Avopalvelut

Ahjo-toiminta tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden suorittaa tuetusti ja turvallisesti peruskouluopintoja osana ammatillista tukihenkilötoimintaa. Toiminta on suunnattu lapsille ja nuorille, joiden koulunkäynti omassa koulussa on haasteellista tai liian kuormittavaa.

Ahjo-toiminta tapahtuu yhteistyössä lapsen tai nuoren ja heidän perheidensä, koulun, sosiaalitoimen sekä muiden lapsen yhteistyötahojen kanssa. Tarpeen kartoittaa oppilashuoltoryhmä ja Ahjo-toimintaan ohjautuminen tapahtuu sosiaalityöntekijän kautta. Tavoitteena on aina omaan kouluun palaaminen. Toiminta on määräaikaista ja räätälöidään nuoren yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi. Opetuksen sisällöstä vastaa oman koulun vastuuopettaja.

Aikuisten ammatillinen tukihenkilötyö on tarkoitettu yli 18-vuotiaille aikuisille, jotka kaipaavat elämäänsä luotettavaa ihmistä arjen ja elämänhallinnan tueksi. Tukihenkilötyö on asiakaslähtöistä ihmissuhdetyötä, joka on tarkoitettu aikuisille, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi mielenterveysongelmien, syrjäytymisen tai neuropsykiatristen haasteiden kanssa. Työskentelyyn kuuluu tiiviisti asiakkaan arjessa rinnalla kulkeminen, kuuntelu, voimavarojen löytäminen ja asumisen turvaaminen, esimerkiksi tukiasioiden hoitaminen yhdessä ja asunnon siisteyden ylläpitämisen tukeminen. Asiakasta aktivoidaan tarpeen mukaan myös toiminnallisuuteen kodin ulkopuolella.

Ammatillisessa tukihenkilötyöskentelyssä ohjaajan ja asiakkaan välinen työskentely on asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa, kokonaisvaltaista ja joustavaa. Tukihenkilötyön tavoitteena on lapsen tai nuoren toimintakyvyn ja arjenhallinnan tukeminen ikätasoisesti sekä verkoston mahdollisuuksien kartoitus ja hyödyntäminen. Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössä kuten kotona, koulussa ja harrastuksissa. Lasta tai nuorta aktivoidaan toiminnallisuuteen kodin ulkopuolella turvallisen aikuisen tukemana työskentelyn tavoitteet huomioiden.

Asumispalvelut tarjoaa psyykkisesti ja sosiaalisesti kuntouttavaa palveluasumista sekä lyhytaikaista intervallikuntoutusta nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta itsenäistymiseen sekä
arjen hallintaan.

Asumispalveluiden hoito ja kuntoutus on suunnattu asiakkaille, joilla on esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus-, syömis-, tai neuropsykiatrisia häiriöitä, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai
skitsofrenia. Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa yksilöllisen ohjauksen ja intensiivisen kuntoutuksen järjestämistä nuorelle aikuiselle, joka tarvitsee määräaikaisesti tukea terveydenhoidossa, asumisessa ja
muussa elämänhallinnassa. Asumispalveluihin ohjaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon kautta.

Avomuotoinen perhekuntoutus on koko perheelle tarjottavaa suunniteltua ja tavoitteellista kuntoutusta, jolla pyritään turvaamaan lasten kasvuolosuhteet, tukemaan vanhempia kasvatuksessa ja vahvistamaan
perheen omia voimavaroja.

Perhekuntoutuksen tavoitteena on toimivaksi perheeksi kasvaminen. Yhteistyössä perheen kanssa luodaan tukeva perusturvallisuus, mahdollistetaan perheen sisäinen
tunteiden ilmaisu ja tuetaan ristiriitojen ratkaisukykyä. Perheestä etsitään vastuullista vanhemmuutta, selkiytetään perheen sisäisiä rooleja ja etsitään verkostoista tukevia voimavaroja. Perhekuntoutusta
toteuttaa moniammatillinen tiimi, ja työskentely tapahtuu asiakkaan omassa arkiympäristössä.

Avomuotoista perhekuntoutusta toteutetaan lisäksi perhekuntoutusyksiköissä, joissa perheille osoitetaan oma asunto kuntoutusjakson ajaksi.

Jälkihuollon tavoitteena on vahvistaa nuoren voimavaroja ja tavoitteiden toteutumista sijoituksen jälkeen, nuoren roolin ja oman paikan löytymistä yhteiskunnassa, sekä tukea nuoren itsenäistyvää elämää.

Palvelussa etsitään nuorta tukevia luonnollisia verkostoja, sekä luodaan kuva ehjästä tulevaisuudesta. Yksilöllinen toteutus huomioi kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämäntilanteen ja tuen tarpeen. Työskentelyllä edistetään asiakkaan koulutuksessa tai työelämässä selviytymistä. Palvelut toteutetaan asiakkaiden omassa toimintaympäristössään, kuten kotona, koulussa, harrastuksissa, työpaikalla
tai esim. päivätoimintakeskuksessa. Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa, ja se pohjautuu asiakassuunnitelmaan.

Työskentelyssä on mahdollista hyödyntää Oma Mehiläisen Itsenäistymisen verkkovalmennusta, joka on kehitetty tukemaan täysi-ikäisyyden ja uuden elämänvaiheen kynnyksellä olevia nuoria.

Kognitiivinen lyhytterapia ja ratkaisukeskeinen terapia ovat kohdentunutta ja ajallisesti rajattua työskentelyä, jossa muutosprosessia tuetaan tavoitteellisilla ja muutosta tukevilla psykoterapian menetelmillä. Tavoitteena kuntouttavassa yksilötyöskentelyssä on hyvinvointia edistävä toimintakyvyn, tunnetilojen säätelytaitojen ja ajattelumallien kehittyminen.

Kuntoutuspsykoterapia on kognitiivista yksilöpsykoterapiaa aikuisille ja nuorille, jota tarjotaan KELAn kuntoutuspsykoterapiana tai omakustanteisesti. Psykoterapeuttina toimii Valviran ja Kelan hyväksymänä kognitiivisen psykoterapian psykoterapeutti, laillistettu psykologi. Terapiatapaamisia voidaan järjestää myös asiakkaan arkiympäristössä.

Lapsiperheiden kotipalvelu on perheiden kokonaisvaltaista tukea. Se on tilapäistä perheen arjen tukemiseen tarkoitettua työtä, jota voi saada alentuneen toimintakyvyn, haastavan perhetilanteen, vamman tai muuten kohtuuttomasti arkea kuormittavan syyn vuoksi.

Kotipalvelun avulla pyritään tunnistamaan, helpottamaan ja ehkäisemään lasten, nuorten ja perheiden pulmia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on edistää perheen arjessa selviytymistä sekä lapsen kasvua ja kehitystä keskustelemalla, ohjaamalla ja yhdessä tekemällä, perheen voimavarat huomioon ottaen.

Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen ja tavoitteellinen kuntoutusmenetelmä kaikille, joilla on neuropsykiatrisia haasteita (ADHA/ADD, Aspergerin syndrooma tai Touretten oireyhtymä).

Valmennus on jo yksilöohjausta tai perhevalmennusta, joka tapahtuu asiakkaan luonnollisissa toimintaympäristöissä. Palvelu räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan yhdessä perheen ja muun verkoston kanssa.

Neuropsykiatrinen perhevalmennus on tarkoitettu avuksi ja tueksi silloin, kun vanhemmalla/lapsella tai useammalla perheenjäsenellä on jokin neuropsykiatrinen oireyhtymä kuten ADHD/ADD tai autismin kirjon erityispiirteitä. Perhevalmennusta voidaan tarjota myös päihde- tai mielenterveyskuntoutujille. Neuropsykiatrinen perhevalmennus on ratkaisukeskeinen ja tavoitteellinen työskentelykokonaisuus,
jota toteutetaan perheen omassa toimintaympäristössä.

NUOTTI-valmennus on henkilökohtaista valmennusta 16-29-vuotiaalle nuorelle, jolla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa ja joka kaipaa apua arjen haasteisiin ja tulevaisuuden suunnitteluun. Nuotti-valmennusta järjestetään nuoren ammatillisena kuntoutuksena ja sitä voi hakea ilman lääkärinlausuntoa tai hakemusta Kelasta.

Nuorella on mahdollisuus saada kuntoutusrahaa valmennuksen ajan.

Oma väylä -kuntoutus on Kelan moniammatillista kuntoutusta neuropsykiatrisen diagnoosin saaneelle 16–29-vuotiaalle asiakkaalle. Kuntoutus tukee asiakasta arjessa, sosiaalisissa suhteissa, opinnoissa
ja työelämässä.

Oma väylä -kuntoutukseen haetaan Kelan hakemuslomakkeella: Harkinnanvarainen kuntoutus KU 132.

Kotouttavat palvelut, eli kotoutumista edistävät palvelut, ovat monipuolisia toimenpiteitä ja palvelukokonaisuuksia, joiden tavoitteena on tukea integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kotoutumisen tarkoituksena on edistää maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja työelämään sekä ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Kotouttavien palveluiden tarkoituksena on varmistaa, että maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa tuen elämään Suomessa, edistäen samalla yhteiskunnan monimuotoisuutta ja hyvinvointia. Perhetyön ja sosiaaliohjauksen avulla voimme täydentää vastaanottokeskuksen omia palveluita.

Perheterapeuttisessa työskentelyssä voidaan tarkastella vanhempien ja lasten välisiä suhteita, sisarusten välisiä suhteita sekä haasteita ja vahvuuksia näissä. Asiakkaita kannustetaan tekemään ja kokeilemaan asioita myös tapaamisten ulkopuolella, perheen arjessa. Perheterapeuttisen työskentelyn avulla tutkitaan ja löydetään näkökulmia hankaliin tilanteisiin yhdessä perheen kanssa. Tavoitteena on, että perheen keskinäinen vuorovaikutus ja hyvinvointi paranee ja perheen oma toimijuus vahvistuu.

Pariterapeuttisessa työskentelyssä käsitellään muun muassa parin vuorovaikutukseen, tunteisiin, seksuaalisuuteen ja koko elämänkaareen ja paria ympäröivien asioiden vaikutuksen tunnistamista, ystävällisessä ja turvallisessa ilmapiirissä. Terapia parantaa puolisoiden itsetuntemusta ja tilanteeseen vaikuttavien asioiden tunnistamista, mikä puolestaan auttaa palauttamaan tunnetason yhteyden parin välille. Lisäksi konkreettisiin asioihin tarvittavat muutokset tunnistetaan ja niiden työstö aloitetaan.

Perhe- ja pariterapeuttista työskentelyä on mahdollista toteuttaa asiakkaiden lähiympäristössä tai Familarin toimitiloissa.

Perhearviointi on ammattilaisten yhdessä perheen kanssa toteuttamaa kattavaa perheen kokonaistilanteen, vanhemmuuden sekä tuen tarpeen arviointia. Perhearviointi toteutetaan perheen omassa arkiympäristössä keskittyen asioiden tarkasteluun erityisesti lapsen tai lasten näkökulmasta.

Perhearvioinnissa tehdään kokonaisvaltainen arvio, joka pitää sisällään psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen arvioinnin. Arviointi tapahtuu ammatillisena työparityöskentelynä, ja arviointi- jakson päätteeksi tilaaja saa kirjallisen arvioinnin perheen voimavaroista ja haasteista sekä jatkosuosituksen.

Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö on asiakasperhettä psykososiaalisesti tukevaa, suunniteltua ja tavoitteellista palvelua, jota ohjaa sosiaalityön asiakassuunnitelma. Perhetyön tavoitteena on tarjota lapsiperheille varhaista tukea haastaviin perhetilanteisiin.

Perhetyöllä voidaan ehkäistä ongelmien kasvamista ja mahdollista lastensuojelun tarvetta. Kaikessa toiminnassa korostuu perhekeskeisyys ja asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on aina ensisijaisesti saada
aikaan muutoksia, joilla turvataan lapsen normaali kasvu ja kehitys. Perhetyö on monimuotoista, sisältäen vanhempien ja lasten kanssa keskustelemisen, arjen hallinnan tukemisen sekä monipuolisia toiminnallisia menetelmiä.

Lastensuojelun tehostettu perhetyö on asiakasperhettä psykososiaalisesti tukevaa, suunniteltua ja tavoitteellista erityistason palvelua, jota ohjaa sosiaalityön asiakassuunnitelma. Tehostettu perhetyö on
haastaviin perhetilanteisiin tarjottavaa intensiivistä tukea, jota voidaan antaa esimerkiksi tilanteessa, jossa arvioidaan lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle. Työskentely vaatii laajempaa moniammatillista
osaamista, ja työtä tehdään aktiivisessa yhteistyössä koko perheen verkostojen kanssa. Kaikessa toiminnassa korostuu perhekeskeisyys ja asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on aina ensisijaisesti saada aikaan muutoksia, joilla turvataan lapsen normaali kasvu ja kehitys. Tehostettu perhetyö on monimuotoista, sisältäen vanhempien ja lasten kanssa keskustelemisen, arjen hallinnan tukemisen sekä monipuolisia toiminnallisia menetelmiä.

Tavoitteena on kuntoutuminen arjen tilanteissa. Työskentely sisältää oireiden taustalla olevien psyykkisten prosessien tunnistamista sekä muutostyöskentelyä ja taitovalmennusta. Tarpeen mukaan sisällytetään arjen ohjausta, sisältäen kognitiivisia, ratkaisukeskeisiä, psykodynaamisia ja kiintymyssuhdetyöskentelyn menetelmiä.

Ryhmätoimintaa on mahdollisuus järjestää eri ikäryhmissä asiakaskunnan tarpeiden mukaan räätälöitynä. Ryhmämuotoista toimintaa järjestetään muun muassa itsenäistymisen tukemiseksi, toiminnallisuuden kasvattamiseksi, eläinavusteisuuden hyödyntämiseksi ja vanhemmuuden tukemiseksi. Järjestämme myös yksittäisiä teemailtoja eri aihekokonaisuuksien ympärille. Ryhmätoiminnassa korostuu ennen kaikkea jatkuva arviointi asiakkaan kokonaiskuntoutuksen edistymisestä ja siitä, hyötyykö asiakas ryhmämuotoisesta toiminnasta.

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on lasten ja nuorten sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemista sekä syntyneiden vaurioiden kuntouttamista hevosen kanssa tapahtuvan toiminnan avulla. Yhteistyö ja vuorovaikutus hevosen kanssa voi auttaa ihmistä tunnistamaan omia ja toisten tunteita, ratkomaan haastavia vuorovaikutustilanteita, käyttäytymään empaattisemmin sekä parantamaan tunneilmaisuaan.

Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan arjen- ja elämänhallinnan kohentumiseen tähtäävää yksilökohtaista työskentelyä. Työskentelyn käytännön sisältö vaihtelee asiakaskohtaisesti hänelle henkilökohtaisesti määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalinen kuntoutus on kotiin ja arkeen annettavaa tukea, vapaa-ajan tukemista ja harrastuksiin sekä palveluihin ohjaamista. Työskentely on hyvin käytännönlähteistä ja se tapahtuu asiakkaalle luontaisessa ympäristössä. Tavoitteena on asiakkaan elämänlaadun kohentaminen, omien voimavarojen löytyminen ja vahvistuminen sekä yhteiskunnallisten valmiuksien kehittäminen. Asiakas on aktiivisena osallisena työskentelyn sisällön suunnittelussa. Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään edistämään kokonaisvaltaisesti asiakkaan toiminta- ja työkykyä sekä sitä kautta ehkäisemään asiakkaan syrjäytymistä.

Avokuntoutuksessa tavoitteena on kuntoutuminen arjen tilanteissa: syömishäiriöllä oireilevan asiakkaan ohjaustapaamiset toteutuvat kotona/toimipisteellä ajoittuen ruokailujen yhteyteen. Syömishäiriöistä
kuntoutuvan asiakkaan avokuntoutuksessa huomioidaan turvallinen toipuminen kotona ja läheisten huomioiminen työskentelyssä, sekä muutokseen motivointi.

Päiväkuntoutus toteutetaan palveluntuottajan tiloissa arkisin klo 11–17, 1–5 päivänä viikossa. Osallistuminen suunnitellaan aina yksilöllisesti. Päiväkuntoutuksen rinnalla asiakasta voidaan tukea
yksilöllisillä avokuntoutustapaamisilla erikseen sovitusti. Syömishäiriöstä kuntoutumisessa tavoitteena on kuntoutuminen arjen tilanteissa. Syömishäiriöllä oireilevan asiakkaan ohjaustapaamiset toteutuvatkin kotona/toimipisteellä ajoittuen ruokailujen yhteyteen. Ruokailujen tukemisen ohessa työskentely voi sisältää vaihtoehtoisten toimivampien tunteiden säätelykeinojen vahvistumista ja oireista luopumiseen liittyvän ahdistuksen sietämisen harjoittelua.

Valvottu ja tuettu tapaaminen mahdollistavat lapsen ja vanhemman turvallisen tapaamisen valvotuissa ja lapselle sopivassa ympäristössä. Tapaamisten järjestäminen perustuu vanhempien tekemään, sosiaalilautakunnan vahvistamaan sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen, jossa määritellään valvonnan sisältö. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että
tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Valvottujen ja tuettujen tapaamisten tarkoituksena on mahdollistaa vanhemman ja lapsen turvallinen yhteydenpito. Tapaamiset ja niiden yksityiskohdat suunnitellaan ja sovitaan yhdessä asiakasperheen
sekä vastuutyöntekijän kanssa. Valvottu vaihto mahdollistaa lapsen siirtymisen vanhemman luota
toiselle turvallisen aikuisen tukemana ja ristiriidattomalla tavalla.

Lastensuojelun tehostettu perhetyö on asiakasperhettä psykososiaalisesti tukevaa, suunniteltua ja tavoitteellista erityistason palvelua, jota ohjaa sosiaalityön asiakassuunnitelma. Tehostettu perhetyö on haastaviin perhetilanteisiin tarjottavaa intensiivistä tukea, jota voidaan antaa esimerkiksi tilanteessa, jossa arvioidaan lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle. Työskentely vaatii laajempaa moniammatillista osaamista, ja työtä tehdään aktiivisessa yhteistyössä koko perheen verkostojen kanssa. Kaikessa toiminnassa korostuu perhekeskeisyys ja asiakaslähtöisyys. Tavoitteena on aina ensisijaisesti saada aikaan muutoksia, joilla turvataan lapsen normaali kasvu ja kehitys. Tehostettu perhetyö on monimuotoista, sisältäen vanhempien ja lasten kanssa keskustelemisen, arjen hallinnan tukemisen sekä monipuolisia toiminnallisia menetelmiä.

Tuetun asumisen palvelut ovat asiakkaan itsenäiseen asumiseen yksilöllisesti räätälöityjä tuetun asumisen palvelukokonaisuuksia. Kohderyhmänä ovat pääsääntöisesti laitoksista sekä kotoa itsenäiseen asumiseen siirtyvät 18–23-vuotiaat nuoret, sekä nuoret, joilla on erityisiä haasteita itsenäisessä asumisessa.

Tuettua asumista tarjotaan myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, neuropsykiatrista valmennusta kaipaaville aikuisille, nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Tuetussa asumisessa on mahdollisuus muuttaa Familarin jälleenvuokraamaan asuntoon ja tällöin asuminen on aina sidottu Familarin tarjoamaan tukeen. Tuetun asumisen palvelua voi saada myös omaan asuntoon. Palvelu on mahdollista räätälöidä juuri asiakkaan tarpeita ja voimavaroja ajatellen. Tausta-ajatuksena on kuntouttava toiminta,
jonka tavoite on tukea asiakasta itsenäiseen asumiseen ja omien voimavarojen löytämiseen.