Traumatietoisuus vahvistaa työyhteisöä

Työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen on entistä tärkeämpää työelämän jatkuvien muutoksien vuoksi. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla kohdataan ihmisiä, joiden elämään traumaattisen kokemukset ovat voineet jättää jälkensä. Traumatietoisuus antaa oivallisen työkalun asiakastyöhön, mutta se vaikuttaa myös työyhteisön sisäiseen ilmapiiriin, jaksamiseen ja vuorovaikutukseen.

Kuntoutuskoti OIVAssa työskennellään psyykkisesti sairastuneiden 17-25 -vuotiaiden nuorten kanssa. Traumatietoisuus on erityisen tärkeää, kun työskennellään vaikeita elämänkokemuksia kohdanneiden nuorten kanssa. Arjessa korostuu turvallisuuden tunteen vahvistaminen, ennakoitavuus ja nuoren oman toimijuuden tukeminen. Käytännössä tämä on rauhallista ja empaattista kohtaamista, selkeitä rajoja ja struktuuria sekä nuoren kuulemista ja osallistamista omien asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Työskentelytahdin joustavuus edistää nuoren kuntoutumista ja hyvinvointia.

Kuntoutuskoti OIVAn henkilökunta osallistui Työ ja mielenhyvinvointi -hankkeen ja Savonian järjestämään traumatietoisen lähestymistavan koulutuskokonaisuuteen, joka tarjosi arvokasta tietoa ja käytännön työkaluja työyhteisömme toimintatapojen kehittämiseksi entistä turvallisemmaksi ja inhimillisemmäksi. Koulutus pohjautuu traumainformoituun lähestymistapaan, joka auttaa tunnistamaan trauman vaikutuksia ja edistämään psykologisesti turvallisia työympäristöjä.

Traumatietoinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään nuorten reaktioiden, kuten vetäytymisen, impulsiivisuuden tai luottamuksen puutteen olevan selviytymiskeinoja, ei tahallista vastustamista tai sitoutumisen vaikeutta tarjottuun tukeen. Ohjaajan tunnistaessa trauman vaikutukset tulee kohtaamiseen myötätuntoa, joka auttaa rakentamaan luottamuksellista suhdetta. Nämä ovat avainasemassa kuntoutumisen etenemiseksi ja auttavat myös vahvistamaan toivoa tulevaisuuteen.

Traumatietoisen lähestymistavan takana on ymmärrys trauman vaikutuksesta ihmisen ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen, vielä pitkään kokemuksen jälkeen. Työyhteisöissä tämä voi näkyä esimerkiksi haastavina vuorovaikutustilanteina, stressinsietokyvyn heikentymisenä tai työuupumuksena. Ilman riittävää ymmärrystä voimme tulkita toisen käyttäytymistä väärin ja toisaalta myös tahtomattamme lisätä stressitekijöitä työyhteisössämme. Traumatietoisen työyhteisön pyrkimys on luoda työpaikka, jossa jokainen tuntee olonsa turvallisesi, arvostetuksi ja kuulluksi. Yksilön tukemisen lisäksi tämä tarkoittaa koko työpaikan rakenteiden ja käytänteiden tarkastelua niin, että ne edistävät kaikkien hyvinvointia. Avoin ja kunnioittava viestinä, ennakoitavat toimintatavat ja työtekijöiden osallisuus päätöksentekoon ovat keskeisiä tekijöitä psykologisesti turvallisen työyhteisön luomisessa.

Traumatietoisuus on ennen kaikkea asenne ja toimintakulttuuri, jonka avulla tuetaan niin asiakkaiden kuin työntekijöiden hyvinvointia. Koulutus vahvisti omaa käsitystämme turvallisen työympäristön merkityksestä ja luottamuksen rakentamisesta, jotka eivät synny itsestään. Ne vaativat jatkuvaa työtä ja kehittämistä. Työyhteisönä jatkamme traumatietoisuuden vahvistamista, ja toivomme useampien työyhteisöjen tunnistavan sen merkityksen. Kun ymmärrämme toisiamme paremmin ja suhtaudumme työyhteisönä myötätuntoisesti niin asiakkaisiin kuin työnkavereihimme, rakennamme yhdessä kestävämpää ja inhimillisempää työelämää.

Koulutuksen kautta saimme lisää konkreettisia keinoja viedä traumatietoista työotetta käytäntöön. Traumatietoisuuden kehittäminen jatkuu ja yksikön esihenkilöt osallistuvat kevään aikana omaan koulutuskokonaisuuteensa. Jatkamme oppimista ja kehittämistä, koska haluamme tarjota nuorille kuntouttavaa ja toivoa vahvistavaa arkea, jossa jokainen tulee kohdatuksi ymmärtäväisesti ja arvostavasti. Työyhteisönä jatkamme traumatietoisuuden juurruttamista, jotta voimme rakentaa kestävämpää ja lempeämpää työelämää.