Sijaisperheeksi

Mitä minulta sijaisperheen vanhempana edellytetään?

1. Haluan tarjota myötätuntoista hoivaa ja tukea erityiselle lapselle erityisessä tilanteessa
   Lapset tulevat perhehoitoon hyvinkin erilaisista taustoista erilaisine tarpeineen. Sijaisperheenkään ei tarvitse olla se kaikkein tavallisin perhe. Lapselle tärkeintä on vakaa ja turvallinen kasvuympäristö. Sijoitettu lapsi tarvitsee erityisen myötätuntoista hoivaa ja kasvatusta. Hänen elämänkokemuksensa ovat saattaneet olla hyvinkin haavoittavia, joten perhehoitajan tunnetaidot ovat keskeisessä roolissa lapsen hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistämisessä. Tunnetaitoja harjoitellaan sijoituksen aikana aktiivisesti. Yhdessä perhehoitajan kanssa pohditaan, millaisia tunteita lapsi herättää ja millaisella kohtaamisella lapsen käytökseen ja hyvinvointiin voi parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttaa.  
2. Omaan hyvät yhteistyötaidot ja ymmärrän erilaisia ihmisiä
   Sijoituksen onnistumisen yksi ehdoton edellytys on toimiva yhteistyö lapsen vanhempien ja muun läheisverkoston kanssa. Niinpä sijaisperheeltä edellytetään hyviä yhteistyötaitoja, suvaitsevaisuutta ja valmiutta ymmärtää erilaisia ihmisiä, elämäntapoja ja perhekulttuureja. Tärkeä yhteistyökumppani on myös lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, jolla on virallinen päätösvalta lapsen hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä asioissa. Toimiva perhehoito rakentuu onnistuneen kasvatuskumppanuuden kautta.
3. Olen joustava ja kestän muuttuvia tilanteita
   Lapsen odottaminen perheeseen vaatii kärsivällisyyttä, sillä onnistunut perhesijoitus edellyttää, että lapselle löydetään juuri hänen tarpeitaan vastaava perhe. Tällöin lapsi sopii perheen systeemiin, aikuisten ja mahdollisten muiden lasten joukkoon ja perhe pystyy tarjoamaan lapsen tarvitsemaa hoivaa ja huolenpitoa. Perheen sopivuutta lapselle arvioidaan kaikkien osapuolten välisessä yhteistyössä ennen sijoituksen alkamista. Sijoituksen kestoa on usein vaikea ennustaa. Sijaisperhe sitoutuu lapsen ympärivuorokautiseen ja pitkäaikaiseen huolenpitoon toistaiseksi, voimassa olevan hyvinvointialueen päätöksen ja lapsen tarpeiden mukaisesti. Sijaisperheenä toimimiseen kuuluu siis kyky sietää epävarmuutta ja usein myös.
4. Olen valmis käymään Famile-valmennuksen ja sitoutumaan pitkäkestoiseen yhteistyöhön Familarin kanssa
   Famile-valmennus pitää sisällään ennakko- ja jatkovalmennuksen. Ennakkovalmennus on antoisa matka omaan itseen ja sijoitettujen lasten maailmaan. Se koostuu perhekohtaisista tapaamisista, ennakkotehtävistä ja ryhmätapaamisista ja antaa valmiudet perhehoitajuuteen sekä perheen vanhemmille että lapsille. Valmennuksen kautta sijaisperheet saavat ymmärrystä mm. lapsen kasvuun ja kehitykseen, kehityksen viiveisiin ja häiriöihin, yhteistyöhön ja perhehoitajan voimavaroihin liittyen. Perhehoitaja oppii myös itsereflektiota eli oman toiminnan ja omien tunteiden tarkastelua tutkivasti.
   
   Famile-valmennus jatkuu koko sijoituksen ajan, aina sijoituksen päättymiseen eli kotiutumiseen tai itsenäistymiseen saakka. Lapsen sijoituksen ajan sijaisperheelle tarjottavat tukitoimet räätälöidään Familarissa lapsen ja sijaisperheen tarpeiden mukaisesti. Jokaisella sijaisperheellä on Familarissa oma vastuutyöntekijä. Tukitoimia ovat esimerkiksi perhekohtainen tuki, työnohjaus, ohjattu vertaistukitoiminta, koulutukset, virkistystoiminta ja ympärivuorokautinen päivystys.
   
   Perhehoitajuus vaatii ennen kaikkea motivaatiota, taidot kehittyvät ajan myötä. Sijaisperhe onkin usein aivan tavallinen perhe, jolla on tahto ja valmius tarjota hoivaa ja huolenpitoa lapselle sekä kasvaa ja oppia sijaisvanhempana. Mikäli sinulla tai kumppanillasi on jo alan osaamista, koulutusta ja kokemusta, huomioithan, että sijaisvanhemmuus on aivan erityinen tehtävä, johon jokainen tuleva sijaisvanhempi tarvitsee valmennusta ja tukea.