Siirry suoraan sisältöön
Voit olla kaikissa laitoshoidon paikkakyselyihin liittyvissä asioissa yhteydessä Hanna-Riikka Räsäseen p. 040 125 6109 tai suoraan yksiköihimme!

ARTIKKELI: OIVAT portaat -menetelmä

Tutkimuksen tulosten pohjalta koostettiin nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen porrasmalli, OIVAT portaat. Tähän uuteen työmenetelmään on käännetty saadut tutkimustulokset kuntoutusjakson tavoitteiksi.

Savonia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Pauliina Rautiainen ja Niina Vartiainen tekivät opinnäytetyön, jossa tutkittiin nuorisopsykiatriseen kuntoutukseen vaikuttavia tekijöitä Kuntoutuskoti OIVAssa. Pauliina oli työharjoittelussa Kuntoutuskoti OIVAssa 14 viikkoa kevään ja kesän 2018 aikana. Hän on aikaisemmalta ammatiltaan valokuvaaja, ja pystyi hyödyntämään tätä niin myös opinnäytetyössä ja harjoittelussakin. Niina on työskennellyt Kuntoutuskodilla vuodesta 2005 asti ja työskentelee tällä hetkellä vastaavana ohjaajana.

Kuntoutuskoti OIVA toimii Kuopiossa, 17-20-vuotiaille nuorille  ympärivuorokautisena nuorisopsykiatrisena erityisyksikkönä. Pakko-oireiset, syömishäiriöiset, vakavasti masentuneet sekä neurologisesti ja  psykoottisesti oireilevat nuoret haastetaan turvallisesti  kohtaamaan sairauden tuomat oireet  yhteisön ja moniammatillisen työryhmän avulla. Kuntoutumisprosessi on usein pitkä ja vaatii työtä nuorelta itseltään. Kuntoutuskodissa myös turvataan nuoruuden normaalit kehitystehtävät. Kuntoutuskodin arki on toiminnallinen ja työote on ratkaisukeskeinen ja voimavaroja tukeva.

Tutkimukseen osallistui viisi nuorisopsykiatrisella kuntoutusjaksolla ollutta nuorta. Tutkimuksen tuloksista ilmeni keskeisimpien vaikuttavien tekijöiden olevan sitoutuminen ja osallisuus, psyykkisen voinnin vakautuminen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä toimijuuden tukeminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Nämä kaikki tekijät tähtäävät sosiaaliseen vahvistumiseen, joka on tutkimuksen mukaan edellytys nuorisopsykiatriselle kuntoutukselle.

Ohjaajat näyttäytyivät merkittävänä osana nuoren kuntoutumisprosessia läpi koko tutkimuksen. Haastateltavat toivat esiin erityisesti sanoittamisen ja ohjaajien periksiantamattomuuden sairautta vastaan taistelussa olevan merkittävää. Ohjaajien läsnäolo loi turvaa, joka koettiin edellytykseksi, jotta vaikeita asioita voitiin alkaa käsitellä. Ajan antaminen nuorille nousi esille useassa kohtaa tutkimuksessa. Kuntoutuskoti OIVAn nuorten yhteisö koettiin myös merkittäväksi osaksi kuntoutusta, ymmärrys, avoimuus ja luottamus näyttivät edistävän nuorisopsykiatrista kuntoutusta. Hyvin toimivat verkostot edistivät myös nuorten voinnin vakautumista.

Tutkimuksen tulosten pohjalta koostettiin nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen porrasmalli, OIVAT portaat. Tähän uuteen työmenetelmään on käännetty saadut tutkimustulokset kuntoutusjakson tavoitteiksi. OIVAT portaat toteutettiin visuaalisesti helppolukuiseksi, jotta voidaan huomioida myös neurologisesti oireilevat nuoret.

OIVAT portaat -menetelmä otetaan heti käyttöön Kuntoutuskodissa arjen työvälineenä nuorille. Tämän avulla nuori pystyy konkereettisesti hahmottamaan ja havainnoimaan kuntoutuksensa tavoitteita ja etenemistä. OIVAT portaat -menetelmän käytön tueksi ohjaajille laadittiin OIVAT portaat -työmenetelmäopas, johon on koottu erilaisia psykiatriseen kuntoutustyöhön soveltuvia toimintamalleja.

Pähkinänkuoressa:

Kuntoutuskoti OIVAssa nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen keskeisimmät vaikuttavat tekijät ovat sitoutuminen ja osallisuus, psyykkisen voinnin vakautuminen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä toimijuuden tukeminen ja yhteiskuntaan integroituminen. Kaikki nämä tekijät tähtäävät nuoren sosiaaliseen vahvistumiseen, joka on edellytys nuorisopsykiatrisen kuntoutuksen etenemiselle. Yhteisö, ohjaajien kanssa käydyt keskustelut sekä turvallisuuden tunne ovat nuorisopsykiatrista kuntoutusta tukevia tekijöitä.