Ei tarvitse pärjätä yksin

Tuettua asumista nuorille Familarin Huoltsikassa

Nuorten tuettu asuminen, Tontti, löytyy Kuokkalasta, keskeltä Suomea Jyväskylästä. Yleisesti tontti tarkoittaa paikkaa, jolle rakentaa ja perustaa koti ja elämä. Huoltsikassa tontti tarkoittaa tuetun asumisen yksikköä, paikkaa, josta ponnistetaan itsenäiseen ja kokonaan omaan elämään. Tontti merkitsee täällä hetken paikallaan oloa ja pysähtymistä. Siksi aikaa, että on saanut riittävät valmiudet itsenäiseen elämään. Tontilla asuessa harjoitellaan taitoja sekä tietoja ja opitut asiat voi nuori muuttaessa ottaa mukaan uuteen paikkaan. Kämpän tyhjentyessä Tontti jää odottamaan uutta asukasta. Nuorelta kysyttäessä se tarkoittaa, “että saa tukea ja apua arjen asioihin, eikä tarvitse pärjätä yksin”. Toisen nuoren mukaan “Tuettu asuminen tarkoittaa minulle uutta alkua, kehittymistä ja itseensä keskittymistä”.

Familarin Huoltsikan tuetun asumisen palvelut on tarkoitettu etenkin erityisen tuen tarpeessa oleville tai sijaishuollosta itsenäistyville 16–29-vuotiaille nuorille. Alaikäisten asiakkaiden kohdalla huostaanotto tulee olla purettuna ennen tuettuun asumiseen siirtymistä, koska meillä tuettu asuminen ei ole sijaishuollon palveluita, vaan kuuluu lastensuojelun jälkihuolto- tai sosiaalihuoltolain mukaisiin tukitoimiin nuorille ja nuorille aikuisille. Jälkihuoltonuorten lisäksi asiakkaina voivat olla tuettua asumista kaipaavat nuoret aikuiset, joilla itsenäiseen elämään asettuminen vaatii tukea esimerkiksi mielenterveys- tai päihdehaasteiden ja yleisten elämänhallinnan pulmien vuoksi. Tuettu asuminen voi olla myös vaihtoehto, jos itsenäinen asuminen ei olekaan vielä ajankohtaista tai mahdollista arjen tuen tarpeiden takia. Moni nuori muuttaa meille myös kokeiltuaan asumista ensin omassa itsekseen omassa kodissa.

Tuetun asumisen yksikkö Huoltsikalla ei ole yksi asuntokokonaisuus, vaan on ripoteltuna kolmeen tuiki tavalliseen kerrostaloon Kuokkalan keskustassa, joissa asustaa myös muita asukkaita. Olemme vuokranneet eri yhteyksiltä yksiöitä ja pieniä kaksioita, jotka alivuokrataan nuorille tuetun asumisen ajaksi. Polttolinja seiskasta, yhdestä näistä kolmesta kerrostalosta, löytyy alakerran kerhohuonetiloista nuorille ja ohjaajille yhteiset tilat ja muutamasta asunnosta ohjaajille työskentelytilat.

Mitä tuettu asuminen pitää sisällään?

“Tuettu asuminen on asumistyyli missä sulla on omaohjaaja auttamassa ja tukemassa niin virallisissa – kuin arjen asioissa. Opettelette arjen asioita yhdessä sekä teette aktiviteettejä ja harjoittelette elämän asioita esimerkiksi ruuanlaittoa ja miten viralliset asiat hoidetaan.” (Tontin nuori)
Tuetun asumisen palvelu takaa joustavan, turvallisen ja tuetun polun itsenäiseen elämään. Asumiseen kuuluu aina tavoitteellinen ohjaajan kanssa työskentely, jota seurataan, arvioidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Työskentelyn tavoitteet määritellään aina asiakaskohtaisesti yhdessä nuoren sosiaalityöntekijän ja mahdollisen verkoston kanssa. Tärkeää on nuoren oma motivaatio ottaa tukea ja ohjausta vastaan sekä sitoutuminen yhdessä tehtyihin tavoitteisiin. Palvelu on nuorelle vapaaehtoista. Tavoitteista nousee myös nuoren asumisen pituus tuetussa asumisessa. Osa nuorista tarvitsee vähemmän tukea ja ovat valmiita muuttamaan muutaman asumiskuukauden jälkeen omilleen, kun taas pidempiaikaiset asukkaat ovat olleet meillä neljä vuotta. Joskus asuminen on päättynyt ennen tavoitteiden saavuttamista nuoren sitoutumattomuuteen oman elämänsä työstämistä kohtaan ja on todettu, ettei tuettu asuminen silloin ollutkaan oikea-aikaista hänelle. Näissä tapauksissa pyrimme ohjaamaan nuoren sopivamman palvelun piiriin.

Keskusteluapua ja turvallisia aikuisia elämään

Arki Tontilla on aika tavallista nuorten elämää lisättynä ammattinsa erinomaisesti osaavien ja työhönsä sitoutuneiden ohjaajien tuella. Siihen ainakin pyritään. Palvelukokonaisuutemme on kokonaisvaltainen huolenpidon ja ohjauksen tavoitteellinen prosessi. Työskentelemme ratkaisukeskeisellä ja välittävällä otteella.

Aamulla kahvia ja opintoihin tai pajalle lähtöä. Osalla terveydenhuollon asioita. Joskus tarvitsee joku herätyksen, toinen on jo ennen ohjaajan huomenta valmiina päivän puuhiin, eikä hänestä kuulu ennen iltaa mitään. Lähes päivittäin on myös joku, jolle tämä päivä on hidas tai sen verran takkuinen, että on syytä keskittyä vain olemiseen. Viikonloppuisin nähdään kavereita, käydään moikkaamassa läheisiä tai osallistutaan Tontin lauantain tekemisiin.

Ohjaajat ovat paikalla arkisin klo 7.30–21.00, lauantaisin klo 12.00–20.00, muina aikoina ohjaajan tavoittaa päivystysnumerosta vuorokauden ympäri. Päivystykseen sisältyy tarpeen mukaan myös ohjaajan liikkeelle lähtö. Tontin toimisto on auki myös jouluna ja juhannuksena. Nuori tavoittaa aina tarvittaessa jonkun ohjaajan.

Tontilla työskentelee neljä ohjaajaa ja asumispalveluvastaava. Asuntoja on 25. Kaikilla ohjaajilla on sosiaali- ja terveysalan tai ohjausalan AMK-tutkinto ja useamman vuoden työkokemus erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa työskentelystä. Erityisosaamista tästä porukasta löytyy seksuaalikasvatuksesta, päihde- ja mielenterveyden haasteista, Creen Care -taidoista, rikosseuraamusalalta, Nada-menetelmästä ja maahanmuuttajatyöstä.

Pyysin Tontin asumispalveluvastaavaa Ville Vanhasta kuvailemaan Tontin elämää.
“Aamu aloitetaan Nappulan kirjausten lukemisella ja yhteiseen päivyriin merkittyjen tehtävien hoitamisella, kahvia unohtamatta. Lähes jokaisena aamuna on yksi tai useampi nuori, joiden kouluun menoa tai viranomaistapaamisiin varatuille ajoille lähtemistä tuetaan varmistamalla herätys. Joskus sikeäunisen nuoren herättäminen vaatii asunnon ovella käyntiä ja rytmikästä ovikellon pimputtamista. Tuentarpeen mukaan ohjaajat tarjoavat nuorelle kyydin tai ohjaavat käyttämään julkisia kulkuneuvoja. “, kertoo Ville.

Jokaiselle nuorelle nimetään omaohjaaja, joka on nuoren lähityöntekijä ja vastaa nuoren tuetun asumisen prosessista yhdessä nuoren ja hänen verkostonsa kanssa. Sosiaalityöntekijän lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita on terveydenhuolto, TE-palvelut, oppilaitokset, Kela. Myös nuoren läheisten kanssa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä. “Nuorten kanssa sovitaan tapaamisia ennakolta, joiden aikana nuori hoitaa esimerkiksi Kelan tukien hakemisen, laskujen maksamisen ja muut viralliset asiat. Ohjaaja varmistaa, että nuori onnistuu näiden asioiden hoitamisessa. Puolesta ei tehdä, vaan opastetaan nuorta haastavissa asioissa ja nuori harjoittelee näitä taitoja.”, jatkaa Ville.

Viranomaisasioiden lisäksi nuoren kanssa vietetään aikaa yhdessä, keskustellaan nuorelle tärkeistä asioista ja autetaan kiinnittymään esimerkiksi harrastuksiin ja muuhun mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan sekä suunnitellaan tulevaa. Joidenkin nuorten kanssa keskitytään kodinhoidon ja raha-asioiden harjoitteluun yhteisten kokkailujen, siivousten ja kauppareissujen lomassa. Työskentely tapahtuu nuoren kotona tai yhteisissä tiloissa. Huoltsikan tuetussa asumisessa on mahdollisuus osallistua myös erilaisiin ryhmätoimintoihin viikoittain niin halutessaan. Ryhmiä on koottu kauppareissujen, pullakahvien, retkien, pelaamisen, eläinten ja liikunnan ympärille. Kesällä ja loma-aikoina järjestetään erilaista yhteistä tekemistä tavallista arkea enemmän. Ryhmissä pääsee harjoittelemaan erilaisia taitoja kuin yksilötyöskentelyssä sekä saattaa saada uusia tuttavuuksia ja vertaistukea. Varsinaista yhteisöhoitoa ei Huoltsikalla toteuteta.

“Keskusteluapua, sekä turvallisia aikuisia elämään, kun ei itse kykene vielä olemaan itselleen turvallinen aikuinen.” “Olen oppinut terveempää arkea ja saanut todella paljon tukea elämän mutkikkaisiin asioihin.” Näin kertovat Tontin kaksi nuorta, kun heiltä kysytään, mitä tuettu asuminen Huoltsikalla on.

Villen mukaan Tontilla arki ohjaajan näkökulmasta vaihtelee paljon. Harvassa ovat päivät, jotka etenevät suunnitelman mukaan. Tämä vaatii ohjaajalta kykyä elää jatkuvassa muutoksessa. Tukityöskentely nuorten kanssa perustuu yhteisesti laadittuun aikatauluun.  Tämä vaatii myös nuorelta sitoutumista tukityöskentelyyn ja aikatauluihin tarttumisen harjoittelua. Tarkat aikataulut muuttuvat väistämättä lähes päivittäin. Tontilla asuvilla nuorilla on myös eritasoisia haasteita, jotka voivat yllättäen johtaa elämäntilanteen kriisiytymiseen. Tällaiset tilanteet vaativat ohjaajalta mukautumiskykyä. Koko päivä ja seuraavat päivät voivat mennä yhtäkkiä uusiksi. Kriisitilanteissa tiimin merkitys kasvaa. Yhden ohjaajan hoitaessa kriisiytynyttä tilannetta, muut tiimin jäsenet ottavat vastuuta yhteisesti päivän muista tehtävistä. Tontilla ohjaajan työ näyttäytyy vahvasti yksilötyöskentelynä nuorten kanssa, mutta jokaisen itsenäistyvän Huoltsikan nuoren takaa löytyy vastuutaottava ehjä ja yhtenäinen Tontin tiimi.

Kolmiportainen tuetun asumisen malli itsenäistymiseen

Nuoren muuttaessa Tontille, mietitään tuen tarve nuoren, sosiaalityöntekijän ja mahdollisen läheisverkoston kanssa. Tyypillisesti tuki on aluksi vahvempaa ja kokonaisvaltaisempaa tukea päivittäin. Nuoren taitojen kasvaessa ja itsenäistymisen edetessä tuki vähenee tavoitteellisesti. Aina tavoitteena on itsenäisesti omassa kodissaan asuva nuori, jolla elämän osa-alueet; asuminen, opiskelu/työ/päivätoiminta ja viranomaisasiat sujuvat sujuvasti. Ohjaajan tehtävänä on auttaa ja tukea niin paljon kuin tarpeellista, mutta niin vähän kuin on tarpeellista.

Familarin Huoltsikan Tuetun asumisen palveluun on rakennettu kolmiportainen rakenne, jonka sisällä edeten nuori pääsee harjoittelemaan itsenäisen elämän taitoja vaihe kerrallaan. Tämä auttaa nuorta ja sosiaalityöntekijöitä hahmottamaan tuetun asumisen etenemistä. Yksittäisen vaiheen kesto on yleensä noin kuusi kuukautta, mutta aika saattaa vaihdella kuukaudesta vuoteen. Jokaisen portaan työskentelyyn sisältyy tavoitteellista ja yksilöllistä omaohjaajatyöskentelyä sekä ympärivuorokautista päivystyksellistä tukea ja ryhmämuotoista toimintaa.

Tulovaiheessa nuoren siirtyminen tukiasumiseen turvataan intensiivisellä tuella ja läsnäololla. Varmistetaan, että nuori hallitsee arjen pyörittämiseen liittyvät perusvalmiudet. Tässä vaiheessa nuoren taidot ja aikatauluihin sitoutuminen voi olla vielä harjoitteluasteella. Tulovaiheen tuki on päivittäistä, joskus useamman kerran päivässä. Alaikäiset ovat tällä tuella täysi-ikäisyyteen saakka, jotta voidaan varmistaa heille vahvempi ohjaus ja valvonta. Alaikäisille itsenäistyjille on lisäksi räätälöity tuetun asumisen “koko paketti” johon sisältyy intensiivisen tuen lisäksi asumiskustannukset sekä käyttöraha, joka määräytyy Kelan toimeentulotuen mukaisesti. Tulovaiheessa omaohjaajatyöskentely on vahvaa ja tiivistä. Työskentelyssä korostuu myös muu viranomaisverkosto ja nuoren lähipiirin mukaan ottaminen nuoren kanssa työskentelyyn. Nuoren kanssa luodaan luottamuksellinen ja avoin suhde, jossa nuori on pääosassa ja keskeisenä toimijana itsenäistymisen prosessissaan. Huoltsikalla toteutetaan osallistavaa kirjaamista raportoinnissa, joten tässä vaiheessa nuori myös harjoittelee tavoitteellista työskentelyn seurantaa ja arvioimista yhdessä ohjaajien kanssa.

Puoliväliä lähestyttäessä harjoitellaan julkisten etuuksien hakemista, taloudenhoitoa, itsenäistä vastuunkantamista sekä syvennetään ja annetaan näyttöjä itsenäisen elämän valmiuksien osaamisesta. Puolen välin vaihe on myös taitoja vahvistava, varmistava ja ylläpitävä vaihe. Nuoren kanssa vakiinnutetaan osaksi elämää olemassa olevia ja hyväksi havaittuja taitoja ja kartoitetaan mitä vielä tarvitaan itsenäiseen elämään siirtymiseen. Tässä vaiheessa usein saadaan käynnistettyä esimerkiksi terveydenhuollon palveluita, kuten terapiaa, päihdehoidon kontaktia tai Kelan kuntoutuksia, kuten Nuotti-valmennusta. Puoliväli on vaiheista ajallisesti pisin ja voi jonkun nuoren kohdalla kestää vuosia.

Maalisuoralla suunnataan jo katse kauemmas tulevaisuuteen ja suunnitellaan elämän jatkumista tuetun asumisen jälkeen. Tässä vaiheessa etsitään omaa asuntoa, tehdään muutto ja varmistetaan että opitut asiat juurtuvat käytäntöön. Yksilöllisesti arvioidaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa, päätetäänkö työskentely vai sovitaanko tuen jatkumisesta ammatillisena tukihenkilötoimintana tai jälkihuollon ohjauksena. Maalisuora toimii maadoittajana ja nuoren taitojen vahvistamisena, jotta usko saadaan usko siihen, että omat siivet kantavat. Maalisuoran kesto on yleensä tuetun asumisen viimeiset 3–6 kuukautta.

Näiden lisäksi tarjolla on kriisiasumista nuorille, joita on kohdannut äkillinen elämänkriisi ja tarvitaan nopeasti ratkaisu asunnottomuuteen tai päivittäiseen intensiiviseen arjen tukeen. Kriisiasunto on kalustettu kämppä, jossa asuminen on aina lyhyttä ja määräaikaista kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Kriisiasunnosta voi nuori siirtyä tuettuun asumiseen, jos se katsotaan nuorelle tarpeelliseksi.

Tuettu asuminen on loistava mahdollisuus turvallisempaan itsenäistymiseen ja aikuisuuteen kasvamiseen. Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea, hyväksyntää, rinnalla kulkemista ja jonkun vastaamaan moniin kysymyksiin ja ihmettelyihin. Joskus ammatillinen vaihtoehto on siihen tarpeellinen, jos nuoren elämänkulussa on ollut asioita, joihin ei lähipiirin tuki riitä. “En ihan hirveästi tiennyt Huoltsikasta ennen muuttoa. Tiesin kuitenkin, että se on muita tuetun asumisen paikkoja itsenäisempi, ja tämän takia päädyin Huoltsikalle. Oletin, että ohjaajien kanssa työskentely on hyvin samankaltaista kuin nuorisokodissa ohjaajien kanssa työskentely, mutta ohjaajat eivät kuitenkaan koko ajan ole pyörimässä ympärillä, mikä on hyvä asia. Ja tässä osuin oikeaan. Kokemukseni Huoltsikalla asumisesta on ollut parempi kuin osasin odottaa, ja se on ollut juuri sopiva reitti nuorisokodista yksinasumiseen.” Näin kertonut Tontilla asunut nuori, jonka itsenäistymisen taidot ja tiedot ovat jo riittäneet omaan kämppään siirtymiseen.

Teksti: Kirsi Lamminaho

Kuvat: Sanna Malin ja Elina Roivas