13.2.2026 ”Lastensuojelu on joukkuelaji”: Ari Kortelaisen johtama Myllykoto on erityisyksikkö täynnä erityisosaamista Ari Kortelainen kiinnostui jo yli 30 vuotta sitten mahdollisuudesta ymmärtää paremmin elämälleen suuntaa etsivien nuorten käyttäytymistä ja vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa myönteisesti. Sama ajatus kantaa edelleen. Kortelainen johtaa nykyisin Familar Myllykotoa, jonka työssä korostuvat ratkaisukeskeinen työote ja vahva erityisosaaminen. Kirjoittanut Mari Neuvonen ErityisyksikötYleinen Sosiaalikasvattajaksi vuonna 1995 valmistunut Kortelainen on työskennellyt lastensuojelussa ohjaajana ja esihenkilönä sekä ollut perustamassa laitosyksikköä. Vuodet ovat tuoneet työhön uusia värejä ja näkökulmia, ja kokemus näkyy varmana otteena Myllykodon arjessa. – On kohtuutonta, kun lapset joutuvat olosuhteisiin, joissa heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, heitä kohdellaan epäasiallisesti tai vanhemmat jäävät etäisiksi. Jos näitä olosuhteita ei pystytä syystä tai toisesta parantamaan avohuollon tukitoimin, laitoshoito on yksi vaihtoehto, Kortelainen kuvaa. Hänen mukaansa laitoshoidon onnistuminen nojaa siihen, että sekä lapsi että vanhemmat saadaan mukaan yhteistyöhön. Ammattilaiset ovat parhaimmillaan sillanrakentajia, jotka mahdollistavat lapsen ja koko perheen elämän etenemisen. – Meidän läsnäolomme voi auttaa ja mahdollistaa paljon, mutta kun saamme vanhemmat mukaan, onnistuminen on merkittävästi todennäköisempää. Ratkaisu- ja voimavarakeskeistä arkea Myllykodon toiminta pohjautuu ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen lähestymistapaan, johon kaikki työntekijät ovat kouluttautuneet. Tämä näkyy kohtaamisissa nuorten kanssa. – Meillä pysyy maltti vaikeissa tilanteissa. Juhlimme pieniäkin onnistumisia, ja kerromme edistymisestä vanhemmille, Kortelainen kertoo. Sekä positiiviset että hankalat asiat tehdään näkyväksi. Työntekijät käyttävät tilanteen mukaan erilaisia haastattelutekniikoita ja menetelmiä. Kortelainen korostaa, että tärkeintä on auttaa nuorta oivaltamaan itse esittämällä oikeita kysymyksiä ja tukemalla hänen omaa ajatteluaan. – Huonoistakin hetkistä löytyy jotain myönteistä, joskus se vain pitää kaivaa esiin. Myllykodossa laatua seurataan ja kehitetään esimerkiksi asiakaskyselyillä, kuukausikoosteilla ja omavalvonnalla. Esihenkilöt seuraavat koosteita, käsittelevät poikkeamat, ja parannukset viedään yhdessä arkeen. Silti tärkein laatuajuri on vuorovaikutus lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. – Parasta laadun kehittämistä on, kun näemme, miten edistymme nuoren kanssa, Kortelainen sanoo. Välillä mietiskellään vakavien asioiden äärellä, mutta myös jokaista onnistumista juhlistetaan. Traumasensitiivinen ja traumainformoitu näkökulma Myllykodon henkilöstö on vahvistanut osaamistaan traumainformoidulla koulutuksella, jonka perusajatus on ymmärtää, miten varhaiset kokemukset voivat vaikuttaa nuoren tämänhetkiseen käyttäytymiseen. Työssä yhdistyy kyky tunnistaa traumataustojen vaikutuksia, mutta myös erottaa ne esimerkiksi neuropsykiatrisista haasteista tai yksilöllisistä piirteistä. Tämä ymmärrys auttaa ohjaajia arvioimaan nuoren vointia, tekemään oikea‑aikaisia johtopäätöksiä ja suuntaamaan hoitoa yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. – Kun nuori putoaa pois niin sanotusta sietoikkunasta, ohjaajat pyrkivät palauttamaan hänet nopeasti takaisin vuorovaikutukseen. Tämä vaatii työntekijöiltä sietokykyä, sitkeyttä ja kykyä olla läsnä vaikeissakin tilanteissa, Kortelainen kuvaa. Hevosvoimia, sointuja ja sinnikkyyttä Myllykodon vahvuuksiin nousee nopea puuttuminen ongelmatilanteisiin. Kokeneena ammattilaisena Kortelainen tietää, että negatiivisiin ilmiöihin nuoren elämässä tulee reagoida viipymättä. – Pyrimme selvittämään tilanteen taustat ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Arvioimme rajoitustoimien käytön huolellisesti. Niitä käytetään lapsen edun ja turvallisuuden varmistamiseksi, keinona vaikuttaa, ei rangaistuksena. Pitkällä aikavälillä vakautta rakennetaan ennakoitavuudella, arjen struktuurilla sekä toiminnallisilla menetelmillä. Myllykodossa on laaja osaamispohja sosiaali- ja terveydenhuollon eri aloilta, kuten psykiatrisesta hoidosta, perhetyöstä ja avotyöstä. Lisäksi hyödynnetään työntekijöiden erityisosaamista liikunnasta kädentaitoihin. Yksikön monipuolisen osaamispankin kärjen muodostavat Myllykodossa toteutettava hevostoiminta, jota vetää ohjaajana toimiva ratsastusterapeutti, sekä musiikkitoiminta, jota luotsaava ohjaaja on musiikkiterapeuttiopintojensa loppusuoralla. – Tiimimme tiedostaa, että nuorten sitoutuminen vie aikaa ja tulokset näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä, Kortelainen sanoo. Yhdessä nuoren parhaaksi Familar Myllykodossa tehdään yhteistyötä lasten perheiden, sosiaalityöntekijöiden, koulujen ja muiden keskeisten kumppaneiden kanssa. Viime vuoden lopussa molemmille osastoille nimettiin perheohjaajat, joiden tehtävä on tehostaa perheyhteistyötä erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, jonka työtä perheohjaajien ammattitaito vahvistaa. – Perheohjaajamalli on vielä kokeilussa, mutta jo nyt näyttää siltä, että sille on selkeästi kysyntää, Kortelainen sanoo. Sosiaalityöntekijät toimivat työpareina yksikön kanssa. Yhteydenpito on aktiivista ja erityisesti haasteellisissa tilanteissa tiivistä. – Erityisyksikössä ammattiosaamisen täytyy olla niin vahvaa, että kuvaamme sosiaalityöntekijälle selkeästi tilanteen ja ehdotamme seuraavat askeleet, emmekä odota heiltä valmiita vastauksia. Tarjoamme tavan edetä, yhdistämme näkemyksemme ja sovimme jatkosta, Kortelainen kuvaa yhteistyötä. Nuorilla on usein koulunkäyntiin liittyviä haasteita, joten myös yhteistyö koulujen kanssa on säännöllistä. Opettajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa pohditaan ratkaisuja yhdessä. Myllykodolla on lisäksi vahvat yhteydet nuorisopsykiatrian poliklinikkaan sekä mahdollisuus konsultoida omaa psykiatria ja psykologia tarpeen mukaan, erityisesti lääkehoidon ja haastavien tilanteiden osalta. – Kaikki tekemämme sidosryhmätyö on yhteistä pohdiskelua siitä, miten voimme auttaa juuri tätä nuorta parhaiten, Kortelainen summaa. Hyvän työilmapiirin ja sujuvan tiimityön merkitys on valtava, ja Kortelaisen mukaan juuri sitoutuneisuuden ja yhteispelin välittyminen nuorille on Myllykodossa tehtävässä työssä vaikuttavinta. – Tämä on joukkuelaji, jossa hyvä henki, huumori ja luottamus työkavereihin ovat ratkaisevia. Lopulta on aivan sama, mistä tulet tai mitä koulutuksia sinulla on – jos henki on hyvä, se tarttuu väkisin myös nuoriin.