Siirry suoraan sisältöön
Voit olla kaikissa laitoshoidon paikkakyselyihin liittyvissä asioissa yhteydessä Hanna-Riikka Räsäseen p. 040 125 6109 tai suoraan yksiköihimme!

Hyvää vuorovaikutusta voi harjoitella

Vastaanottokodin viitekehys perustuu positiivisen psykologian lisäksi Barbara Fredricksonin ajatuksiin (Love 2.0) kanssakäymisestä toisen ihmisen kanssa.

Hänen mukaansa rakkaus on kehon automaattinen reaktio, jonka voimme kokea positiivisessa kontaktissa kenen tahansa kanssa, joka on fyysisesti läsnä. Rakkaudessa (välittämisessä) jaamme yhtä tai useampaa positiivista tunnetta toisen kanssa. Rakkaus on myös vahvaa motivaatiota työskennellä ja panostaa toisen ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Rakkaudessa emme näe ihmistä vain sellaisena kuin hän on, vaan sellaisena, mitä hän voi olla ja millaiseksi hänen on mahdollista tulla. Me Eemelin vastaanottokodilla uskomme siihen, että pienikin ohikiitävä hetki lapsen kanssa on merkityksellinen. Myönteisyyden sekä välittämisen ilmapiiri luo turvallisuutta, toivoa ja tilaa muutokselle.

Hyvä vuorovaikutus pitää sisällään tiedostamista. Jokainen työntekijä omine elämänhistorioineen ja tunteineen tuo oman värinsä niin lapsen, vanhemman tai työtoverin kohtaamiseen. Se, miten ohjaaja työssään kykenee tiedostamaan omia tunteitaan ja reaktioitaan ei ole aina itsestään selvää. Kannustamme työryhmämme jäseniä lisäämään ymmärrystä oman henkilökohtaisen taustan ja persoonan vaikutuksista vuorovaikutustilanteisiin. Positiivisessa psykologiassa ja ratkaisukeskeisyydessä ihmisen vahvuudet nousevat merkittävämpään rooliin heikkouksien sijaan. Puhumme mieluummin taidoista, joita voidaan vielä opetella. Myös työryhmän jäsenten vahvuuksia haluamme nostaa työntekijöidemme tietoisuuteen. Jokainen työntekijämme on hiljattain tehnyt Via-instituutin tekemän positiiviseen psykologiaan perustuvan vahvuusmittarin, jonka tarkoituksena on auttaa meitä tiedostamaan ja tuntemaan toistemme ominaisuuksia sekä oppia hyödyntämään näitä lasten kanssa tehtävässä työssä. Vastaanottokodin lokakuun tiimipäivässä harjoittelimme empaattista ja läsnä olevaa vuorovaikutusta tilanteissa, joissa jouduimme ottamaan lapselle tai työtoverille hankalia asioita puheeksi. Jokainen ohjaaja sai toimia niin palautetta saavan lapsen kuin työkaverin roolissa sekä palautteen antajana. Tutkimme, miten kehon erilaiset asennot vaikuttivat siihen, miltä palaute tuntui. Hyvin nopeasti huomasimme, miten epämukavalta tuntui, jos ohjaajan sormi nousi pystyyn tai jos ohjaaja kertoi viestiään esimerkiksi kädet lanteilla seisten. Tunnelma harjoittelutilanteissa vaihteli kylmän ja hyökkäävän sekä lämpimän ja läsnä olevan tunnelman välillä riippuen käyttämästämme kehon viestinnästä.  Päivässä hersyi nauru, mutta myös vakavia hiljentymisen hetkiä tärkeän aiheen äärellä koettiin.  Tiimipäivän paras anti on aina siinä, kun seuraavan kerran olemme vuorovaikutuksessa, muistamme, mitä aito ja välittävä läsnäolo on. Pienetkin arkiset kohtaamiset lapsen elämässä voivat olla merkityksellisempiä, kuin osaamme aavistaakaan.

Tutustu Eemelin vastaanottokotiin klikkaamalla tästä!