10.2.2026 Famile-valmennuksen syntyhistoria Kymmenen vuotta sitten kunnat esittivät selkeän toiveen sijaisperheistä. Samalla kaivattiin tiivistä tukea perhehoitajille, jotta he jaksaisivat vaativassa työssään. Nämä tarpeet, yhdistettynä kuntien kiristyviin resursseihin, käynnistivät Famile-valmennuksen ainutlaatuisen kehitystyön. BlogiPerhehoitoYleinen Famile-valmennuksen kehittäminen alkoi 10 vuotta sitten kuntien toiveista. ”Tarvitsemme sijaisperheitä, joilla on ymmärrystä traumoista, perheitä, joilla on mahdollista sijoittaa useampia lapsia sekä perheitä, jolloin on hyvä resilienssikyky.” Lisäksi kunnat toivoivat perhehoitajien tiivistä tukemista, rinnalla kulkemista, jotta perheet selviävät tässä vaativassa tehtävässä. Taustalla olivat vaikuttamassa kuntien tiukentuvat resurssit, joten ketterille ja laadukkaille palveluille oli suuri tarve. Tästä alkoi sitkeä kehitystyö.Prosessin aikana kehitettiin perhehoitajien rekrytointia, valmennusta ja tukityötä. Aloitimme tyhjästä, puhtaalta pöydältä. Saimme rauhassa luoda ajan vaatimuksiin ja lasten tarpeisiin soveltuvaa perhehoidon valmennusmallia. Lähtökohtana oli suhdekeskeisyys, jonka ympärille valmennus ja tukityö Familarissa edelleen rakentuu. Rinnalla kulkee traumasensitiivinen näkökulma, joka huomio paitsi tiedollisen, myös tunnetason ja kokemuksellisen tason oppimisen. Traumasensitiivinen näkökulman kautta lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tulla aidosti nähdyksi oireilunsa takaa. Famile-valmennuksen kehittämisessä kyseessä oli ja on edelleen luottamuksellinen yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyön kautta on rakentunut toimiva vastuiden, resurssien ja tiedon jaksamisen prosessi, jossa opimme ja kehitymme puolin ja toisin. Kiitos kunnille, nykyisille hyvinvointialueille tuesta ja luottamuksesta Famile-valmennuksen kehittämisessä. Olemme tuellanne luoneet jotain todella merkityksellistä. Titta Pohjantähti, sijaisperhekoordinaattori, perhepsykoterapeutti