15.5.2025 Perhe osana sijaishuoltoa Kansainvälistä perheiden päivää vietetään torstaina 15.5. Perhe käsitteenä on laaja ja merkitys tai kokemus siitä, ketkä kuuluvat omaan perheeseen, vaihtelee yksilöllisesti. Lapsella saa olla oma käsitys perheestä ja mielipide siitä, keitä hänen perheeseensä kuuluu. Tärkeää on, että lapsi kokisi kuuluvansa johonkin perheeseen. Lehtosara JoutsenoPerhehoitoYleinen Perheenä olo lastensuojelussa herättää usein monenlaisia tunteita, joita olemme myös työntekijöinä myötäeläneet työuramme aikana. On helppoa tavoittaa jotakin siitä, mitä vanhempana, sisaruksena tai isovanhempana voi kokea, jos oma lapsi tai läheinen tarvitsee lastensuojelun tukea. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kriisi koko perheelle. Perheyhteyden säilyttäminen sijoituksen aikana Olemme pohtineet paljon sitä, millä kaikilla tavoin lapsen yhteyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta omaan perheeseensä voisi ylläpitää silloin, kun lapsi on sijoitettuna meille. Lapsen perhe ja läheiset eivät jää taka-alalle, vaan kulkevat matkassa mukana tiiviisti, niin tapaamisin, puheluin kuin puheissamme. Vaikka lapsi muuttaisi asumaan sijaishuoltopaikkaan, se ei ole perheen loppu. Sijaishuollon tavoitteena on se, että lapsi voisi palata kotiinsa turvallisiin olosuhteisiin. Parhaimmillaan sijoitus on alku voimavarakkaammalle ja vahvemmalle perheelle, vaikka kotiutus ei aina olisikaan vaihtoehto. Toimiva työskentelysuhde sijaishuollon ohjaajan ja perheen välillä tarvitsee ohjaajan aitoa kiinnostusta, arvostusta ja kuuntelua. Vanhassa intiaanien sanonnassa on todellinen viisaus: ”Et voi tuomita toista, jos et ole kulkenut hänen mokkasiineissaan”. Ymmärrys lapsen ja perheen elämäntilannetta kohtaan on välttämätöntä suhteen syntymiseksi. Ohjaaja tapaa vanhempia ja tutustuu heihin sekä perheen tarinaan. Myös ymmärrys vanhempien ja perheen voimavaroista ja voinnista on tärkeää, jotta saamme kokonaiskuvan perheen tilanteesta. Parhaimmillaan perhe tarjoaa pysyviä ihmissuhteita, turvallista oloa, lämmintä suhtautumista ja huolenpitoa Useimmiten lapsi käy kotona loma-aikoina, ja puheluita vanhempien kanssa käydään viikoittain. Lapsen perhettä ja verkostoa kuljetetaan puheissa mukana lapsen kanssa työskenneltäessä sekä arjen keskusteluissa. Perheen kuljettaminen mukana puheissa on tärkeää lapsen identiteetin ja itsetunnon kehityksen kannalta. Järjestämme myös perhepäiviä, jotka nimensä mukaisesti ovat perheen, lapsen ja ohjaajan kanssa vietettyjä päiviä. Perhepäivinä tehdään erilaisia asioita yhdessä (kuten ulkoilua, keilausta, syömistä, yhdessäoloa), vahvistetaan perheen ja lapsen välistä suhdetta ja luodaan lämpimiä muistoja perheelle ja lapselle yhdessä vietetystä ajasta. Pohdimme, voisiko tätä kaikkea kuvata eräänlaisena ’’yhteisvanhemmuutena’’, vaikka sijaishuollon aikuisten ei ole koskaan tarkoitus korvata lapsen omia vanhempia/huoltajia. Toivomme kuitenkin, että voisimme tarjota lapselle jonkinlaista perheyden kokemusta myös meillä. Parhaimmillaan perhe tarjoaa pysyviä ihmissuhteita, turvallista oloa, lämmintä suhtautumista ja huolenpitoa. Kokemusta siitä, että pidämme aina puoliasi ja toivomme hyvää sekä taistelemme sen puolesta, että se mahdollistuu. Sitä toivomme voivamme välittää lapsille perheydestä myös meillä täällä Lehtosarassa. Näiden ajatusten myötä haluamme toivottaa kaikille hyvää perheiden päivää! Kirjoittajat: Elina Ravantti, ohjaaja, Familar Lehtosara Joutseno Anu Lyytikäinen, yksikönjohtaja, Familar Lehtosara Joutseno Kirjoituksessa on hyödynnetty koko työryhmämme ajatuksia.