17.10.2024 Tekijät tutuksi: asiakassuhdepäällikkö Hanna-Riikka Räsänen Tekijät tutuksi -osiossamme esittelemme huipputekijöitämme eri puolilta Familaria. Jokaisessa artikkelissa pääset sukeltamaan syvemmälle yhden työntekijämme arkeen, urapolkuun ja unelmiin. Tässä artikkelissa tutustutaan Familarin asiakassuhdepäällikkö Hanna-Riikka Räsäseen. Tekijät tutuksi Mitä teet työksesi? Toimin Familarin asiakassuhdepäällikkönä. Työtehtäväni liittyvät yhteistyöhön ja kehittämiseen hyvinvointialueiden asiakasohjauksesta vastaavien henkilöiden kanssa sekä tietenkin meidän Familarin yksiköiden esihenkilöiden kanssa. Lyhyesti ja ytimekkäästi vastaan siis Familarin asiakasohjauksesta. Mikä olet koulutukseltasi ja miten päädyit alalle? Olen koulutukseltani Sosionomi AMK ja opiskeluaikoina olin valtavan kiinnostunut päihde- ja mielenterveystyöstä, erityisesti aikuisten kanssa työskentelemisestä. Tein opiskeluaikoina keikkaa päihdepalveluissa, kunnes tuli viimeisen vapaasti valittavan harjoittelun aika. En kuitenkaan silloin ajatellut tekeväni työkseni muuta kuin aikuispuolen työtä ja ajattelin vain kurkkaavani mitä lastensuojelussa touhutaan. Niin siinä kuitenkin kävi, että harjoittelun aikana jo tykästyinkin sijaishuollon arkeen ja sillä matkalla olen edelleen. Mikä on työssäsi parasta? Tämä työ vaatii todella paljon sosiaalisia taitoja, mutta myös sitä, että on hereillä siitä, mitä esimerkiksi hyvinvointialueilla tapahtuu. Pitää olla hyvällä tavalla utelias ja myös rohkea. Pitkä ura lastensuojelussa on opettanut minulle monia hyviä vahvuuksia, joita pääsen nyt monipuolisesti käyttämään. Päiväni ovat todella vaihtelevia. Mitä arvostat eniten työyhteisössäsi? Työskentelen paljon itsekseni omassa työpisteessäni. Siksi on todella tärkeää kokea yhteenkuuluvuutta muihin, vaikkei aina olisikaan läsnä. Oma tiimini työskentelee Turussa, joten porilaisena on hyvä muistuttaa heitä olemassaolostani esimerkiksi porilaisella huumorintajullani. Toistaiseksi se on vielä purrut hyvin 😀 Olen myös kokenut olevani aina tervetullut käydessäni meidän yksiköissämme. Koen tärkeäksi sen, että vaikka emme työskentelisi samassa toimipisteessä, olemme silti yksi yhteinen Familar. Mitä terveisiä lähettäisit sellaiselle, joka harkitsee Familaria työpaikkana? Olen tullut yrityskauppojen myötä taloon vuonna 2016, ollessani yksikönjohtajana pienessä perusyksikössä. Muutaman vuoden kuluttua siirryin johtamaan isompaa erityisyksikköä, ja nyt olen tässä roolissa. Koen olevani äärettömän onnekas siitä, että työni on pysynyt koko ajan mielekkäänä ja olen saanut mahdollisuuden edetä urallani. Isolla työnantajalla on isommat mahdollisuudet toteuttaa työhaaveitaan, ja olen elävä esimerkki siitä. Tämän 8-vuoden aikana olen kerännyt salkkuuni valtavasti työkaluja toteuttaa työtäni, ja siitä olen äärettömän kiitollinen työnantajalleni. Mitä toivot työelämässä vielä saavuttavasi? Vaikka kolkuttelen jo keski-ikää, koen silti olevani vasta tämän työurani alussa. Ensimmäiset 10-vuotta meni opetellessa työelämäntaitoja, toiset 10-vuotta olen pyrkinyt kehittämään ja jakamaan oppejani. Mielenkiinnolla odotan mitä seuraavat 10-vuotta tuo tullessaan. Työssämme ei pidä koskaan tuntea olevansa valmis. Se ei olisi oikein näitä lapsia ja perheitä kohtaan, joita autamme päivittäin. Se ei ole myöskään oikein sinua itseäsi kohtaan. Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi tai unelmasi työelämässä? Olen hieman huono unelmoimaan työhöni liittyviä asioita. Olen vain super kiitollinen, että olen päässyt jo tähän asti. Uskon, että asiat tapahtuvat aina syystä. Olen hyvin kehittäjäluonteinen ja koen olevani parhaimmillani luodessani jotakin uutta. Välttämättä en kuitenkaan ole se innovatiivisin, joka keksii niitä ideoita, mutta ideoiden toteuttajana koen olevani parhaimmillani. Olen aivan varma, että minunlaiselleni tyypille on käyttöä myös tulevaisuudessa. Ehkäpä yli palvelulinjojen. Mistä ammatista haaveilit lapsena? Hieman tällaisena impulsiivisena taivaanrannan maalarina olen ehtinyt lapsena haaveilemaan monestakin ammatista. Jonkin verran vakavissani kuitenkin haaveilin poliisin ammatista. Valitettavasti (ja onneksi) silloin pituuteni ei riittänyt. Kävin myös pääsykokeissa asti ajatuksena valmistua joskus Fysioterapeutiksi. Onneksi elämä tapahtui, ja tässä olen reilu 20-vuotta myöhemmin. Miten rentoudut vapaa-aikana? Olen vihdoin aikuistunut ja huomaan kaipaavani rauhallisempia rentoutuksen keinoja kuin nuorempana. Nykyisin nollaan arkeani puuhailemalla pihatöissä, sisustelemalla kotiani, kävelemällä metsässä ja uimalla avannossa. Saunan ja avannon yhdistelmä on maailman parasta terapiaa. Mistä haaveilet? Mökistä järven rannalla. Ja koska olen kova haaveilemaan, haaveilen myös matkasta Norjan Lofooteille, lapsenlapsista, omasta sisustuskaupasta ja lottovoitosta.