Häpeä on myös käyttäytymistä voimakkaasti säätelevä sosiaalinen tunne, joka syntyy vertailusta muihin ihmisiin tai silloin kun ihminen ei koe tulevansa nähdyksi sellaisena kuin haluaisi.
Tätä epämiellyttävää tunnetta torjuakseen ihminen kehittää erilaisia käyttäytymisstrategioita. Ihminen voi yrittää suojata itseään esimerkiksi vetäytymällä sosiaalisista kontakteista, ryhtymällä suorittajaksi tai käyttäytymällä hyökkäävästi toisia ihmisiä kohtaan. Nämä kaikki suojelevat minuutta ja ovat siksi hyvinkin ymmärrettäviä käyttäytymismalleja.
Miten työskennellä häpeän kanssa:
- Nähdään ja hyväksytään ihminen sellaisena kuin hän on. Häpeä saa paradoksaalisesti sitä enemmän valtaa, mitä enemmän sen olemassaoloa yrittää kieltää tai peittää. Tämä vaatii työntekijältä myötätuntoa, hyväksyntää ja herkkyyttä.
- Sovintoon häpeän kanssa pääsee siis vasta, kun tulee ensin tietoiseksi häpeästään ja myöntää sen vaikutuksen elämässään. Tämä vaatii työntekijältä sensitiivisyyttä, oikea-aikaisuutta ja hyviä keskustelutaitoja. Unohtamatta psykoedukaation tärkeyttä.
- Häpeän kanssa työskenneltäessä on tärkeää avata uusia näkymiä tulevaisuuteen ja luoda toivoa tulevaisuuden suhteen. Tämä vaatii työntekijältä uskon ja toivon luomista.
- Luottamuksellisen suhteen rakentamisen, paljastumisen ja itsekunnioituksen parantamisen jälkeen keskustelu siirretään häpeästä kohti voimavaroja. Tämä vaatii työntekijältä kokonaisuuden hallintaa sekä rinnalla kulkemista.
Jo yksi ainoa kohtaaminen ammattilaisen ja asiakkaan välillä saattaa olla ihmiselle merkittävä häpeän näkökulmasta. Kohtaamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
Kirjoittaja:
Titta Pohjantähti, Sijaisperhekoordinaattori ja perheterapeutti
Lähteet: Häpeän hoito, Katja Myllyviita (Duodecim, 2020)
