Familar Kaisla

12-18-vuotialle 7-paikkainen erityisyksikkö Niuvantie 4 (rakennus 6), 70210 Kuopio
Toimipaikkatyyppi:Erityisyksiköt
Paikkakyselyt
Yksikönjohtaja
Anniina Piironen

Vastaava ohjaaja

Anna-Maria Nyyssönen

Palvelujohtaja
Tommi Laitinen
Muut yhteystiedot

Ohjaajat

Kaisla
Niuvantie 4 (rakennus 6)
70210 Kuopio

Esittely

Lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla tarjoaa lastensuojelun sijaishuoltoa 12-18-vuotialle lapsille.

Kaisla vastaa psykiatrisesti, neuropsykiatrisesti oireilevien (ADHD, Tourette, Asperger) sekä haastavasti käyttäytyvien lasten sijaishuollon tarpeeseen.

Lapsi voi tulla Kaislaan kiireellisesti sijoitettuna, avohuollon tukitoimisijoitukseen tai huostaanotettuna pidempiaikaiseen sijoitukseen.

Kaisla
  • Psykiatrinen ja neuropsykiatrinen erityisosaaminen

  • Sijainti kauniissa ympäristössä

  • Turvallinen kasvuympäristö

  • Kunnioitus ja yksilöllisyys

Yksikön toiminta

Toiminta-ajatus

Kuopiossa sijaitseva Kaisla tarjoaa lastensuojelun ympärivuorokautista sijaishuoltoa 12–17-vuotiaille lapsille. Hoito- ja kasvatustyön teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen käyttäytymisterapia.

Vuonna 2014 toimintansa aloittanut lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla vastaa haastavasti käyttäytyvien, psykiatrisesti ja neuropsykiatrisesti (Asperger, ADHD, Tourette, OCD) oireilevien lasten kasvatus- ja kuntoutustarpeisiin. Lasten mahdollinen haastavuus on huomioitu toiminnassa, henkilökuntamitoituksessa ja toimitilojen suunnittelussa. Tavoitteenamme on auttaa lasta löytämään uusia toimintamalleja, jotka parantavat lapsen turvallisuutta, tukevat hänen kehittymistään, arjen asioista selviytymistään ja sosiaalisia suhteita.

Kaislassa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen, jotka yhdessä muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden. Meille on tärkeää, että yksikössä työskentelevällä henkilökunnalla on yhteinen teoreettinen viitekehys, joka ohjaa ja tukee hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyötä. Tästä syystä osalla henkilökunnastamme on koulutus kognitiivisen käyttäytymisterapian perustiedoista. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien avulla pyritään hakemaan muutosta haastaviin tilanteisiin ja käyttäytymiseen.

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus

Kuopiossa sijaitseva Kaisla tarjoaa lastensuojelun ympärivuorokautista sijaishuoltoa 12–17-vuotiaille lapsille. Hoito- ja kasvatustyön teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen käyttäytymisterapia.

Vuonna 2014 toimintansa aloittanut lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla vastaa haastavasti käyttäytyvien, psykiatrisesti ja neuropsykiatrisesti (Asperger, ADHD, Tourette, OCD) oireilevien lasten kasvatus- ja kuntoutustarpeisiin. Lasten mahdollinen haastavuus on huomioitu toiminnassa, henkilökuntamitoituksessa ja toimitilojen suunnittelussa. Tavoitteenamme on auttaa lasta löytämään uusia toimintamalleja, jotka parantavat lapsen turvallisuutta, tukevat hänen kehittymistään, arjen asioista selviytymistään ja sosiaalisia suhteita.

Kaislassa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen, jotka yhdessä muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden. Meille on tärkeää, että yksikössä työskentelevällä henkilökunnalla on yhteinen teoreettinen viitekehys, joka ohjaa ja tukee hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyötä. Tästä syystä osalla henkilökunnastamme on koulutus kognitiivisen käyttäytymisterapian perustiedoista. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien avulla pyritään hakemaan muutosta haastaviin tilanteisiin ja käyttäytymiseen.

Arki meillä

Arki meillä

Sijoituksen aikaisen työskentelyn tavoitteena on tarjota lapsille turvallinen kasvuympäristö, joka tukee heitä kasvussa ja kehityksessä. Arjessa tärkeitä asioita ovat koulunkäynti, harrastaminen ja arjen taitojen opettelu.

Sijoituksen aikana perheen kanssa tehdään aktiivisesti yhteistyötä. Lapsen läheiset otetaan osalliseksi kuntoutumisprosessiin. Perhettä tavataan ja heidän avullaan pyritään saamaan parempi käsitys lapsen ja hänen perheensä kokonaistilanteesta, elämänhistoriasta, haasteista ja vahvuuksista. Tavoitteena on auttaa lasta ja hänen perhettään löytämään keinoja ja välineitä selviytyä arjen haasteista.

Työskentelyssä lasten kanssa luotamme johdonmukaisuuteen, kunnioitukseen, yksilöllisyyteen, rajoihin ja yhteisiin toimintalinjoihin. Kokemuksemme mukaan Kaislaan sijoitettujen lasten kohdalla nämä ovat ensisijaisen tärkeitä asioita, joita aikuisten tulee huomioida.

Kognitiivinen käyttätymisterapia

Kognitiivinen käyttäytymisterapia

Yksikkömme kuntouttavaa työtä ohjaavana viitekehyksenä on kognitiivinen käyttäytymisterapia. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on Käypä hoito -suosituksessakin mainittu psykoterapiamuoto, joka on tutkimusten mukaan tehokkain hoitomuoto useimmissa psykiatrisissa sairauksissa.

Käyttäytymisterapian on tutkittu olevan erityisen tehokas hoitomuoto mm. ahdistuneisuus-, pelko-, ja masennusongelmissa, syömis- ja unihäiriössä, oppimisvaikeuksissa, huonoa itseluottamusta ja häpeää hoitaessa, väärinkäyttöongelmissa, skitsofrenian ja eri tyyppisten stressiongelmien hoidossa sekä lapsuuteen ja kehitysvammaisuuteen liittyvissä häiriössä.

Psykiatrinen erityisosaaminen

Psykiatrinen erityisosaaminen

Psykiatrisesti oireilevien lasten kanssa työskentelyssä lähdemme etsimään uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja entisten toimimattomien ongelmanratkaisumallien tilalle.

Tilanteita käydään läpi erilaisin menetelmin, kuten esimerkiksi ketjuanalyysin avulla, jolla voidaan havainnollistaa lapselle omia tunnereaktioita, ajatuskuvioita ja syy-seuraussuhteita. Psykiatrista hoito-osaamista vaativien lasten kanssa tärkeänä on nähty myös ns. tunnetyöskentely. Lasten kuntoutumista voidaan seurata ja mitata sijoituksen aikana perinteisten menetelmien lisäksi myös mm. erilaisilla valideilla psykiatriassa käytettävillä mittareilla, joiden käyttö lastensuojelussa on vielä melko harvinaista.

Neuropsykiatrinen erityisosaaminen

Neuropsykiatrinen erityisosaaminen

Neuropsykiatrista (ADHD, ADD, Asperger, Tourette) kuntoutusta tarvitsevat lapset tulevat Kaislaan usein myös psykiatrisen kuntoutustarpeen perusteella. Neuropsykiatrisiin häiriöihin linkittyy vahvasti liitännäisoireina psykiatrisina haasteina nähtävät oireet/sairaudet.

Liitännäisoireina nepsy-lapsilla ja -lapsilla voi olla masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, pakko-oireita ja/tai -ajatuksia, pelkoja, unihäiriöitä, oppimisvaikeuksia, huono itseluottamus sekä erilaisia käytöshäiriöitä. Nepsy-lasten kanssa työskentelyssä olemme saaneet hyviä tuloksia liitännäisoireiden lievittymisessä sekä toiminnanohjauksen haasteissa. Etenkin neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa harjoitellaan arjen- ja elämänhallinnallisia taitoja sekä vuorovaikutustaitoja.

Tilat ja ympäristöt

Tilat ja ympäristöt

Lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla sijaitsee kauniissa ympäristössä Kuopion Harjulan sairaalan pihapiirissä. Toimitilat ovat hyvien kulkuyhteyksien varrella ja kaikki palvelut ovat lyhyen matkan päässä. Yksikössä on tilat seitsemälle lapselle. Toimitiloissamme olemme ottaneet huomioon mahdolliset riskitekijät, ja tilat ovat avarat ja selkeät.

Henkilökunta

Kaislassa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen, jotka yhdessä muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden. Meille on tärkeää, että yksikössä työskentelevällä henkilökunnalla on yhteinen teoreettinen viitekehys, joka ohjaa ja tukee hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyötä. Tästä syystä koko henkilökunta on käynyt koulutuksen kognitiivisen käyttäytymisterapian perustiedoista. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien avulla pyritään hakemaan muutosta haastaviin tilanteisiin ja käyttäytymiseen.

Tule meille töihin

Familarilla on 95 toimipaikkaa, joista eteläisimmät yksiköt ovat pääkaupunkiseudulla ja pohjoisin Rovaniemellä.

Anniina Piironen

Yksikönjohtaja
Työtausta: Olen valmistunut sosionomiksi vuonna 2008. Opintojen aikana olen ollut erityisen kiinnostunut lasten ja nuorten kanssa tehtävästä työstä sekä mielenterveystyöstä. Ennen nykyistä työtäni olen työskennellyt mm. lastensuojelun eri tehtävissä kunnalla sekä kriisityössä. Olen perustanut Kaisla-yksikön yhdessä puolisoni kanssa vuonna 2014 ja siitä saakka tehnyt sijaishuollon laitostyötä, ensi…

Työtausta:
Olen valmistunut sosionomiksi vuonna 2008. Opintojen aikana olen ollut erityisen kiinnostunut lasten ja nuorten kanssa tehtävästä työstä sekä mielenterveystyöstä. Ennen nykyistä työtäni olen työskennellyt mm. lastensuojelun eri tehtävissä kunnalla sekä kriisityössä. Olen perustanut Kaisla-yksikön yhdessä puolisoni kanssa vuonna 2014 ja siitä saakka tehnyt sijaishuollon laitostyötä, ensin yrittäjänä yli kymmenen vuotta ja marraskuussa 2024 olen yrityskaupan myötä jäänyt tekemään omaa työtäni Familariin Kaislan yksikönjohtajaksi. Olen opiskellut työn ohessa psykoterapeutiksi Tampereen yliopistossa ja valmistunut 2021. Psykoterapiakoulutukseni viitekehys on sama kuin Kaislan työtä ohjaava viitekehys, joka onkin minulle kuin silmälasit, joiden kautta katson maailmaa yleisestikin. Teen psykoterapiatyötä pienimuotoisesti tälläkin hetkellä. Näen oman viitekehykseni (yksikköni viitekehyksen) erityisen toimivana laitostyöhön.

Harrastukset/mielenkiinnonkohteet:
Olen herkkä innostumaan monenlaisista asioista. Ammatillisten mielenkiinnonkohteiden rinnalla harrastan kahden koirani kanssa ja aktivoidun tasaisesti erilaisiin kädentaidon harrastuksiin. Koirien kanssa liikun aktiivisesti ja välillä koiraharrastus vie minua myös ulkomaille kisailemaan.

Ammatilliset mielenkiinnonkohteet jalostuvat aina tilanteen mukaan, oma viitekehysajattelu on vahvaa ja yleensä mielenkiinnonkohteet nivoutuvat jossain määrin jo oleviin.

Arvot:
Minulle tärkeitä arvoja on kunnioitus ja arvostava vuorovaikutus, vastuullisuus, rehellisyys, myönteisyys ja toisen työn arvostus.

Työilmapiiri:
Pidän hyvää työilmapiiriä lastensuojelun sijaishuollossa äärimmäisen tärkeänä, koska se on myös kasvualusta, jossa meille sijoitetut lapset kasvavat. Haluan, että työyhteisömme emotionaalinen ilmapiiri on rento ja välitön, jossa kaikilla on hyvä olla.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
No, varmaan kuvailisivat, että monessa mukana ja sopivasti vähän erikoinen hahmo tämän sirkuksen tirehtööriksi. Vakavammin sanottuna, uskon heidän luottavan ammattitaitooni ja näkevän roolini (vahva näkemys, sitoutuminen, sinnikkyys) siinä, että yksiköstämme on tullut juuri tällainen.

Millainen yhteistyökumppani minä olen?
Olen ehdottomasti keskusteleva kumppani. Tykkään pohtia asioita ja ilmiöitä ja yritän nähdä asioiden erilaisia puolia. Näen, että meidän roolimme sijaishuollossa on yhteiskunnallisesti merkittävä ja luottamuksen osoitus. Pidän tärkeänä, että hoidamme oman työmme mahdollisimman hyvin ja työ on tavoitteellista. Ajattelen olevani luotettava yhteistyökumppani.

Millaista on mielestäsi hyvä hoito/kuntoutus?
Hyvä hoito ja kuntoutus on yksilöllistä ja yksilön tarpeisiin vastaavaa. Aina työ ei ole helppoa ja tavoitteisiin pääseminen voi joskus olla vaikeaa, se on kuitenkin se, mitä kohti teemme töitä. Hyvä kuntoutus nojaa vahvasti rakennettuun arkeen ja arjen struktuureihin. Toimiva arki antaa oivallisen pohjan muulle työskentelylle ja yksikössämme kuntouttava työ onkin kokonaisvaltaista, jossa hyödynnetään meidän viitekehyksemme perusajatuksia ja perusmenetelmiä. Ajattelen myös hyvän kuntoutuksen mahdollistuvan, kun meillä on hyvä ja toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä, jossa yhtenä vahvana lenkkinä on hyvä yhteistyö perheen kanssa.

Asia minusta, jota et tiennyt:
Rakastan autoja ja bensiinimoottorin murinaa. Vanhana ponityttönä erityisesti Ford Mustang on lähellä sydäntäni.

Onko jotain mitä haluat kertoa vielä itsestäsi? Sana on vapaa!
Ajattelen, että lastensuojelun sijaishuolto on yhteiskunnallisesti äärimmäisen merkityksellistä työtä ja sijaishuollossa työskentelee äärettömän ammattitaitoinen porukka. Yksiköiden viitekehystyöskentely luo pohjan yhdenmukaiselle työskentelylle ja ajattelen, että meillä on tarjolla hyviä toimivia ja tutkittuja menetelmiä, joita on hyvä käyttää osana tätäkin työtä.

Yksikön palveluntuottajarekisterissä oleva virallinen nimi: Familar Kaisla