3.7.2026 Katajarinteen kouluyhteistyömalli esiteltiin ruotsalaisille erityisopettajille Jyväskylässä Familar Katajarinne isännöi toukokuussa vierailua, jossa viisi erityisopettajaa Göteborgista tutustui Katajarinteen kouluyhteistyömalliin. Vierailun järjestivät Pesäpuu ry:n Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä, ja sen tarkoituksena oli jakaa Sisukas-toiminnan ja suomalaisen lastensuojelun sijaishuollon parhaita käytäntöjä koulunkäynnin tukemisessa. Kirjoittanut Taru Lähde Yleinen Katajarinne on erityistason lastensuojelun sijaishuoltoyksikkö, joka tarjoaa vahvaa tukea ja ohjausta lapsille ja nuorille, joilla on haasteita vuorovaikutuksessa, koulunkäynnissä, käyttäytymisessä tai psyykkisessä hyvinvoinnissa, mukaan lukien neuropsykiatriset oireet. Yksikössä hyödynnetään ratkaisukeskeistä, voimavaralähtöistä ja traumatietoista työotetta. Yksikön vastaava ohjaaja Minna Koskimäki toimii kouluyhteistyöhenkilönä niin Sisukas-tiimin kuin lähikoulujen kanssa. Kouluyhteistyömallin periaatteet ja käytännöt Vierailun aikana esiteltiin Katajarinteen kouluyhteistyömallin keskeisiä periaatteita ja käytäntöjä: 1. Päivittäisen rakenteen merkitys: Turvallinen, ennustettava ja aikuisjohtoinen arki on oppimisen ja hyvinvoinnin perusta. Monet sijaishuollossa olevat lapset ovat kokeneet haastavia elinoloja ja pirstaleisia koulupolkuja, joten säännölliset rutiinit, kuten uni-valverytmin ja aamu- ja iltarutiinien tukeminen, ovat ensiarvoisen tärkeitä. 2. Biologisten vanhempien rooli: Vanhemmilla on merkittävä osuus lapsen koulumotivaation ja identiteetin vahvistamisessa. Vaikka lapsi on sijoitettuna, vanhempien tuki koulunkäynnille on tärkeää. Katajarinne toimii siltana ja ”tulkkina” koulun ja vanhempien välillä, vahvistaen positiivista osallisuutta. 3. Koulutukselliset palkkiot: Palkkioita käytetään tarkoituksenmukaisesti ja johdonmukaisesti tukemaan koulunkäyntiin sitoutumista, lisäämään motivaatiota ja vahvistamaan toivottua käyttäytymistä. Kyse ei ole hyvän käytöksen ostamisesta, vaan oppimisen, ponnistelun ja osallistumisen vahvistamisesta. 4. Koulun ja laitoksen välinen yhteistyö: Yhteistyö on yksi keskeisimmistä tukirakenteista sijoitetun lapsen hyvinvoinnille ja koulunkäynnille. Se on suunniteltua verkostotyötä, joka edellyttää selkeitä rakenteita, kuten yhteyshenkilöitä, sovittuja viestintäkanavia ja säännöllisiä verkostopalavereja. Luottamus, ratkaisukeskeisyys ja ammatillisen osaamisen arvostus ovat onnistuneen yhteistyön kulmakiviä. 5. Katajarinteen sisäinen tukirakenne: Lapsen ympärillä toimii tiivis tukiverkosto, johon kuuluvat henkilökohtaiset ohjaajat, vastaava ohjaaja ja kouluyhteistyöstä vastaava henkilö. Koulunkäynnin tukeminen on keskeinen osa sijaishuollon ydintehtävää, ja Katajarinteellä kaikki lapset käyvät koulua. Sisukas-tiimi ja ennalta sovitut koulupalaverit, joihin osallistuvat ohjaajat, vanhemmat ja sosiaalityöntekijä, ovat tärkeä osa tätä tukea. 6. Koulutuksen arvostaminen: Koulutuksen arvostaminen lastensuojelulaitoksessa tarkoittaa lapsen oikeuksien toteuttamista, syrjäytymisen ehkäisemistä ja lapsen itsetunnon sekä tulevaisuudenuskon rakentamista. On tärkeää nähdä koulunkäynti menestyksenä ja arvostaa pieniäkin edistysaskeleita. 7. Lapsen vahvuuksien tukeminen: Koulunkäyntiä tarkastellaan usein haasteiden kautta, mutta Katajarinteellä korostetaan lapsen vahvuuksien tunnistamista ja vahvistamista. Vahvuudet toimivat oppimisen, motivaation ja itsetunnon perustana. On tärkeää uskoa lapseen, vaikka hän ei itse siihen pystyisikään. Vierailu tarjosi arvokkaan tilaisuuden jakaa tietoa ja kokemuksia lastensuojelun kouluyhteistyöstä, korostaen lapsen oikeutta oppimiseen ja tasapainoiseen kasvuun.