2.9.2026 Opinnäytetyö: Nuorten asunnottomuus syntyy harvoin yhdestä syystä Nuorten aikuisten asunnottomuus on Suomessa ilmiö, joka jää helposti osin piiloon. Kaikki asunnottomuus ei näy tilastoissa, sillä nuori voi yöpyä väliaikaisesti tuttavien luona, vaihtaa paikkaa toistuvasti tai elää tilanteessa, jossa asuminen on jatkuvasti vaarassa katketa. Kirjoittanut Mari Neuvonen ja Heini Paananen Yleinen Familar Avopalvelut Keski-Suomen tuetun asumisen työntekijän Elina Roivaksen YAMK-opinnäytetyö Turvapaikka kadun ja kodin välissä: Kriisimajoituksen rooli nuorten asunnottomuuden palveluverkostossa tarkastelee nuorten aikuisten asunnottomuutta kriisimajoituksen näkökulmasta. Opinnäytetyössä käsitellään asunnottomuuden taustatekijöitä, palveluihin ohjautumisen haasteita sekä moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Familarin avopalveluissa kohdataan nuoria, joiden elämäntilanne on usein monen tekijän summa. Asunnottomuus tai sen uhka ei synny tyhjästä eikä tavallisesti yhdestä yksittäisestä tapahtumasta. Taustalla voi olla lapsuuden haitallisia kokemuksia, mielenterveys- ja päihdehaasteita, taloudellisia vaikeuksia sekä katkeilevia palvelupolkuja. Kun kuormittavat tekijät kasaantuvat, nuoren toimintakyky ja mahdollisuudet kiinnittyä asumiseen ja palveluihin voivat heikentyä. Kriisimajoitus tuo turvaa tilanteeseen, jossa asuminen on katkennut tai vaarassa katketa Huoltsikka Oy:n kriisimajoitus on suunnattu 18–29-vuotiaille nuorille aikuisille, joiden asuminen on katkennut tai vaarantunut. Kriisimajoitus tarjoaa nuorelle paikan, jossa akuutti tilanne voidaan rauhoittaa ja jossa seuraavia askeleita voidaan alkaa suunnitella yhdessä ammattilaisten kanssa. Kriisimajoitus ei ole vain väliaikainen majoitusratkaisu. Se voi olla tärkeä nivelvaiheen palvelu tilanteessa, jossa nuoren asuminen on kriisiytynyt. Kun akuutti asumiskriisi saadaan vakautettua, voidaan samalla koota tarvittavaa verkostoa ja suunnitella jatkopolkua kohti pysyvämpää asumista. Familarin avopalveluissa tuettu asuminen ja kriisimajoitus yhdistävät asumisen tuen ja sosiaalisen ohjauksen. Työskentelyssä tuetaan nuorta arjenhallinnassa, psykososiaalisissa taidoissa ja itsenäistymisessä. Tavoitteena on, että nuori saa realistisen mahdollisuuden edetä kohti pysyvämpää asumista ja hallittavampaa arkea. Nuoren kiinnittyminen palveluihin vaatii luottamusta Nuorten asumiskriiseissä ei ole kyse vain käytännön asioiden järjestämisestä. Monella nuorella voi olla taustallaan kokemuksia siitä, ettei apu ole ollut oikea-aikaista tai että oma tilanne on jäänyt palveluissa kokonaisuutena tunnistamatta. Aiemmat kokemukset kohtaamattomuudesta voivat heikentää luottamusta palvelujärjestelmään ja vaikuttaa siihen, hakeeko nuori apua myöhemmin. Palveluihin kiinnittymistä tukee se, että nuoren tilanne hahmotetaan kokonaisuutena eikä vain yksittäisenä asumisen ongelmana. Kriisimajoituksessa ja tuetussa asumisessa voidaan yhdessä selvittää asumiseen, toimeentuloon, arjenhallintaan ja palveluihin liittyviä kysymyksiä sekä suunnitella seuraavia askelia osana nuoren muuta palveluverkostoa. Varhainen tuki voi ehkäistä tilanteiden pitkittymistä Roivaksen opinnäytetyössä korostuu varhaisen tuen merkitys. Monen nuoren polku kohti asunnottomuutta alkaa jo paljon ennen varsinaista asumiskriisiä. Tuen tarpeet voivat näkyä esimerkiksi koulupoissaoloina, perheen haasteina, lastensuojelun asiakkuutena, mielenterveyden kuormituksena tai vaikeutena pitää kiinni arjen rakenteista. Mitä aikaisemmin nuoren tilanne tunnistetaan ja mitä selkeämmin vastuut jakautuvat eri toimijoiden välillä, sitä paremmat mahdollisuudet on ehkäistä kriisin syvenemistä. Nuorten asunnottomuuden ehkäisy edellyttääkin yhteistyötä koulujen, jälkihuollon, sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, asumisen palveluiden ja muiden nuoren elämässä mukana olevien tahojen välillä. Erityisen tärkeää on, ettei nuori jää yksin tilanteessa, jossa hänen toimintakykynsä on jo heikentynyt. Selkeä vastuutaho ja rinnalla kulkeva työntekijä voivat auttaa siinä, ettei nuori jää palveluiden väliin silloin, kun tuen tarve on suuri. Kriisimajoitus on osa laajempaa palveluverkostoa Nuorten asunnottomuuden ehkäisy ja kriisitilanteiden hallinta edellyttävät jatkuvaa kehittämistä ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Roivaksen opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa siitä, millaisia taustatekijöitä nuorten asumiskriiseihin liittyy ja miten kriisimajoitus voi tukea nuorta osana laajempaa palveluverkostoa. Kun nuoren tilanne kohdataan kokonaisuutena, asumiskriisiä ei nähdä vain asunnon puuttumisena. Kyse on tilanteesta, jossa tarvitaan turvallinen paikka, käytännön tukea, palveluiden yhteensovittamista ja mahdollisuus suunnitella seuraavaa vaihetta. Asunnottomuuden taustalla on harvoin yksi syy. Siksi ratkaisutkin tarvitsevat aikaa, yhteistyötä ja yksilöllistä tukea. Kriisimajoitus voi vakauttaa akuuttia tilannetta ja auttaa rakentamaan jatkopolkua kohti pysyvämpää asumista ja hallittavampaa arkea. Lähteet Roivas, E. 2026. Turvapaikka kadun ja kodin välissä: Kriisimajoituksen rooli nuorten asunnottomuuden palveluverkostossa. YAMK-opinnäytetyö. Vaasan ammattikorkeakoulu. Theseus-julkaisu. Käytetty tekijän luvalla. Roivas, E. & Niemistö, R. 2026. Nuorten asunnottomuus syntyy kasautuvista tekijöistä. Vaasan ammattikorkeakoulun Energiaa-verkkolehti. Lue artikkeli. Käytetty tekijän luvalla.