Terveiset Kuntoutuskoti Oivasta

Hei ja kevätterveiset kuntoutuskoti Oivasta, Kuopiosta! Talvi on poikkeustilasta huolimatta sujunut mukavasti ja yhteiset tekemiset sekä ryhmätoiminta tuovat kuntoutusarkeen sisältöä. Oivaltajat ryhmässä olemme sydäntalvella keskittyneet tunnetyöskentelyyn sekä voimavaralähtöisesti oman elämänkaaren tarkasteluun. Teimme ryhmässä voimaeläintestin sekä omat voimaeläimet. Helmikuussa kasasimme elämäni puu-taidenäyttelyn, jonka kokosimme yhdessä ryhmähuoneen seinälle. Elämäni puun tekemisessä oli tarkoituksena tarkastella omaa elämää, lisätä… Lue lisää »Terveiset Kuntoutuskoti Oivasta

Hei ja kevätterveiset kuntoutuskoti Oivasta, Kuopiosta!

Talvi on poikkeustilasta huolimatta sujunut mukavasti ja yhteiset tekemiset sekä ryhmätoiminta tuovat kuntoutusarkeen sisältöä. Oivaltajat ryhmässä olemme sydäntalvella keskittyneet tunnetyöskentelyyn sekä voimavaralähtöisesti oman elämänkaaren tarkasteluun. Teimme ryhmässä voimaeläintestin sekä omat voimaeläimet. Helmikuussa kasasimme elämäni puu-taidenäyttelyn, jonka kokosimme yhdessä ryhmähuoneen seinälle. Elämäni puun tekemisessä oli tarkoituksena tarkastella omaa elämää, lisätä myötätuntoa itseään kohtaan sekä tutkia oman elämää siten, että havaitaan siinä olevat vahvuudet. Ryhmätoiminnassa tuemme nuorten luovaa ilmaisua sekä mielikuvituksen vapaata käyttöä. Jokaisesta puusta tuli erilainen, tekijänsä näköinen. Olemme ryhmässä yhteisesti keskustelleet myös kiitollisuudesta ja vahvistettu positiivista ajattelua erilaisten harjoitteiden kautta. Ryhmätoiminnassa kokoonnutaan ennen toiminnallista tekemistä fiilisrinkiin, jossa jaamme muille mitä hyvää kuluneessa päivässä on ollut, mitä hyvää minulle on tänään tapahtunut sekä annamme hyvää palautetta vieruskaverille. On tärkeää oppia sanomaan ääneen itsestään myönteisiä asioita ja yhtä merkityksellistä sen kuuleminen on myös toiselta. On ollut hienoa huomata, miten nuoret ovat kehittyneet ryhmätaidoissa. Ryhmässä suunnitellaan yhteisesti ohjelmaa, nuoret ovat innokkaana toimimassa vertaisohjaajina sekä yleinen ilmapiiri on ollut vapautunut sekä toinen toisiamme kannustava. 

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta starttaa taas keväällä, jolloin pääsemme taas hevosen sekä heinän tuoksuun. Sitä ennen Green Care pro-opintoihin kuuluva yksilöllinen luonto-ohjaus on jatkunut. Yksilöohjaus jatkuu toukokuulle saakka, joten pääsemme keväisiinkin metsämaisemiin. Talvella olemme tehneet luontokävelyjä huolletuille metsäpoluille ja ohjattavan kanssa olemme keskittyneet tietoisuus sekä hengitysharjoituksen tekemiseen. Luonto-ohjauksella tavoitellaan elvyttävyyden, voimaantumisen sekä virkistymisen kokemuksia. Luonto-ohjauksen kautta pohditaan omaa luontosuhdetta ja keskitytään tekemään havintoja, miten metsä toimintaympäristönä voi tukea yksilön hyvinvointikokemuksien saamista. Luonto-ohjaus on aina tavoitteellista toimintaa, jossa yhteiset luontohetket suunnitellaan yhdessä ohjattavan kanssa. Olemme käyttäneet ohjauksessa metsä sekä meditaatiokortteja, joista ohjattava on saanut valita hetkeen sopivan harjoituksen. Mieleen painuvimpana esimerkkinä tästä eräs marraskuinen räntäsadepäivä, jolloin teimme puun halaus harjoituksen. Ohjattava koki, että harjoituksen tekemisen kautta passiivisten aistien käyttäminen aktivoitui ja hän pystyi sen hetkiset mieltä painavat asiat jättämään vahvan puun kannettavaksi. Nämä ovat ohjaajalle niitä kokemuksia, joiden kautta tunnetila luonto-ohjauksen hyödystä konkretisoituu. Sydäntalven luonto-ohjauksessa vierailimme myös Puijon tornin luontopolulla sinisen hetken aikaan.

Maaliskuussa teimme Oivaltajien kevättalven retken lähilaavulle. Laavualueen jäällä teimme pareittain luottamuskävelyn. Luottamuskävelyn tarkoituksena oli vahvistaa ryhmän keskinäistä luottamusta ja tukea kykyä heittäytyä uuteen. Nuoret kulkivat silmät suljettuna parin ohjauksessa kävellen, juoksuaskelin ja hangessa. Fiilisringissä keräsimme luottamuskävelyn tunnetilat ja nuorten palaute oli, miten turvalliseksi koettiin, kun toinen kulki vieressä hetkellä, kun et itse näe mitään. Tärkeäksi koettiin myös kuuntelutaidot ja parin rohkaisevat sanat, eli juurikin ne asiat, jotka meidän ryhmätoiminnan keskiössä ovat. Retkellä myös paistettiin makkaraa sekä vaahtokarkit iloisessa ilmapiirissä. Kiivettiin vielä päivän päätteeksi muutaman nuoren kanssa laavualueen lähistöllä olevan niemekkeen kärkeen ihastelemaan maisemia. Valokuvasta harrastava nuori pyysi saada ottaa ohjaajasta kuvia. Ohjeistuksena oli – hyppää korkealle ja kurota kohti taivasta. Näin se pitää tehdäkin; jalat maassa, mutta aina kurkottaa kohti korkeuksia. 

Mukavaa kevättä kaikille toivottaa Oivan ryhmäläiset ohjaajineen!