Lastensuojeluyksikkö Katajarinne

7–13-vuotiaille lapsille 7-paikkainen yksikkö Vahverontie 1, 40640 Jyväskylä
Toimipaikkatyyppi:Erityisyksiköt

Paikkakyselyt

Yksikönjohtaja
Taru Lähde

Vastaava ohjaaja

Minna Koskimäki

Palvelujohtaja
Jarkko Ala-Hukkala

Muut yhteystiedot

Ohjaajat

Osoite

Vahverontie 1
40640 Jyväskylä

Esittely

Katajarinteen 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö on tarkoitettu lapsille ja varhaisnuorille (alakouluikäiset), jotka tarvitsevat vahvan kasvun tuen ja ohjauksen oman kodin ulkopuolella. Katajarinne sijaitsee Jyväskylän Mäyrämäessä vuonna 2015 käyttötarkoitukseensa valmistuneessa kiinteistössä, joka laajenee 14-paikkaiseksi yksiköksi keväällä 2026.

Katajarinne tarjoaa pääasiassa alle 13-vuotiaille lapsille, sekä arviointi- ja lyhytkuntoutustoimintaa (arviointijakso) että pitkäaikaista sijaishuoltoa. Arviointi tyylisissä lyhyt kestoisissa sijoituksissa on erityisyytenä vahva sijoituksen aikana tehtävä yhteistyö perheen kanssa, jotta kotiin paluu mahdollistuisi.

Katajarinteen tuen piirissä olevat lapset tarvitsevat tukea esim. psyykkisen voinnin haasteisiin sekä vuorovaikutuksen, koulunkäynnin, käyttäytymisen haasteisiin tai psyykkisen voinnin haasteisiin. Työskentelyllämme voidaan tukea myös neuropsykiatrista tukea tarvitsevia. Lapsen haasteisiin vastataan laaja-alaisesti lapsen luonnollinen elinympäristö huomioiden. Työmme viitekehyksenä on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. Katajarinteen lastensuojeluyksikkö on osa Mehiläinen -konsernin lastensuojelupalveluja Familaria.

1,3

Ohjaajaa yhtä lasta kohti

2015

Valmistunut

7-13

Vuotiaille lapsille

7

Asukaspaikkaa

Yksikön toiminta

Toiminta-ajatus

Katajarinteen toiminnan lähtökohtana on vastata lapsen henkilökohtaisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Jokaisen lapsen kanssa työskennellään juuri hänen kuntoutumisensa kannalta merkityksellisillä osa-alueilla ja tuetaan jo olemassa olevia vahvuuksia. Lapsen elämää rakennetaan ja tuetaan työskentelyn alusta asti joko oman kodin elämänpiiriin tai pidempi aikaisissa sijoituksissa yksikön arkeen. Tavoitteena työskentelyssä on saavuttaa pitkäkestoisesti vakautunut taso lapsen kasvussa ja kehityksessä sekä perheen sisäisessä ilmapiirissä. Työskentelyn aikana vanhempien osallisuus on myös tärkeässä roolissa.

Ydinosaamisalueitamme työssämme ovat vuorovaikutustaitojen kokonaisvaltainen tukeminen ja ohjaaminen, psykiatrinen osaaminen, traumainformoitu työote, koulunkäynnin tukeminen sekä perheen kanssa tehtävä yhteistyö. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä ja sosiaalisen toiminnan ohjausta toteutetaan päivittäisen elämän aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutuksen alueella oleellisena osatekijänä on usein lapsen perhe, minkä vuoksi perhetyön menetelmät ja perheen vahva osallisuus on olennainen työmetodimme vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen tapahtuu Katajarinteen toiminnan sisään rakennettuna päivittäisessä elämässä, lapsen omassa luonnollisessa elinpiirissä sekä ohjaajien kanssa tapahtuvissa keskusteluissa.

Psyykkistä kuntoa edistävässä työskentelyssä Katajarinne toimii yhteistyössä lasta hoitavan terveydenhuoltosektorin kanssa. Erikoissairaanhoidon kanssa tehtävää ja kuntoutusta tukevaa yhteistyötä edesautamme sillä, että Katajarinteellä on vahva kokemus ja osaaminen psykiatrisesti oireilevien lasten kanssa työskentelystä.

Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Katajarinteen kasvatus- ja kuntoutustyön kokonaisuutta. Työn yleisenä tavoitteena on saavuttaa perheessä riittävän suuria muutoksia, valmiuksissa ja voimavaroissa, jotta lapsen kotiinpaluusta tulee onnistunut ja vakaa elämä kotona voi toteutua. Pelkkä lapsen kanssa sijaishuoltopaikassa tehtävä työ ei useinkaan anna parhaita mahdollisia tai edes riittäviä edellytyksiä onnistuneelle kotiinpaluulle. Lapsi ei ole irrallinen pala perheessä vaan oleellinen osatekijä perheen kokonaisdynamiikan muodostumisessa. Työssämme painottuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät, joita sovelletaan aina yksilöllisesti perheen mukaan.

Työskentelyyn sovitaan yksilölliset tavoitteet alkupalaverissa yhdessä sosiaalitoimen ja huoltajien kanssa. Se voi olla puheluita, tapaamisia (yksilö/yhteiset, lapsi/huoltajat) kotona ja Katajarinteellä, keskusteluita, rajaamisen harjoittelua; sellaista tukea ja ohjausta perheelle, mikä edesauttaa lapsen kotiin paluuta. Pääsääntöisesti omaohjaajat toteuttavat perheen kanssa tehtävää työtä, vastaavan ohjaajan ja muun työryhmän tukemana yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajat osallistuvat aktiivisessa yhteistyössä Katajarinteen kanssa asioiden työstämiseen. Katajarinne toimii rinnalla kulkijana ja tukijana auttamalla huoltajaa vahvistumaan omassa tehtävässään ja antaen näkökulmia ja keinoja toimia, ei kuitenkaan tekemällä puolesta.

Kenelle

Katajarinne on tarkoitettu pääasiassa ikäryhmälle 7–13 –vuotiaat, mutta tämän ikäryhmän ulkopuoleltakin sijoitus Katajarinteeseen on mahdollinen, mikäli lapsen tarpeet ja haasteet tämän sallivat. Täsmällistä fyysistä ikää oleellisempaa on sijoituspaikan soveltuvuus suhteessa lapsen yksilöllisiin haasteisiin ja tarpeisiin.

Yleisellä tasolla ajateltuna Katajarinne on tarkoituksenmukainen sijoituspaikka lapselle, jonka käyttäytymisen haasteet tai psyykkinen oireilu on siinä määrin voimakasta, että koti, ei kykene voimavarojensa vuoksi riittävästi vastaamaan lapsen tarpeisiin, mutta lapsen kotona asumiselle on lähitulevaisuudessa myönteinen ennuste tai kotiinpaluun tavoitteleminen on realistista melko lyhyellä aikavälillä. Katajarinteeseen sijoitettavalle lapselle on tavanomaista, että hänellä on samanaikainen tuki- tai hoitokontakti usean eri tahon kanssa, johon Katajarinne osallistuu aktiivisesti osana verkostoa. Katajarinteen sijoituksessa on olennaista, että vanhemmat osallistuvat aktiivisessa yhteistyössä Katajarinteen kanssa asioiden työstämiseen.

Vuorovaikutustaidot ja perhe osalliseksi

Vuorovaikutuksellisuus ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ovat keskeisessä osassa kasvun tuessa Katajarinteessä. Lapsen sosiaalisen elämän sujuminen eri ympäristöissä ja yhteisöissä vaatii vuorovaikutustaitojen osaamista ja ymmärrystä niiden merkityksestä. Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen tapahtuu Katajarinteen toiminnan sisään rakennettuna päivittäisessä elämässä, lapsen omassa luonnollisessa elinpiirissä sekä ohjaajien kanssa tapahtuvissa keskusteluissa.

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä ja sosiaalisen toiminnan ohjausta toteutetaan päivittäisen elämän aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Ohjaajat kykenevät muodostamaan kokonaiskuvan kunkin lapsen vuorovaikutustaidoista ja tätä kautta lapsen yksilölliseen ohjaukseen ja tukemiseen vuorovaikutuksen alueella. Vuorovaikutuksen alueella oleellisena osatekijänä on usein lapsen perhe, minkä vuoksi perhetyön menetelmät ja perheen vahva osallisuus ovat olennainen työmetodimme vuorovaikutustaitojen kehittämisessä.

Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Katajarinteen kasvatus- ja kuntoutustyön kokonaisuutta. Sijoituksen alussa asetetaan yksilölliset tavoitteet perheen kanssa tehtävään työhön yhdessä lapsen, huoltajien ja sosiaalitoimen kanssa. Tavoitteena on saavuttaa perheessä riittävän suuria muutoksia ajattelussa ja toimintatavoissa, edistää vanhemmuuden valmiuksia tai kartuttaa vanhempien voimavaroja, jotta lapsen kotiinpaluusta tulee onnistunut ja myönteinen kehitys voi kotona jatkua.

Pelkkä lapsen kanssa sijaishuoltopaikassa tehtävä työ ei useinkaan anna parhaita mahdollisia tai edes riittäviä edellytyksiä onnistuneelle kotiinpaluulle. Lapsi ei ole irrallinen pala perheessä vaan oleellinen osatekijä perheen kokonaisdynamiikan ja ilmapiirin muodostumisessa. Perheen kanssa työskentelyssä painottuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät, joita sovelletaan aina kunkin perheen ja lapsen mukaan. Katajarinteellä perheen kanssa työskentelyä toteuttavat lapsen omaohjaajat yhdessä muun henkilökunnan kanssa.

Psyykkisen hoidon tukeminen

Psyykkistä kuntoa edistävässä työskentelyssä Katajarinne työskentelee yhteistyössä lasta hoitavan terveydenhuoltosektorin ja vanhempien kanssa. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja kuntoutumisen tukemista edesautamme sillä, että osalla Katajarinteen ohjaajista on työkokemusta psykiatriasta ja tutkintoon sisältyviä psykiatrisen osa-alueen opintoja. Lapsen ollessa psykiatrisen hoidon piirissä, Katajarinne tarjoaa vakaan ympäristön hoitokontaktien ulkopuolisena aikana eikä hoidon vaikuttavuus näin ollen vaarannu ainakaan ympäristötekijöiden tai olosuhteiden takia. Psykiatrinen osaaminen tuo myös laajempaa näkökulmaa vanhempien kanssa tehtävään perhetyöhön psyykkisesti oireilevien lasten perheissä.

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus

Katajarinteen toiminnan lähtökohtana on vastata lapsen henkilökohtaisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Jokaisen lapsen kanssa työskennellään juuri hänen kuntoutumisensa kannalta merkityksellisillä osa-alueilla ja tuetaan jo olemassa olevia vahvuuksia. Lapsen elämää rakennetaan ja tuetaan työskentelyn alusta asti joko oman kodin elämänpiiriin tai pidempi aikaisissa sijoituksissa yksikön arkeen. Tavoitteena työskentelyssä on saavuttaa pitkäkestoisesti vakautunut taso lapsen kasvussa ja kehityksessä sekä perheen sisäisessä ilmapiirissä. Työskentelyn aikana vanhempien osallisuus on myös tärkeässä roolissa.

Ydinosaamisalueitamme työssämme ovat vuorovaikutustaitojen kokonaisvaltainen tukeminen ja ohjaaminen, psykiatrinen osaaminen, traumainformoitu työote, koulunkäynnin tukeminen sekä perheen kanssa tehtävä yhteistyö. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä ja sosiaalisen toiminnan ohjausta toteutetaan päivittäisen elämän aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutuksen alueella oleellisena osatekijänä on usein lapsen perhe, minkä vuoksi perhetyön menetelmät ja perheen vahva osallisuus on olennainen työmetodimme vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen tapahtuu Katajarinteen toiminnan sisään rakennettuna päivittäisessä elämässä, lapsen omassa luonnollisessa elinpiirissä sekä ohjaajien kanssa tapahtuvissa keskusteluissa.

Psyykkistä kuntoa edistävässä työskentelyssä Katajarinne toimii yhteistyössä lasta hoitavan terveydenhuoltosektorin kanssa. Erikoissairaanhoidon kanssa tehtävää ja kuntoutusta tukevaa yhteistyötä edesautamme sillä, että Katajarinteellä on vahva kokemus ja osaaminen psykiatrisesti oireilevien lasten kanssa työskentelystä.

Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Katajarinteen kasvatus- ja kuntoutustyön kokonaisuutta. Työn yleisenä tavoitteena on saavuttaa perheessä riittävän suuria muutoksia, valmiuksissa ja voimavaroissa, jotta lapsen kotiinpaluusta tulee onnistunut ja vakaa elämä kotona voi toteutua. Pelkkä lapsen kanssa sijaishuoltopaikassa tehtävä työ ei useinkaan anna parhaita mahdollisia tai edes riittäviä edellytyksiä onnistuneelle kotiinpaluulle. Lapsi ei ole irrallinen pala perheessä vaan oleellinen osatekijä perheen kokonaisdynamiikan muodostumisessa. Työssämme painottuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät, joita sovelletaan aina yksilöllisesti perheen mukaan.

Työskentelyyn sovitaan yksilölliset tavoitteet alkupalaverissa yhdessä sosiaalitoimen ja huoltajien kanssa. Se voi olla puheluita, tapaamisia (yksilö/yhteiset, lapsi/huoltajat) kotona ja Katajarinteellä, keskusteluita, rajaamisen harjoittelua; sellaista tukea ja ohjausta perheelle, mikä edesauttaa lapsen kotiin paluuta. Pääsääntöisesti omaohjaajat toteuttavat perheen kanssa tehtävää työtä, vastaavan ohjaajan ja muun työryhmän tukemana yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajat osallistuvat aktiivisessa yhteistyössä Katajarinteen kanssa asioiden työstämiseen. Katajarinne toimii rinnalla kulkijana ja tukijana auttamalla huoltajaa vahvistumaan omassa tehtävässään ja antaen näkökulmia ja keinoja toimia, ei kuitenkaan tekemällä puolesta.

Kenelle

Katajarinne on tarkoitettu pääasiassa ikäryhmälle 7–13 –vuotiaat, mutta tämän ikäryhmän ulkopuoleltakin sijoitus Katajarinteeseen on mahdollinen, mikäli lapsen tarpeet ja haasteet tämän sallivat. Täsmällistä fyysistä ikää oleellisempaa on sijoituspaikan soveltuvuus suhteessa lapsen yksilöllisiin haasteisiin ja tarpeisiin.

Yleisellä tasolla ajateltuna Katajarinne on tarkoituksenmukainen sijoituspaikka lapselle, jonka käyttäytymisen haasteet tai psyykkinen oireilu on siinä määrin voimakasta, että koti, ei kykene voimavarojensa vuoksi riittävästi vastaamaan lapsen tarpeisiin, mutta lapsen kotona asumiselle on lähitulevaisuudessa myönteinen ennuste tai kotiinpaluun tavoitteleminen on realistista melko lyhyellä aikavälillä. Katajarinteeseen sijoitettavalle lapselle on tavanomaista, että hänellä on samanaikainen tuki- tai hoitokontakti usean eri tahon kanssa, johon Katajarinne osallistuu aktiivisesti osana verkostoa. Katajarinteen sijoituksessa on olennaista, että vanhemmat osallistuvat aktiivisessa yhteistyössä Katajarinteen kanssa asioiden työstämiseen.

Vuorovaikutustaidot ja perhe osalliseksi

Vuorovaikutuksellisuus ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ovat keskeisessä osassa kasvun tuessa Katajarinteessä. Lapsen sosiaalisen elämän sujuminen eri ympäristöissä ja yhteisöissä vaatii vuorovaikutustaitojen osaamista ja ymmärrystä niiden merkityksestä. Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen tapahtuu Katajarinteen toiminnan sisään rakennettuna päivittäisessä elämässä, lapsen omassa luonnollisessa elinpiirissä sekä ohjaajien kanssa tapahtuvissa keskusteluissa.

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä ja sosiaalisen toiminnan ohjausta toteutetaan päivittäisen elämän aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Ohjaajat kykenevät muodostamaan kokonaiskuvan kunkin lapsen vuorovaikutustaidoista ja tätä kautta lapsen yksilölliseen ohjaukseen ja tukemiseen vuorovaikutuksen alueella. Vuorovaikutuksen alueella oleellisena osatekijänä on usein lapsen perhe, minkä vuoksi perhetyön menetelmät ja perheen vahva osallisuus ovat olennainen työmetodimme vuorovaikutustaitojen kehittämisessä.

Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Katajarinteen kasvatus- ja kuntoutustyön kokonaisuutta. Sijoituksen alussa asetetaan yksilölliset tavoitteet perheen kanssa tehtävään työhön yhdessä lapsen, huoltajien ja sosiaalitoimen kanssa. Tavoitteena on saavuttaa perheessä riittävän suuria muutoksia ajattelussa ja toimintatavoissa, edistää vanhemmuuden valmiuksia tai kartuttaa vanhempien voimavaroja, jotta lapsen kotiinpaluusta tulee onnistunut ja myönteinen kehitys voi kotona jatkua.

Pelkkä lapsen kanssa sijaishuoltopaikassa tehtävä työ ei useinkaan anna parhaita mahdollisia tai edes riittäviä edellytyksiä onnistuneelle kotiinpaluulle. Lapsi ei ole irrallinen pala perheessä vaan oleellinen osatekijä perheen kokonaisdynamiikan ja ilmapiirin muodostumisessa. Perheen kanssa työskentelyssä painottuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät, joita sovelletaan aina kunkin perheen ja lapsen mukaan. Katajarinteellä perheen kanssa työskentelyä toteuttavat lapsen omaohjaajat yhdessä muun henkilökunnan kanssa.

Psyykkisen hoidon tukeminen

Psyykkistä kuntoa edistävässä työskentelyssä Katajarinne työskentelee yhteistyössä lasta hoitavan terveydenhuoltosektorin ja vanhempien kanssa. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja kuntoutumisen tukemista edesautamme sillä, että osalla Katajarinteen ohjaajista on työkokemusta psykiatriasta ja tutkintoon sisältyviä psykiatrisen osa-alueen opintoja. Lapsen ollessa psykiatrisen hoidon piirissä, Katajarinne tarjoaa vakaan ympäristön hoitokontaktien ulkopuolisena aikana eikä hoidon vaikuttavuus näin ollen vaarannu ainakaan ympäristötekijöiden tai olosuhteiden takia. Psykiatrinen osaaminen tuo myös laajempaa näkökulmaa vanhempien kanssa tehtävään perhetyöhön psyykkisesti oireilevien lasten perheissä.

Arki meillä

Arki meillä

Katajarinteen kasvatustyö perustuu aina asiakassuunnitelmiin ja yksilöllisiin kuntoutussuunnitelmiin. Käytännön työskentelyä ohjaavat kokonaistavoitteet, jotka ovat asetettu yhdessä lapsen, huoltajien, sosiaalityöntekijän, Katajarinteen sekä mahdollisten muiden lapsen yhteistyötahojen kanssa.

Aamulla Katajarinteellä lapsia herätetään arkeen kunkin oman lukujärjestyksen mukaisesti. Päivä alkaa aamupalalla. Tämän jälkeen siirrytään koulutielle ja opiskelemaan. Päivällä palataan Katajarinteelle välipalalle ja läksyjen tekoon. Syömme yhdessä päivällisen. Tämän jälkeen on aika harrastusten, pelailujen, kotona käyntien ja yhteisten puuhailuiden.

Lapsilla on yksilölliset ja ikätasoiset puuhailuista ja menoilta paluuajat. Päivän puuhien ja menojen jälkeen rauhoitumme ja hiljennymme illalla.

Koulunkäynti

Koulu nähdään merkittävässä roolissa lapsen elämässä syrjäytymisen ennalta ehkäisyssä. Koulussa lapsi harjoittelee luomaan ja ylläpitämään ikätasoisia kaverisuhteita ja opettelee sosiaalisia taitoja. Sijoituksen aikana Katajarinteessä asuvat lapset käyvät mahdollisuuksien mukaan tuttua kotinsa lähikoulua tai Katajarinteen alueen lähikoulua. Lasten koulunkäynnin onnistumista tuetaan vahvasti sijoituksen aikana keskustelevalla ja konsultoivalla yhteistyön muodolla koulunväen ja vanhempien kanssa.

Näemme merkittävänä seikkana sen, että lapsi kokee ikätason mukaista tavallisuutta elämässään. Tarpeen vaatiessa teemme yhteistyötä Jyväskylän Sisukas-tiimin kanssa, joka on tarkoitettu Jyväskylässä sijaishuollossa asuvien oppilaiden opetusjärjestelyitä varten. Tiimi on tukena selvittämässä oppilaan koulunkäynti- ja tukihistoriaa ja suunnittelee opetusjärjestelyitä tarvittavien yhteistyötahojen kanssa.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Arvot ja toimintaperiaatteet

  • Jokaisen ihmisen kunnioittaminen
  • Tasa-arvoinen kohtelu yksilönä
  • Suvaitsevaisuus
  • Toiminnan läpinäkyvyys
  • Asiakaslähtöisyys
  • Yksilöllisyys (asiakkaan tarpeisiin vastaavaa, tarpeen mukaan joustavaa ja asiakasta arvostava työskentely. Vahvistetaan lapsen omia vahvuuksia ja kykyjä)
  • Turvallisuus, perhekeskeisyys, oikeus koskemattomuuteen.

Huoltajat osallistuvat aktiivisessa yhteistyössä Katajarinteen työntekijöiden kanssa lapsen sijoituksen etenemiseen. Katajarinne toimii rinnalla kulkijana ja tukijana auttamalla huoltajaa/huoltajia vahvistumaan omassa tehtävässään (huomioiden perheen tarpeet, toimintatavat ja arvot) ja antaen näkökulmia sekä keinoja toimia, ei kuitenkaan tekemällä puolesta.

Ammatilliset hyveet:
KOHTAAMINEN, AMMATILLISUUS JA RATKAISUKESKEISYYS

Työyhteisön hyveet:
YHTEENKUULUVUUS, HUUMORINTAJUISUUS, LUOTETTAVUUS JA JOUKKUEHENKISYYS

Tila ja ympäristöt

Tilat ja ympäristöt

Vuonna 2026 valmistuviin Katajarinteen uusittuihin tiloihin tulee kaksi erillistä yksikköä, joissa molemmissa jokaisella lapsella on oma 12 neliömetrin huone.

Havu-osastolla on yhteisinä tiloina keittiö, olohuone, pienempi oleskeluhuone ja kodinhoitohuone. Lapsille on omat erilliset suihkulliset WC:t tytöille ja pojille. Lisäksi osastolla on esteetön WC, joka palvelee henkilökuntaa ja vieraita. Henkilökunnan käytössä on kaksi lukittua toimistohuonetta.

Uudessa Marja-osastossa on seitsemän kodinomaisesti sijoiteltua asuinhuonetta. Osaston yhteisiä tiloja ovat avara keittiö ja olohuone. Lapsilla on käytössään kaksi erillistä WC-tilaa ja kylpyhuoneet, ja henkilökunnalla on oma toimistotilansa.

Yksiköiden välissä sijaitsevat hallinnon tilat, joihin kuuluvat eteinen, henkilöstön sosiaalitilat pukuhuoneineen ja WC:ineen, lääkehuone, neuvottelutilat sekä toimisto.

Kaikki Katajarinteen tilat ovat yhdessä tasossa, mikä takaa esteettömän liikkumisen. Ruoka valmistetaan ohjaajien toimesta yksiköiden omissa keittiöissä. Tilojen suunnittelussa on kauttaaltaan tähdätty viihtyisyyteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja turvallisuuteen.

Fyysinen toimintaympäristö

Katajarinne sijaitsee Jyväskylän Mäyrämäessä tavanomaisella omakotitaloalueella lähellä Kotalammen urheilupuistoa. Katajarinteen kahden yksikön kiinteistö on suunniteltu ja rakennettu juuri tätä käyttöä varten. Kiinteistö remontoidaan ja laajennetaan 2026 alkuvuoteen mennessä. Tilat ja ympäristö ovatkin tarkoituksenmukaiset ja viihtyisät. Keltinmäen alakoulu (1.–6. luokat) sijaitsee kevyenliikenteenväylää käyttäen 1 km:n päässä. Kilpisen yläkoulu ja Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaala Nova ja Kyllön terveysasema sijaitsevat 4 km:n päässä.

Jyväskylän keskustaan ja Matkakeskukseen on matkaa 6,5 km. Kulkuyhteydet Katajarinteeseen ovat hyvät ja paikallisliikenteen pysäkki on aivan äärellä (linja 27). Jyväskylän seutu tarjoaa laajan valikoiman ohjattua harrastustoimintaa ja omatoimisen harrastamisen mahdollisuuksia monella eri harrastamisen saralla. Kunkin lapsen harrastamista pyritään tukemaan yksilöllisesti. Mikäli lapsella on toimiva harrastus, tuetaan sen jatkumista katkeamattomana sijoituksesta huolimatta. Mikäli lapsella ei ole varsinaista harrastusta (ohjattua tai omatoimista), pyritään hänelle löytämään mieltymysten mukainen ja sijoituksen jälkeen lapsen omasta kodista toteutettavissa oleva harrastus.

Yleisesti ottaen Katajarinteestä lapsia ohjataan sellaisiin harrastuksiin, jotka ovat mahdollisia jatkua sijoituksen jälkeen omassa elinpiirissä ja oman kodin tukemana. Mäyrämäessä sijaitseva yksikkö on vain yksi osa Katajarinteen fyysistä toimintaympäristöä. Katajarinteen toteuttamaa kasvun tuen työtä toteutetaan paljon myös kentällä. Henkilökunta kulkee yksiköstä sinne fyysiseen ympäristöön, mikä on työskentelyn kannalta järkevintä. Jokaisella lapsella on nimetty omaohjaajatyöpari. Katajarinteessä ohjaavaa työtä tekeviä ohjaajia on laskennallisesti 1,3 ohjaajaa yhtä lasta kohti (9/7).

Harrastusmahdollisuudet

Harrastusmahdollisuudet

Jyväskylässä on laajat harrastusmahdollisuudet. Katajarinteen läheisyydessä sijaitsee Kotalammen liikuntapuisto laajine mahdollisuuksineen.

Henkilökunta

Henkilöstöresurssimitoitus ja henkilökunnan koulutuksen taso on Katajarinteessä vahva. Ohjaajat ovat sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneita. Havu-yksikössä heistä on kahdeksalla on amk-tasoinen tutkinto. Yksikössä työskentelee johtaja, vastaava ohjaaja ja ohjaajia, joilla osalla on soveltuvia erityisosaamisalueita. Jokaisella lapsella on nimetty omaohjaajatyöpari.

Henkilöstömme on koulutettu nepsy-, mapa-, ratkaisukeskeisiin ja traumainformoituihin työotteisiin, jotta voimme varmistaa lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisen. Marja-yksikön henkilöstö rekrytoidaan keväällä 2026.

Tule meille töihin

Familarilla on 95 toimipaikkaa, joista eteläisimmät yksiköt ovat pääkaupunkiseudulla ja pohjoisin Rovaniemellä.

Katajarinteen yksikönjohtaja

Taru Lähde

Yksikönjohtaja
Työtausta Olen työskennellyt lastensuojelualalla vuodesta 2008 useissa eri tehtävissä. Aluejohtajan tehtävät Humanan lastensuojelupalveluissa antoivat minulle näköalapaikan monenlaisiin lastensuojeluyksiköihin. Työvuodet Pienkoti Aura Oy:ssä toivat minut kiintymyssuhdetyön, pace-asenteen ja avoimen dialogin äärelle. Johtotehtävissä pyrin luomaan vahvaa toimintakulttuuria, jossa kullakin työyhteisö…

Työtausta
Olen työskennellyt lastensuojelualalla vuodesta 2008 useissa eri tehtävissä.

Aluejohtajan tehtävät Humanan lastensuojelupalveluissa antoivat minulle näköalapaikan monenlaisiin lastensuojeluyksiköihin. Työvuodet Pienkoti Aura Oy:ssä toivat minut kiintymyssuhdetyön, pace-asenteen ja avoimen dialogin äärelle. Johtotehtävissä pyrin luomaan vahvaa toimintakulttuuria, jossa kullakin työyhteisöllä on oma tarinansa, mutta kaikissa yksiköissä on tunnistettava yhteinen toimintaideologia. Päijät-Hämeessä Namina Pienryhmäkodin vuodet tutustuttivat minut peruslaitoshoidon ja vastaanottoyksiköiden arkeen. Arjen Sydän Siuntiossa taas antoi kokemuksen tiiviistä työyhteisöstä, joka koko sydämellään tavoittelee lapsen etua ja parasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Taskun vuodet osoittivat sujuvan arjen tavoitteen ja toipumisorientaation hyödynnettävyyden lastensuojelutyössä ja lasten kuntoutuksessa.

Katajarinteellä olen aloittanut yksikön johtajan tehtävissä tammikuussa 2025.

Harrastukset / mielenkiinnonkohteet
Lukeminen, luonto, mökkeily, marjastus, polttopuiden teko, talkootyöt

Arvot
Vastuu, ja erityisesti arjen vastuunkanto, on teema, joka on puhutellut minua kauan.

Yrittäminen ja tavoitteellisuus, välittäminen. Minua innoittaa mm. SM-liigassa Saipan tarina Raipen ohjaksissa. On voimauttavaa nähdä, miten joukkueen menestykseen vaikuttaa joukkueelle pelaaminen ja kaverin auttaminen. Yhdessä tekeminen ja menestyminen on isompi saavutus, kuin yksin tehty soolo.

Uudistuminen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiimiakatemian ajoilta saakka, olen kantanut mukanani Mahatma Gandhin sanoja: Ole itse se muutos, jota maailmalta toivot. Ajattelen, että kunkin tulee itse reagoida ja tuoda oma panoksensa uudistustarpeiden kohdalla.

Työilmapiiri
Työhyvinvoinnin asiantuntija- ja hr-johtamisen diplomikoulutusten myötä ymmärrän, että työilmapiiri on parhaimmillaan voimavara, turvaverkko ja työn draivia nostava tekijä. Negatiivinen työilmapiiri on energiasyöppö, työn vaikeuttaja ja henkilöstön sairastumisriskiä lisäävä tekijä.

Meillä on työntekemisen suhteen monta tarvetta, joihin vastaaminen mahdollistaa työn draivin kokemusta. Meillä on yhteenkuuluvuuden tarve, kyvykkyyden tarve, vapaaehtoisuuden tarve ja hyväntekemisen tarve. Paitsi ammatinvalinnalla ja johtamisella, myös työilmapiirillä on suuri vaikutus näiden tarpeiden täyttymiseen.

Miten työkaverit kuvailisivat sinua?
Saamani palautteen mukaan olen työkaverina ystävällinen, määrätietoinen, reilu ja luotettava. Tartun asioihin luovasti ja positiivisella asenteella. Kuulen, kuuntelen ja kohtaan arvostavasti asiakkaita ja asioita, suhtaudun hyväksyvästi erilaisiin tilanteisiin.

Millainen yhteistyökumppani minä olen?
Osallistun aktiivisesti ja kunnioittavasti keskusteluihin, jaan ajatuksiani ja omaa osaamistani. Olen kunnioittava ja sinnikäs joukkuepelaaja, työskentelyotteeni on joustava.

Millaista on mielestäsi hyvä hoito/kuntoutus?
Hyvän kuntoutuksen tavoitteena on tuottaa ja tarjota lapsille ja nuorille lapsilähtöisesti tukea ja hoitoa, joka on vaikuttavaa ja perustuu tietoon ja tutkimukseen.

Hyvä hoito ja kuntoutus edellyttää osaamista ja kykyä tuottaa lastensuojelun terapeuttisen laitoshoidon elementtejä, kuten pedagoginen suhde lapseen, arkikeskeisyyttä ja suunnitelmallista laitoshoitoa ja kasvatusta. Arkikeskeisyydellä tarkoitan tietotaitoa kuntouttavan arjen menetelmästä. Tässä ajassa psykiatrisen ja neuropsykiatrisen osaamisen ja toiminnan suunnitelmallisuuden vaade ovat pinnalla.

Hyvään hoitoon ja kuntoutukseen kuuluu perheen osallisuus ja aktiivisuus lapsen kuntoutuksessa. Kuntoutuksen ohjaajana minua on puhutellut Pollarin, Siparin ja Vänskän raportissaan esille tuodun näkökulman, jonka mukaan kuntoutuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja perheen tarpeeseen vastaaminen. Tämä näkökulma tuo keskiöön merkityksellisen toiminnan korostumisen lapselle ja perheelle kuntoutuksessa. Merkityksellinen toiminta on rakentunut kolmen toisiinsa nivoutuvan elementin varaan, joita ovat lapsi toimijana, mieluisa toiminta ja yhteistoiminta. Lapsi toimijana kuvaa lapsen identiteetin rakentumista suhteessa hänen toiminnallisuuteensa, tunteisiin, haaveiluun, oman tahdon ilmaisuihin ja asioihin vaikuttamiseen. Mieluisan toiminnan tulisi olla lapsen omaan maailmaan kiinnittyvää, hänen tahtistaan, onnistumista, osallistumista, elämyksellisyyttä ja leikkisyyttä.

Asia minusta, jota et tiennyt:
Olen Oulun läänin Pyhäjärveltä kotoisin.