Familar Katajarinne

Kenelle Katajarinne on tarkoitettu

Katajarinteen toiminnan lähtökohtana on vastata lapsen henkilökohtaisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Jokaisen kanssa työskennellään juuri hänen kuntoutumisensa kannalta merkityksellisillä osa-alueilla ja tuetaan jo olemassa olevia vahvuuksia. Elämää rakennetaan ja tuetaan työskentelyn alusta asti joko oman kodin elämänpiiriin tai pidempi aikaisissa sijoituksissa yksikön arkeen. Tavoitteena työskentelyssä on saavuttaa pitkäkestoisesti vakautunut taso kasvussa ja kehityksessä sekä perheen sisäisessä ilmapiirissä. Työskentelyn aikana vanhempien osallisuus on myös tärkeässä roolissa.

Ydinosaamisalueitamme työssämme ovat vuorovaikutustaitojen kokonaisvaltainen tukeminen ja ohjaaminen, psykiatrinen osaaminen, traumainformoitu työote, koulunkäynnin tukeminen sekä perheen kanssa tehtävä yhteistyö. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä ja sosiaalisen toiminnan ohjausta toteutetaan päivittäisen elämän aidoissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutuksen alueella oleellisena osatekijänä on usein lapsen perhe, minkä vuoksi perhetyön menetelmät ja perheen vahva osallisuus on olennainen työmetodimme vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen tapahtuu Katajarinteen toiminnan sisään rakennettuna päivittäisessä elämässä, lapsen omassa luonnollisessa elinpiirissä sekä ohjaajien kanssa tapahtuvissa keskusteluissa.

Psyykkistä kuntoa edistävässä työskentelyssä Katajarinne toimii yhteistyössä lasta hoitavan terveydenhuoltosektorin kanssa. Erikoissairaanhoidon kanssa tehtävää ja kuntoutusta tukevaa yhteistyötä edesautamme sillä, että Katajarinteellä on vahva kokemus ja osaaminen psykiatrisesti oireilevien lasten kanssa työskentelystä.

Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Katajarinteen kasvatus- ja kuntoutustyön kokonaisuutta. Työn yleisenä tavoitteena on saavuttaa perheessä riittävän suuria muutoksia, valmiuksissa ja voimavaroissa, jotta lapsen kotiinpaluusta tulee onnistunut ja vakaa elämä kotona voi toteutua. Pelkkä lapsen kanssa sijaishuoltopaikassa tehtävä työ ei useinkaan anna parhaita mahdollisia tai edes riittäviä edellytyksiä onnistuneelle kotiinpaluulle. Lapsi ei ole irrallinen pala perheessä vaan oleellinen osatekijä perheen kokonaisdynamiikan muodostumisessa. Työssämme painottuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät, joita sovelletaan aina yksilöllisesti perheen mukaan.

Työskentelyyn sovitaan yksilölliset tavoitteet alkupalaverissa yhdessä sosiaalitoimen ja huoltajien kanssa. Se voi olla puheluita, tapaamisia (yksilö/yhteiset, lapsi/huoltajat) kotona ja Katajarinteellä, keskusteluita, rajaamisen harjoittelua; sellaista tukea ja ohjausta perheelle, mikä edesauttaa lapsen kotiin paluuta. Pääsääntöisesti omaohjaajat toteuttavat perheen kanssa tehtävää työtä, vastaavan ohjaajan ja muun työryhmän tukemana yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajat osallistuvat aktiivisessa yhteistyössä Katajarinteen kanssa asioiden työstämiseen. Katajarinne toimii rinnalla kulkijana ja tukijana auttamalla huoltajaa vahvistumaan omassa tehtävässään ja antaen näkökulmia ja keinoja toimia, ei kuitenkaan tekemällä puolesta.

Kenelle

Katajarinne on tarkoitettu pääasiassa ikäryhmälle 7–17 –vuotiaat, mutta tämän ikäryhmän ulkopuoleltakin sijoitus Katajarinteeseen on mahdollinen, mikäli lapsen tarpeet ja haasteet tämän sallivat. Täsmällistä fyysistä ikää oleellisempaa on sijoituspaikan soveltuvuus suhteessa lapsen yksilöllisiin haasteisiin ja tarpeisiin.

Yleisellä tasolla ajateltuna Katajarinne on tarkoituksenmukainen sijoituspaikka lapselle, jonka käyttäytymisen haasteet tai psyykkinen oireilu on siinä määrin voimakasta, että koti, ei kykene voimavarojensa vuoksi riittävästi vastaamaan lapsen tarpeisiin, mutta lapsen kotona asumiselle on lähitulevaisuudessa myönteinen ennuste tai kotiinpaluun tavoitteleminen on realistista melko lyhyellä aikavälillä. Katajarinteeseen sijoitettavalle lapselle on tavanomaista, että hänellä on samanaikainen tuki- tai hoitokontakti usean eri tahon kanssa, johon Katajarinne osallistuu aktiivisesti osana verkostoa. Katajarinteen sijoituksessa on olennaista, että vanhemmat osallistuvat aktiivisessa yhteistyössä Katajarinteen kanssa asioiden työstämiseen.

Vuorovaikutustaidot ja perhe osalliseksi

Vuorovaikutuksellisuus ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen ovat keskeisessä osassa kasvun tuessa Katajarinteessä. Lapsen sosiaalisen elämän sujuminen eri ympäristöissä ja yhteisöissä vaatii vuorovaikutustaitojen osaamista ja ymmärrystä niiden merkityksestä. Lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen tapahtuu Katajarinteen toiminnan sisään rakennettuna päivittäisessä elämässä, lapsen omassa luonnollisessa elinpiirissä sekä ohjaajien kanssa tapahtuvissa keskusteluissa.

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä menetelmiä ja sosiaalisen toiminnan ohjausta toteutetaan päivittäisen elämän aidoissa vuorovaikutustilanteissa. Ohjaajat kykenevät muodostamaan kokonaiskuvan kunkin lapsen vuorovaikutustaidoista ja tätä kautta lapsen yksilölliseen ohjaukseen ja tukemiseen vuorovaikutuksen alueella. Vuorovaikutuksen alueella oleellisena osatekijänä on usein lapsen perhe, minkä vuoksi perhetyön menetelmät ja perheen vahva osallisuus ovat olennainen työmetodimme vuorovaikutustaitojen kehittämisessä.

Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeä osa Katajarinteen kasvatus- ja kuntoutustyön kokonaisuutta. Sijoituksen alussa asetetaan yksilölliset tavoitteet perheen kanssa tehtävään työhön yhdessä lapsen, huoltajien ja sosiaalitoimen kanssa. Tavoitteena on saavuttaa perheessä riittävän suuria muutoksia ajattelussa ja toimintatavoissa, edistää vanhemmuuden valmiuksia tai kartuttaa vanhempien voimavaroja, jotta lapsen kotiinpaluusta tulee onnistunut ja myönteinen kehitys voi kotona jatkua.

Pelkkä lapsen kanssa sijaishuoltopaikassa tehtävä työ ei useinkaan anna parhaita mahdollisia tai edes riittäviä edellytyksiä onnistuneelle kotiinpaluulle. Lapsi ei ole irrallinen pala perheessä vaan oleellinen osatekijä perheen kokonaisdynamiikan ja ilmapiirin muodostumisessa. Perheen kanssa työskentelyssä painottuvat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät, joita sovelletaan aina kunkin perheen ja lapsen mukaan. Katajarinteellä perheen kanssa työskentelyä toteuttavat lapsen omaohjaajat yhdessä muun henkilökunnan kanssa.

Psyykkisen hoidon tukeminen

Psyykkistä kuntoa edistävässä työskentelyssä Katajarinne työskentelee yhteistyössä lasta hoitavan terveydenhuoltosektorin ja vanhempien kanssa. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa ja kuntoutumisen tukemista edesautamme sillä, että osalla Katajarinteen ohjaajista on työkokemusta psykiatriasta ja tutkintoon sisältyviä psykiatrisen osa-alueen opintoja. Lapsen ollessa psykiatrisen hoidon piirissä, Katajarinne tarjoaa vakaan ympäristön hoitokontaktien ulkopuolisena aikana eikä hoidon vaikuttavuus näin ollen vaarannu ainakaan ympäristötekijöiden tai olosuhteiden takia. Psykiatrinen osaaminen tuo myös laajempaa näkökulmaa vanhempien kanssa tehtävään perhetyöhön psyykkisesti oireilevien lasten perheissä.

Toiminta-ajatus ja kuntoutuksen tukipilarit

Katajarinteellä kuntoutus ei ole erillinen toimenpide. Se on rakennettu osaksi arjen struktuuria, turvallisuutta ja ennakoitavuutta. Työskentelymme rakentuu neljälle toisiaan tukevalle pilarille.

1. Traumasensitiivinen työote. Ymmärrämme, että haastavan käyttäytymisen taustalla on usein kiintymyssuhteen vaikeuksia ja turvattomuuden kokemuksia. Aikuisen tehtävä on tarjota lapselle kanssasäätelyä, rauhallisuutta ja turvaa. Ehkäisemme haastavia tilanteita ennakoivasti MAPA-menetelmän keinoin ja rauhoitamme tilanteita ensisijaisesti vuorovaikutuksella. Rajoitustoimenpiteitä käytetään vain lastensuojelulain mukaisin edellytyksin ja viimesijaisesti, ja ne käydään aina jälkikäteen läpi lapsen kanssa.
2. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys (Ratkes). Ongelmiin keskittymisen sijaan vahvistamme sitä, mikä lapsen ja perheen arjessa jo toimii. Huomaamme pienetkin onnistumiset ja tuemme niitä kannustimin sekä myönteisellä puhe- ja kirjaamistavalla.
3. Vahva ja resursoitu omaohjaajuus. Jokaisella lapsella on sitoutunut omaohjaajatyöpari. Työvuorosuunnittelussa omaohjaajille varataan säännöllistä omaohjaaja-aikaa perusvahvuuden ulkopuolelta. Näin kiireettömälle kohtaamiselle, asioinnille ja harrastuksille on todellinen mahdollisuus. Kuntoutumista arvioidaan säännöllisesti sähköisellä Nappula-toimintakykymittarilla.
4. Neuropsykiatrinen osaaminen (nepsy). Teemme arjesta ja tiloista visuaalisesti selkeitä, esteettömiä ja ennakoitavia, esimerkiksi kuvakommunikaation, ajastimien ja strukturoitujen siirtymien avulla. Otamme huomioon lapsen todellisen psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn.

Perhetyö ja kotiinpaluu

Sijaishuoltopaikassa tehty työ ei yksin riitä pysyvään muutokseen. Katajarinteellä on vuodesta 2015 asti kertynyt kokemus perhedynamiikan vakauttamisesta, vanhemmuuden tukemisesta ja lapsen kotiinpaluun valmistelusta.

• Kasvatuskumppanuus: Emme toimi huoltajien puolesta vaan heidän rinnallaan. Tarjoamme näkökulmia, keinoja ja voimavaroja vanhemmuuteen.
• Tiivis yhteydenpito: Omaohjaajat pitävät yhteyttä huoltajiin viikoittain. Vanhemmat ovat tervetulleita Katajarinteelle, ja tiloissamme on mahdollisuus myös perheen yön yli kestäviin vierailuihin.
• Kotiharjoittelut: Kotiinpaluuta ja tasapainoista arkea harjoitellaan vaiheittain ja tavoitteellisesti jo sijoituksen aikana.

Koulunkäynnin tuki ja Sisukas-kouluyhteistyö

Koulunkäynnin turvaaminen on sijaishuollon ydintehtävä, ja tavoitteenamme on, että jokainen lapsi käy koulua. Kouluyhteistyöstä vastaavat yksikön vastaavat ohjaajat yhdessä lähikoulujen ja Jyväskylän Sisukas-tiimin kanssa.

• Arjen struktuuri: Säännöllinen uni- ja valverytmi sekä aamu- ja iltarutiinit luovat pohjan oppimiselle.
• Silta kodin ja koulun välillä: Vahvistamme vanhempien myönteistä osallisuutta lapsen koulunkäyntiin ja koulumotivaatioon.
• Kannustavuus: Teemme oppimista ja ponnistelua näkyväksi koulunkäyntiin liittyvillä palkkioilla.
• Sisukas-yhteistyö: Varmistamme yhdessä Sisukas-tiimin kanssa oppilaiden opetusjärjestelyt ja tarjoamme lapsille strukturoitua vertaistukea kouluidentiteetin vahvistamiseksi.

Kodikkaat tilat, turvallisuus ja sijainti

Katajarinne toimii viihtyisässä, lastensuojelukäyttöön suunnitellussa kiinteistössä Mäyrämäen rauhallisella pientaloalueella.

• Omat huoneet ja yhteiset tilat: Jokaisella lapsella on oma 12 m²:n huone, jonka hän saa sisustaa mieleisekseen. Kummassakin asuinyksikössä on tilava tupakeittiö, oleskelutilat, harraste- ja palaveritilat sekä nykyaikaiset saniteettitilat.
• Turvallinen ympäristö: Piha-alueilla ja sisäänkäynneillä on kameravalvonta. Lasten yksityisyyden turvaamiseksi asuintiloissa ei ole kameroita.
• Hyvä sijainti: Keltinmäen alakouluun on kevyen liikenteen väylää pitkin 1 km. Kilpisen yläkoulu, Sairaala Nova ja Kyllön terveysasema ovat noin 4 km:n etäisyydellä, ja Jyväskylän Matkakeskukseen on 6,5 km. Linjan S6 pysäkki on aivan yksikön vieressä. Lähellä sijaitseva Kotalammen liikuntapuisto ja Jyväskylän laaja harrastustarjonta antavat monipuoliset mahdollisuudet vapaa-aikaan. Tuemme harrastuksia niin, että ne voivat jatkua myös kotiinpaluun jälkeen.

Vastuullisuus ja ympäristö

Osana Mehiläinen-konsernia Katajarinne on sitoutunut ympäristötyöhön. Arjessa kiinnitämme huomiota energian- ja vedenkulutukseen, lajittelemme jätteet huolellisesti ja vähennämme ruokahävikkiä.

Vastuuhenkilöt

• Yksikönjohtaja: Taru Lähde, kuntoutuksen ohjaaja (AKK), johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, työhyvinvoinnin asiantuntija
• Vastaava ohjaaja (Havu): Minna Koskimäki, sosionomi (AMK)
• Vastaava ohjaaja (Marja): Kari Hirviniemi, sosionomi (AMK)

Pilotti: sijaishuolto ja kotiin vietävä perhetyö samalla polulla

Katajarinteellä ja Familarin Keski-Suomen avopalveluilla on yhteinen tavoite: tukea lapsen ja perheen jälleenyhdistämistä kestävästi. Kotiinpaluu ei toteudu pelkästään sijoituksen päättyessä, vaan se on tavoitteellisen ja oikea-aikaisen yhteistyön tulos.

Katajarinteellä on valmius toteuttaa tilaajan kanssa erikseen sovittaessa pilottimalli, jossa sijaishuolto ja kotiin vietävä perhetyö kytketään yhteen heti työskentelyn alusta.

• Yhteinen tavoite ja polku: Työskentely koko perheen kanssa alkaa jo sijoituksen aikana. Tavoitteena on vahvistaa perheen voimavaroja ja vanhemmuutta niin, että lapsen turvallinen kotiinpaluu on mahdollinen.
• Tutut ammattilaiset rinnalla: Sama tiimi kulkee perheen rinnalla laitoshoidosta kotiharjoittelujaksoihin ja kotiutumisen jälkeiseen avoperhetyöhön. Luottamuksellinen suhde työntekijöihin säilyy siirtymävaiheissa.
• Vaiheittainen kotiinpaluu: Kotiinpaluu ei tapahdu kerralla. Sitä harjoitellaan vaiheittain ja turvaverkon kanssa perheen yksilölliset tarpeet huomioiden.
• Mitattava vaikuttavuus: Työskentelyn etenemistä seurataan koko prosessin ajan yhdessä sovituilla mittareilla.