Siirry suoraan sisältöön
Voit olla kaikissa laitoshoidon paikkakyselyihin liittyvissä asioissa yhteydessä Hanna-Riikka Räsäseen p. 040 125 6109 tai suoraan yksiköihimme!

Eemelin Kissankulma – Resurssit, tahto ja osaaminen!

Eemeli on kolmen asuinyksikön kokonaisuus, mikä pitää sisällään 7-paikkaisen Vaahteramäen asuinyksikön neuropsykiatrisesti (nepsy) oireileville 10-17-vuotiaille lapsille, 4 -paikkaisen Kissankulman asuinyksikön erityistä tukea kaipaaville alakouluikäisille 6-12-vuotiaille nepsylapsille sekä pihapiirin toisessa rakennuksessa toimivan Vastaanottoyksikön kiireellistä ja arvioivaa tukea tarvitseville 10-17-vuotiaille lapsille.

Eemelin toimintayksikön alakerta oli ollut hetken aikaa tyhjillään, kun alkoi syksyllä 2021 olla aika miettiä, mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi. Itse tila, pihapiiri ja ympäristö tarjosi mahdollisuuden hyvinkin monenlaiselle toiminnalle. Yläkerran Vaahteramäen yksikkö oli vakiinnuttanut asemansa ja vahvan toimintansa nepsylasten kanssa ja vastaanotto toimi laadukkaana arviointijaksoja toteuttavana yksikkönään. Pohdinta lähti liikkeelle yksikön johtaja Anne Hakasen ja palvelujohtaja Piia Särkilammen kysymyksestä ”Mitä meiltä puuttuu sellaista, mitä lapset tarvitsevat?” Familarilla ja muilla palveluntarjoajilla on Satakunnan alueella hyvä määrä eri ikäisille suunnattuja ja eri tuen tarpeisiin vastaavia yksiköitä, mutta toistuvasti koko Suomenkin mittakaavalla törmäsimme samaan asiakasryhmään, joille sopivan asuinpaikan löytäminen oli erittäin haasteellista – alakouluikäiset, erityisen vahvasti oireilevat nepsylapset, joille on kehittynyt rinnalle jo esim. käytöshäiriötä ja ahdistuneisuushäiriötä. On myös muistettava, että haasteellisen käytöksen kautta (esim. ADHD) kaltoinkohtelun riski on kohonnut, jolloin lapsilla saattaa olla myös traumaperäinen stressihäiriö. (Duodecim)

Haastavasti oireilevien lasten kanssa olimme sijaishuollossa rakenteellisen ristiriidan edessä. Nykyisellä sijaishuollon mallilla mitoitetut yksiköt eivät palvele parhaalla mahdollisella tavalla heidän tarpeitaan. Käypä hoito- suositus ohjaa ADHD -diagnoosin saaneen lapsen hoitoa ja kuntoutusta mm. ympäristön ja ryhmäkoon näkökulman kautta. Pieni ryhmä, rauhallinen ympäristö ja sopiva ärsyketaso ovat merkittäviä tekijöitä, kun oireisiin halutaan vaikuttaa. Seitsemän lapsen ja useamman aikuisen ympäristöä ei voida kutsua tällaiseksi asuinympäristöksi silloin, kun haasteet ovat suuret. Perhehoito ei ole tällaisessa tilanteessa mahdollinen, vaikka puitteiltaan ympäristönä voisi toimia parhaiten lasta tukevana.

Haastavasti oireileville lapsille etsitään pääasiallisesti sijaishuoltopaikkaa, joka voisi vastata lapsen oireiluun riittävän tukevasti. Pitkään sijaishuollon rintamalla on tullut havaituksi lapsilla olevan vaikeuksia selviytyä perinteisessä, 7 lapsen ympäristössä, jolloin lapsille kohdennetaan lisäresurssia. Tätä kautta lisäämme osaltamme ympäristössä olevien henkilöiden (=ärsykkeiden) määrää ja kierre on valmis. Lisäresurssin kautta saamme kuitenkin kahdenkeskistä aikaa ja siten tilannetta tasattua, mutta haasteiden juurisyy saattaa olla usein vääränlaisessa ympäristössä, mikä ruokkii oireilua sen rauhoittamisen sijaan, ja tähän ei lisäresurssista ole apua.

Tätä ajatuspohjaa vasten lähdimme tekemään palvelumuotoilua sen eri vaiheineen ja varsinkin siihen liittyen käymään antoisaa ajatustenvaihtoa eri kuntissa työskentelevien yhteistyötahojen kanssa. Olennaisinta oli selvittää, näemmekö asian samoin ja onko heidän näkökulmastaan tarvetta täyttää palvelukokonaisuudessa olevaa aukkoa. Keskustelukumppaneina toimi myös sivistystoimi ja lastenpsykiatrian puoli. Vaativan hoidon yksiköitä Suomessa on, mutta ne on lähtökohtaisesti suunnattu vanhemmille lapsille, joilla esimerkiksi voimakasta psyykkistä oireilua, aggressiivista käytöstä, runsasta päihteiden käyttöä, asosiaalisuutta tai vakavilla rikoksilla oireilua. Samoin löytyy yksiköitä, joissa on vahvempi resurssointi, mutta lapsimäärä on korkea. Olimme siis uuden äärellä, mille vaikutti kuitenkin olevan selkeä tarve.

Tästä syntyi rakenne nelipaikkaiselle asuinyksikölle, missä on kuitenkin 9 ohjaajan resurssi. Normaalissa erityisyksikössä puhutaan 1,3 henkilöstömitoituksesta per lapsi ja tällä rakenteella mitoitus on 2,25. Olennaisin rakenteellinen muutos oli kuitenkin paikkamäärä. Hoitoideologia rakentuu vakauttavan ympäristön, arjen struktuurin sekä vahvan aikuisten läsnäolon vaikutukseen. Asiakaspaikkojen vähäisempi määrä mahdollistaa rauhallisemman ympäristön, mikä puolestaan mahdollistaa sen, että lapsen on helpompi asettua eli voinnin vakautua. Vahvan resurssoinnin yhdistäminen vähäiseen asiakaspaikkamäärään antaa tilaisuuden toimia lapsen kanssa ennakoiden, vähentää ärsykkeiden määrää sekä tehdä vuorovaikutussuhteista lapselle hallittavampia. Haastavampiinkin tilanteisiin pystytään vastamaan riittävällä aikuisen huomiolla, sanoittamisella ja läsnäololla.

Hoitoprosessi jakautuu vakautumisvaiheeseen, kuntoutusvaiheeseen ja taitojen vahvistusvaiheeseen sekä mahdollisesti siirtymävaiheeseen, mikäli lapsi jossain kohtaa kotiutuu tai siirtyy kevyempään yksikköön. Vakauttamisvaiheessa korostuu arjen rakenteet ja tiimin johdonmukainen toiminta omaohjaajatyön rinnalla. Lapsen stressitasojen laskeminen ja hänen tilanteensa vakauttaminen vahvalla aikuisjohtoisella työskentelyllä nähdään tukevan lapsen luottamuksen palauttamista aikuisen toimintaan. Tietoisuus siitä, että tämä vaatii pitkäjänteistä toimintaa aikuisen taholta, on merkityksellistä ja uudessa yksikössämme tähän työskentelyyn haluamme panostaa. Kuntoutusvaiheessa etsitään lapselle toimivia keinoja ja tapoja aiempien, ehkä vahingollisten mallien tilalle aikuisen tuella. Omaohjaajatyö on erityisesti vaikuttavana tekijänä tässä vaiheessa ja kiintymyssuhteiden hoidollinen merkitys korostuu. Omaohjaajatyöskentelyn kautta lapsen kiintymyssuhteeseen vaikuttavia tekijöitä voidaan korjata, kun aikuinen toimii lapsen apuminänä tunnesäätelytaitojen harjoittelemisessa. Taitojen vahvistusvaiheessa pyritään siihen, että lapsi pystyy ottamaan niitä käyttöön arjessa ilman jatkuvaa vahvaa aikuisen ohjausta ja tukea.

Hyväkin idea vaatii oikeat ihmiset muuttuakseen toimivaksi konkretiaksi. Vastaavaksi ohjaajaksi meillä oli tiedossa oikea henkilö, Jarno Henttula. Jarno näki heti idean mahdollisuudet ja palvelun tarpeen, minkä pohjalle toteutusta lähdimme tekemään. Rekrytoinnissa kaikista tärkein kysymys oli se, onko ehdokkaalla halua ja sisua löytää uusia ratkaisuja lapsen kanssa arjen haasteisiin. Halua tarvitaan siihen, että jaksetaan etsiä ja tutkia, mitä on toiminnan taustalla ja mitä voisi tehdä toisin. Sisua tarvitaan sekä lapselta että aikuisilta siihen, että tätä ihmettelyä jaksetaan tehdä pitkäjänteisesti ja sietää oppimisvaiheen haasteet. Olemme jälleen nepsy -hoidon ytimessä: struktuuri, pilkkominen, kannustaminen, kohtaaminen, motivointi ja yksilöllisyys. Näitä asioita toteuttamaan tarvitaan sopivat olosuhteet ja olosuhteisiin sopivat ihmiset. On mahtava huomata, että rekrytointi tuotti juuri tällaisen ryhmän eri alojen ammattilaisia.

Näistä lähtökohdista lupauksemme ovatkin seuraavat:

Lupauksemme lapselle

  • Me aikuiset pidämme sinusta huolta
  • Turvaamme unesi
  • Tuemme kouluasioissa
  • Saat itse vaikuttaa huoneeseesi
  • Saat itse valita harrastuksesi
  • Lohdutamme, kun on paha mieli
  • Autamme, kun suututtaa
  • Leikitään, retkeillään, pelataan ja touhutaan yhdessä
  • Autamme kavereiden saamisessa
  • Välitämme vanhemmistasi

Lupauksemme vanhemmalle

  • Näemme kaiken sen hyvän lapsessasi, mitä hänessä varmasti on ja paljon
  • Haluamme tukea sinua äitinä tai isänä olemisessa ja jakaa vanhemmuuden vastuuta kanssasi
  • Välitämme siitä, kuinka lapsesi voi
  • Etsimme ja löydämme keinot, millä lastasi voi auttaa voimaan paremmin
  • Turvaamme lapsesi arjen
  • Emme luovuta!

Lupauksemme sosiaalityöntekijälle

  • Jaamme huolen lapsen arjen sujumisesta ja kannamme vastuumme siitä
  • Pidämme sinut hyvin ajantasalla lapsen asioista
  • Kysymme mielipiteesi, mutta osaamme myös toimia itsenäisesti lapsen asioissa
  • Katkaisemme kierteen sijaishuollon paikoissa, mikäli sellainen on ollut tai uhkaa muodostua riskiksi
  • Annamme aikaa muutokselle ja olemme sinnikkäitä
  • Tavoitteenamme on vakauttaa ja kuntouttaa lapsen tilannetta ennen murrosiän kuohuntaa
  • Meillä kädet riittää!

Mikäli toimintamme herättää kiinnostuksesi, keskustelemme erittäin mielellämme kanssasi. Olethan siis yhteydessä!

Yksikönjohtaja Anne Hakanen
p. 044 574 6331
 anne.hakanen@familar.fi