Valvonta osana sijaishuollon toimintaa

Sijaishuollon yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä sekä sijaintikuntien että sijoittajakuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Ohjaus- ja valvontakäyntien tarkoituksena on kehittää sijaishuollon toimintakulttuuria sekä varmistaa sijaishuollossa asuvien lapsien oikeudet palveluihin ja tukitoimiin sekä lapsen edun mukaisen sijaishuollon toteutuminen.

Sijoittajakunnat ja sijaintikunnat tekevät sekä suunnitelmallista ohjaus- ja valvontakäyntejä sekä epäkohtailmoituksiin liittyviä tarkastuskäyntejä. Ohjaus- ja valvontakäynneillä käydään läpi yksikön toimintaa useasta eri näkökulmasta. Esihenkilöt lähettävät valvontaan liittyvät dokumentit ennen yksikkökäyntiä ja niistä keskustellaan valvontakäynnillä. Tarkastukseen liittyviä dokumentteja ovat muun muassa henkilöstölistat koulutuksineen, suunnitellut ja toteutuneet työvuorot, omavalvontasuunnitelma, hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, edelliset ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot, palo- ja terveysviranomaisten tarkastusdokumentit ja yksikön säännöt. Ohjaus- ja valvontakäynnille osallistuu ainakin yksikön esihenkilöt ja lääkevastaava, mahdollisuuksien mukaan myös ohjaaja. Käynnillä valvontaa tekevät haastattelevat oman kuntansa sijoittamia lapsia ja usein myös lukevat päivittäiskirjauksia. Valvontaa tekevät ovat pyytäneet etukäteen palautetta yksiköön sijoitettujen vastuusosiaalityöntekijöiltä ja tämä palaute kerrotaan käynnillä. Lapsen vastuusosiaalityöntekijä tekee lapsikohtaista valvontaa ja he usein pyrkivät tapaamaan lasta sijaishuollon yksikössä.

Aluehallintoviranomaiset tekevät myös sekä suunnitelmallista ohjaus- ja arviointikäyntejä että kanteluihin ja epäkohtailmoituksiin liittyviä ennakolta ilmoittamattomia valvontakäyntejä. Epäkohtailmoituksia ja kanteluita voivat tehdä sijaishuollossa asuvat lapset, heidän huoltajat, opetustoimi, terveydenhuollon yksiköt, poliisi, yksikön työntekijät ja kaikki, jotka ovat sijaishuollossa asuvien lasten kanssa tekemisissä. Aluehallintovirasto voi haastatella kaikkia yksikössä asuvia lapsia. Sekä kunnat että Aluehallintovirasto kirjoittavat käynniltä muistion, jossa tulee ilmi yksikön vahvuudet ja kehittämisen kohteet. Korjauskehoituksiin annetaan kohtuullinen aika ja yksikön vastuuhenkilö pitää huolta siitä, että toiminta on lain ja sopimusten mukaista. Valtion viranomaisista valvontaa tekee Eduskunnan oikeusasiamies, joka useimmiten tulee ennalta ilmoittamatta ja heillä on lupa saada kaikki pyytämänsä dokumentit ja haastatella sekä sijaishuollossa asuvia lapsia ja työntekijöitä. Oikeusasiamies tarkastelee toimintaa erityisesti toiminnan laillisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Yhteen yksikköön voi sattua useita valvontakäyntejä vuodessa, yleistä on, että ainakin yksi kunta käy vuosittain. Valvontaa voidaan tehdä myös kirjallisesti epäkohtailmoitusasioissa. Kunta lähettää ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot kaikkiin kuntiin, joista on yksikköön sijoitettu lapsia sekä Aluehallintovirastoon. Jatkossa valvontamuistiot kerätään Lasteri- tietopohjaan, josta siihen liittyneet kunnat ne löytävät.

Kirjoittaja:
Minna Snellman, palvelujohtaja