2.4.2025

Fostersyskonskap inom familjevård / Sijaissisaruus perhehoidossa

BlogiPerhehoitosijaisperheYleinen

Vad är fostersyskonskap? Det är en benämning för alla de barn som bor i samma hem, i samma fosterfamilj. Det gäller familjens möjliga biologiska barn samt de placerade barnen. Det kan också hända att det i samma familj bor placerade barn som inte är syskon med varandra, men de är fostersyskon eftersom de bor i samma hem. Begreppet är viktigt, eftersom det är ett sätt att skapa jämlikhet och inte dela upp barnen i “våra barn” och de placerade barnen.

Erfarenheten av fostersyskonskap är individuell för varje barn och den förändras också ofta med tiden. Den är kanske inte alltid sådan som de vuxna i familjen skulle önska. Det är många saker som påverkar fostersyskonskapet, till exempel den egna anknytningsmodellen hos barnet, hurdant förhållande barnet har till förädlarna och möjliga syskon, ålder och utvecklingsstadie, hur omgivningen förhåller sig till fosterfamiljen samt på vilket sätt alla familjemedlemmars behovs uppfylls. Det placerade barnet vill höra till familjen, men kan också känna sig utanför. Känslan av gemenskap växer i en kärleksfull atmosfär där barnen känner att de tas hand om och där de känner sig trygga. De placerade barnen har överlag svårare att anknyta syskonrelationer och upprätthålla dem. Det är därför viktigt att även stöda de placerade barns relationer till möjliga biologiska syskon som bor annanstans.

Fostersyskonskap är en central del av familjevården och därför ska den finnas med som tema redan under skolningen av fosterfamiljer. Fostersyskonskapet ska också tas i beaktande under bedömningen och valet av fosterfamilj till ett specifikt barn. Ett fungerande fostersyskonskap är essentiellt för en lyckad placering och minskar risken för att placeringen avbryts oväntat. Då en placering avbryts oväntat utan att behovet för placeringen försvunnit, är det oftast i alla fall i någon grad oron för de biologiska barnen som är orsaken. I skolningen för fosterfamiljer är det viktigt att ta med hela familjen redan i början av processen. Barnen i familjen ska likaså som de vuxna få tillräckligt med information om fostersyskonskap och familjevård överlag samt tid att bearbeta informationen och förbereda sig. Under placeringen är det tid, stöd och konkreta saker i vardagen som stöder fostersyskonskapet.

Skribent:
Sonja Mustonen
Socialarbetare
Familar Familjevårdstjänster, Nyland

Sijaissisaruus perhehoidossa

Mitä sijaissisaruus tarkoittaa? Se on määritelmä kaikille niille lapsille, jotka asuvat samassa kodissa, samassa sijaisperheessä. Se koskee sekä perheen mahdollisia biologisia lapsia että sijoitettuja lapsia. Samassa perheessä voi myös asua sijoitettuja lapsia, jotka eivät ole sisaruksia keskenään, mutta he ovat sijaissisaruksia koska asuvat samassa kodissa. Määritelmä on tärkeä ja tasa-arvoisuutta luova, koska se ei jaa lapsia “meidän lapsiimme” ja sijoitettuihin lapsiin.

Kokemus sijaissisaruudesta on jokaiselle lapselle yksilöllinen ja se myös muuttuu usein ajan kuluessa. Se ei ehkä aina vastaa perheen aikuisten toiveita. Sijaissisaruuteen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi lapsen oma kiintymyssuhde malli, millainen suhde lapsella on vanhempiin ja mahdollisiin sisaruksiin, lapsen ikä ja kehitystaso, ympäristön

suhtautuminen sijaisperheeseen sekä millä tavalla perheenjäsenten tarpeet huomioidaan. Sijoitetulla lapsella on halu kuulua perheeseen, mutta voi kokea myös ulkopuolisuuden tunnetta. Tunne yhteisöllisyydestä kasvaa rakastavassa ilmapiirissä, jossa lapset tuntevat, että heistä pidetään huolta ja he kokevat olevansa turvassa. Sijoitetuilla lapsilla on yleensäkin vaikeampaa solmia sisarussuhteita ja ylläpitää niitä. Tämän takia on tärkeää tukea myös sijoitettujen lasten suhteita mahdollisiin biologisiin sisaruksiin, jotka asuvat muualla.

Sijaissisaruudella on keskeinen osa perhehoidossa ja siksi on tärkeää, että aihetta käsitellään sijaisperheiden ennakkovalmennuksessa. Sijaissisaruus tulee myös huomioida arvioidessa sijaisperhettä lapselle. Toimivat sijaissisaruussuhteet ovat oleellisia onnistuneen sijoituksen kannalta ja vähentävät riskiä sijoituksen odottamattomaan katkeamiseen. Ainakin osasyynä sijoituksen katkeamiseen odottamattomasti sijoituksen tarpeen edelleen ollessa olemassa, on vanhempien huoli biologisista lapsistaan. Sijaisperheiden valmennuksessa on tärkeää, että koko perhe otetaan mukaan jo prosessin alussa. Perheen lapsien tulee perheen vanhempien lisäksi saada riittävästi tietoa sijaissisaruudesta ja perhehoidosta yleensä sekä aikaa käsitellä tietoa ja valmistautua. Sijoituksen aikana aika, tuki ja konkreettiset asiat arjessa tukevat sijaissisaruutta.

Kirjoittaja:
Sonja Mustonen
Sosiaalityöntekijä
Familar Perhehoitopalvelut, Uusimaa