20.10.2026 Vaikuttavuus lastensuojelussa Vaikuttavuutta lastensuojelussa katsotaan ja tulkitaan usein lyhyellä aikavälillä ja taloudelliselta näkökulmalta sijaishuollon aikana. Se on kuitenkin huomattavasti laajempi kokonaisuus lähtien avopalveluiden ennaltaehkäisevästä työstä ja kokonaisuudesta päätyen elinikäiseen vaikutusten arviointiin. Oliko lastensuojelun toimenpiteillä vaikutusta elämänmittaiseen hyvinvointiin ja pystyttiinkö niillä vaikuttamaan tuen tarpeisiin ja kokonaiskustannuksiin myöhemmissä elämänvaiheissa? Kirjoittanut Marko Nikkanen Yleinen Palveluntuottajan näkökulmasta vaikuttavuuden seuranta on haastavaa. Kun kaikki asiakastieto tulee palauttaa reksiterinpitäjälle sijoituksen päätyttyä, jää vaikutusten pitkittäisseuranta vajavaiseksi. Myös valtakunnallisen, yhteisen mittarin puute tekee seurannasta ja tulosten vertailuista vaikeaa. Palveluntuottajilta on jo kilpailutuksissa edellytetty vaikuttavuuden seurannan mittaristoa, joka on johtanut pistemäiseen kehitykseen ja yhteisen mittarin puuttumiseen. Muutamaa asiaa toivoisin; Valtakunnallista ohjausta mittaristoon, joka mahdollistaisi sekä palveluntuottaja että yksikkökohtaisen vertailun, joka ohjaisi toiminnan kehittämistä. Palveluntuottajan pitkäaikaisseurannan tai edes muutaman vuoden seurannan mahdollistamisen lastensuojelun asiakkuuden päätyttyä. Hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien yhteiskehittämistä paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Lastensuojelun lähimaastossa, ennaltaehkäisevissä ja jälkihuollollisissa palveluissa on tehty avauksia vaikuttavuusperustaisista hankinnoista, jotka ainakin vielä lastensuojelun sijaishuollosta puuttuvat. Se vaatisi rohkeutta katsoa sijaishuoltoa uudelta kannalta sekä palvelujen hankkijan että tuottajan näkökulmasta. Se varmasti kirittäisi molempia osapuolia parempaan suoritukseen sekä inhimillisesti että taloudellisesti tuloksia tarkasteltaessa. Uskon, että jo muutamalla toimenpiteellä saisimme sekä kustannuksia alas että lastensuojelun asiakkaille parempaa palvelua ja tulevaisuutta.