27.5.2026 Koppurin hoitomalli tukena kohti itsenäisempää arkielämää ja taitavampaa käyttäytymistä Koppurin asumisyksikön visio on yhdistää terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osaamista saman katon alle. Koppurissa se tarkoittaa lasten-, nuoriso- sekä aikuispsykiatrian asiantuntemuksen mukaantuloa sosiaalihuollon hoitokäytäntöjä täydentämään. Koppurin asumisyksikkö tarjoaa yhteisöllisessä asumisessa intensiivistä tukea ja kuntoutusta yli 18-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille, joilla voi olla masennus, ahdistuneisuus-, syömis- tai neuropsykiatrisia häiriöitä, kaksisuuntainen mielialahäiriö, epävakaa persoonallisuushäiriö tai psykoosioireita. Kirjoittanut Sirpa Aho-Vainio Familar KoppuriPalveluasuminenYleinen Koppurin teoreettinen viitekehys on biososiaalinen, dialektiseen käyttäytymisterapia-ajatteluun perustuva, ja perustuu tutkittuun kognitiiviseen tietoon, teoriaan ja hoitomuotoon. Hoidon ja kuntoutuksen taustalla on ymmärrys siitä, että persoonallisuuden kehittymiseen vaikuttavat sekä synnynnäiset temperamenttitekijät, että yksilön vuorovaikutus ympäristönsä kanssa. Emotionaalinen epävakaus syntyy, kun tunne-elämältään herkästi haavoittuva yksilö kasvaa ympäristössä, jossa hän ei opi herkkyytensä käsittelemiseen tarvittavia taitoja. Ongelmalliset käyttäytymiset nähdään joko yrityksinä päästä eroon vaikeista tunteista tai seurauksena epäonnistuneesta tunnesäätelystä. Strukturoitu hoitoprosessi Koppurin kuntoutuksen strukturoituun hoitoprosessiin kuuluu tarkkaan määritellyt eheyttävät ja korjaavat hoitokäytännöt. Koppurin hoitoprosessin vaiheita ovat tulotilanne, hoidon suunnittelu, hoidon toteutus ja hoidon arviointi. Tulotilanne on olennainen osa kokonaishoitoa, jolloin määritellään yksilöllisesti hoidon tarve, mikä ohjaa hoidon suunnittelua ja toteutusta. Tulotilanteessa hoidon tarpeen arvioinnissa käytetään tutkimuksellista työotetta, kartoittaen asiakkaan psyykkistä terveydentilaa psykiatristen oirekyselytutkimusten mukaan. Asiakkaan somaattinen terveydentila määritellään sairaanhoitajan toteuttamalla terveystarkastuksella, ja arkielämän perustaitojen lähtötaso määritellään mm. AFLS-tutkimuksen keinoin. Hoidon suunnittelua ja toteutumista ohjaa asiakkaan yksilöllinen strukturoidusti suunniteltu hoito ja kuntoutus. Kuntoutuksen etenemistä ohjaa kuntoutussuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään kuukausittain. Hoidon arviointia toteutetaan säännöllisesti koko kuntoutushoidon ajan. Asiakkaalle määritellään yksilöllinen oire-/toimintakykymittaristo asiakkaan yksilöllisen oirekäyttäytymisen sekä toimintakykyhaasteiden pohjalta. Olennaisena osana hoidon arviointia sisältyy seurantakyselytututkimusten tekeminen hoidon aikana ja sen päättyessä. DKT-arkiohjaus Dialektinen käyttäytymisterapia on tutkimusten mukaan toimivin hoitomuoto hoidettaessa epävakaata persoonallisuushäiriötä. DKT:n osa-alueita voi tutkimusten mukaan onnistuneesti hyödyntää myös masennuksen, ahdistuneisuus-, syömis- tai neuropsykiatristen häiriöiden, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tai skitsofrenian hoidossa. Koppuriin on luotu oma Koppurin manuaali, mikä on jatkuvasti kehittyvä viimeisimpien tutkimustulosten sekä Käypä Hoito- suositusten mukainen hoito-ohjelma. Siinä sovelletaan käyttäytymisterapeuttisia hoitoelementtejä. Käytämme Koppurissa DKT-arkiohjausta, mikä tähtää muutokseen. DKT-arkiohjaus on taitoharjoittelun ohjausta, missä uuden taidon oppiminen tapahtuu seuraavien vaiheiden kautta: 1) Taitojen hankkiminen ohjeiden, mallintamisen ja tiedon antamisen avulla. 2) Käyttäytymisen vahvistaminen käyttäytymisharjoitusten ja palautteen avulla. 3) Taidon yleistyminen kotitehtävien ja ketjuanalyysin avulla. Asiakasta autetaan luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toiminta- ja käyttäytymismalleista sekä harjoittelemaan uutta, taitavaa käyttäytymistä. Ohjaukseen sisältyy hyväksynnän tavoite ja hyväksyntään tähtäävä työskentely. Hyväksyntää edistetään tietoisen läsnäolon harjoituksilla ja hyväksyntää viestittävällä vuorovaikutuksella. Olennaista on sekä muutoksen, että jatkuvan hyväksynnän jatkuva edistäminen ja tasapainottaminen. Nämä tavoitteet yhdistyvät dialektisen filosofian avulla. Toimintatapojen kehittäminen Koppurissa on valmius vähentää asiakkaan toistuva itseä vahingoittava käyttäytyminen ja ohjata kuntoutujaa korvaamaan se taidokkaalla käyttäytymisellä. Puutumme kehitystä haittaavaan, asiakasta itseään ja ympäristöä vahingoittavaan toimintaan ja ohjaamme kuntoutujaa normaaliin hoitavaan arkeen, oman elämänhallinnan paranemiseen, oireidenhallinnan vahvistumiseen ja toimiviin käytäntöihin. Koppurissa käytetään tehokkaan käyttäytymisen muutoksen mahdollistajana ABA:n (sovellettu käyttäytymisanalyysi) mukaista palkitsemisjärjestelmää, kun halutaan tehokkaasti ja nopeasti muuttaa itselle epäedullista käyttäytymistä tai vahvistaa toivottua käyttäytymistä. Palkitsemisjärjestelmää toteutetaan sekä suunnitellusti yhdessä sopien, että ennalta arvaamatta. Tuemme neuropsykiatrisen valmennuksen keinoin uusien myönteisten toimintatapojen kehittymistä, sekä myönteisen elämänpolun rakentumista. Asiakasta ohjataan pois ongelmakeskeisestä ajattelusta, puheesta ja toiminnasta ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajatteluun, puheeseen ja toimintaan sekä toimiviin käytänteisiin. Asiakkaan kanssa työskentelyssä keskitytään asiakkaan aikaisempiin onnistumisiin ja piilevien voimavarojen käyttöönottoon, sekä myönteisten tunteiden lisäämiseen. Koppuriin on luotu erillinen neuropsykiatrinen kuntoutushoito-ohjelma, minkä osa-alueita hyödynnetään yksilöllisesti asiakkaan kuntoutuksessa.