4.6.2026 Familar Lehtosara Lappeenrannassa tulevaisuus kasvaa luottamuksesta ja yhteistyöstä Nuoren kuntoutuminen rakentuu turvallisille suhteille ja tuelle. Vahva osaaminen, tiivis yhteistyö psykiatrian poliklinikoiden kanssa ja suhdekeskeinen työote auttavat kohtaamaan jokaisen nuoren yksilöllisesti. Kirjoittanut Mari Neuvonen ErityisyksikötYleinen Lehtosara Lappeenrannassa työskentely nuoren kanssa alkaa aina vuorovaikutuksesta. Ketään ei kohdata vain oireidensa kautta, vaan kokonaisuutena. Vuodesta 1997 Lappeenrannan alueella toiminut lastensuojelun erityisyksikkö on erikoistunut psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten hoitoon, kasvatukseen ja kuntoutukseen. Pitkä kokemus näkyy varmuutena: Lehtosarassa osataan kohdata ja pystytään vastaamaan hyvinkin haastaviin tilanteisiin. Lehtosaran vahvuuksia ovat vuorovaikutus- ja suhdekeskeinen työskentely, johon myös yksikön psykiatrinen ja terapeuttinen työote perustuu. – Suhdekeskeinen työ tarkoittaa meille aitoa inhimillistä kohtaamista ja virittäytymistä nuoren tunne-elämään ja kokemusmaailmaan. Haluamme kurkata aidosti myös sinne oireiden taakse, yksikönjohtaja Marjo Paukkunen sanoo. Yhteistyötä lähdetään rakentamaan luottamuksen ja turvallisuuden kautta. Nuorella voi olla taustalla traumaattisia kokemuksia, turvattomuutta, vaurioita kiintymyssuhteissa ja monimuotoista psyykkistä tai neuropsykiatrista oireilua. Monella saattaa olla myös aiempia hoitojaksoja psykiatrialla. Tavoitteena on ymmärtää, mistä nuoren käyttäytyminen kertoo, ja rakentaa työskentely sen varaan. – On tärkeää tuntea ja ymmärtää nuoren elämänhistoria ja elämäntapahtumat, jotka vaikuttavat myös tässä hetkessä, Paukkunen kuvaa. Tämä vaatii moniammatillista osaamista, sen jakamista sekä vahvaa yhteistyötä terveyden- ja sosiaalihuollon kanssa. Yksikön henkilökunta on vahvasti kouluttautunut psykiatriseen lastensuojelutyöhön, traumatyöhön sekä erilaisiin arjessa hyödynnettäviin menetelmiin, kuten dialektiseen käyttäytymisterapiaan ja vakauttavan työn menetelmiin. Arki kuntoutumisen perustana Kuntoutuminen ei tapahdu irrallisina hetkinä, vaan arjessa. Lehtosarassa arki rakennetaan niin, että se tukee nuoren toimintakykyä, ikätasoista kehitystä ja hyvinvointia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. – Tavoitteena on rakentaa jokaiselle nuorelle mielekäs arki, joka perustuu hänen vahvuuksiinsa ja voimavaroihinsa, Paukkunen kuvaa. Lehtosaran arki sisältää yksilöllistä ohjausta ja tukea sekä tunnesäätely- selviytymis- ja ahdistuksenhallintakeinojen harjoittelua ja niiden tukemista. Lisäksi yksikössä tuetaan vahvasti koulunkäyntiä ja perhetyöskentely on keskeistä. Päivittäiseen toimintaan kuuluu myös toiminnallisia ja yhteisöllisiä elementtejä. Myös eläinavusteisuutta hyödynnetään. Arjen tukena toimivat yksilölliset viikko- ja kuukausisuunnitelmat. Kaiken taustalla on ajatus siitä, että arki itsessään on tärkein kuntoutumisen väline. Omaohjaaja rakentaa turvaa Omaohjaajat kulkevat nuoren rinnalla arjessa, ja heillä on tärkeä rooli suhdetyöskentelyssä ja nuoren osallistamisessa. Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa, jotka vastaavat nuoren asioista. Omaohjaaja rakentaa nuoreen suhdetta ja luottamusta. Työ on tavoitteellista ja sisältää säännöllisiä, suunniteltuja tapaamisia ja omaohjaaja-aikoja. – Turvallisessa omaohjaajasuhteessa voidaan tarjota nuorelle korjaavia kokemuksia turvallisen aikuisen rinnalla. Kohtaaminen traumasensitiivisesti on keskiössä. Omaohjaajan kanssa voi myös työstää omaa elämäntarinaa sekä suunnitella tulevaa, Paukkunen sanoo. Vahva yhteistyö psykiatrian kanssa Yksikön vahva psykiatrinen osaaminen näkyy mahdollisuutena tarjota psyykkisesti oireilevalle nuorelle keinoja ymmärtää ja hallita omia oireita ja haasteita sekä kykynä pureutua juurisyihin. Työtä tukee tiivis, vuosia jatkunut yhteistyö Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lasten ja nuorten talon nuoriso- ja lastenpsykiatrian poliklinikoiden kanssa, jossa Lehtosaralle on myös oma nimetty yhteyslääkäri. Yhteistyö ei ole satunnaista, vaan osa jokapäiväistä työtä. – Lähes jokaisella nuorella on oma hoitokontakti. Pyrimme siirtämään hoitomalleja käytäntöön ja nuorten arjen ympäristöön. Meidän työskentelymme tukee psykiatrian antamaa hoitoa, ja heidän työnsä tukee meidän arkeamme, Paukkunen kuvaa. Yhteistyösuhteen rakentumisen ja nuoren kuntoutumisen eteen työskennellään yhdessä. Käytännössä tämä tarkoittaa nuorten säännöllisen hoitokontaktin lisäksi matalan kynnyksen konsultaatiota, tiivistä yhteydenpitoa, nopeaa reagointia muutoksiin sekä tilanteen mukaan akuuttikäyntien järjestämistä tai toisinaan myös psykiatrian työntekijöiden jalkautumista yksikköön. Tällä ehkäistään voinnin romahduksia ja notkahduksia. – Psykiatrian työ tukee myös nuoren kiinnittymistä yksikköön ja hoitaviin aikuisiin, jolloin pystymme yhdessä tukemaan nuorta haasteissa, Paukkunen sanoo. Joustavaksi ja mutkattomaksi koettu yhteistyö alkaa heti nuoren tullessa ja jatkuu saumattomasti arjen rinnalla. Nuori on mukana omassa tarinassaan Vaikka ympärillä on useita ammattilaisia, Lehtosarassa pidetään kiinni siitä, että nuori on itse aktiivinen toimija omassa prosessissaan ja että he tulevat kuulluksi. – Nuoret ovat mukana rakentamassa omaa hoito- ja kasvatussuunnitelmaansa ja tietoisia kaikista asioistaan, Paukkunen sanoo. Osallisuus näkyy myös päivittäisissä keskusteluissa ja käynteihin osallistumisessa. Tavoitteita asetetaan ja seurataan yhdessä. Nuorten läheisten osallisuus on myös keskeistä. Myös yhteistyötahot ovat huomanneet jotain erityistä ja vaikuttavaa Lehtosaran tavassa tehdä työtä. Yksikkö on saanut hyvää palautetta toimivasta yhteistyöstä nuorisopsykiatrian kanssa sekä suhdekeskeisen työskentelyn ja intensiivisen omaohjaajatyön näkymisestä käytännössä. Palautteissa näkyy erityisesti arvostus yksikön kykyyn kohdata haastavatkin tilanteet ja tehdä työtä pitkäjänteisesti. – Teemme työtä aidosti välittäen ja jokainen nuori on meille tärkeä omana itsenään. Ajattelemme, että vaikuttava sijaishuolto rakentuu ennen kaikkea suhdekeskeisyydestä, yhteistyöstä ja osaamisen jakamisesta sekä työtavasta, jossa kuljetaan rinnalla myös haastavissa hetkissä pitäen yllä toivoa muutoksen mahdollisuudesta. Kun nuori tulee meille, teemme kaikkemme auttaaksemme ja tukeaksemme häntä. Yksikään kivi ei jää kääntämättä, Paukkunen summaa. Sosiaalityöntekijöiden palautteita Familar Lehtosara Lappeenrannasta Asiakkaani kanssa on työskennelty erittäin intensiivisesti ja olen ollut todella tyytyväinen työskentelyyn. Lapselle ollaan läsnä ja keskustellaan, osataan myös perustella rajoituspäätöksiä ja pohtia vaihtoehtoisia tapoja yhdessä lapsen kanssa. Lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet huomioitu (sopivien hoitomenetelmien ja virikkeiden löytäminen ja järjestäminen) Ovat päässeet isoja askelia eteenpäin. Suhtautuminen ja työskentely on ollut kokemukseni mukaan lapsilähtöistä ja suhdeperustaista. He varmasti tekevät kaikkensa lapsen eteen, eivätkä luovuta helpolla. Yhteistyö myös lasten vanhempien kanssa on ensiluokkaista ja vanhemmuutta jaetaan ihan tosiasiallisesti. Lapsilla on erinomaiset harrastusmahdollisuudet. Yhteistyö psykiatrian ja koulujen kanssa on todella hyvää ja tiivistä. Ymmärretään suhdeperustaisen työskentelyn merkitys, osataan osoittaa sanoin ja elein välittämistä lapselle. Intensiivinen omaohjaajatyö, työryhmä- ja omaohjaajatyöskentely näyttäytyvät sosiaalityöntekijälle vahvoina. Lehtosarassa on ammatillista osaamista kohdata psyykkisesti oirehtivia lapsia sekä tarjota vakauttavaa ja kuntouttavaa arkea. Lehtosaran henkilöstö suhtautuu heillä oleviin lapsiin välittävästi ja pystyvät työskentelemään myös kiintymyssuhdeperustaisesti. En voisi kuvitella parempaa paikkaa traumatisoituneelle, psyykkisesti oireilevalle tai nepsyhaasteiselle lapselle, joka tarvitsee laitosmuotoista sijaishuoltoa. Työskentely on lapsen oikeuksia ja lasta kunnioittavaa. Ota yhteyttä ja kysy lisää Marjo Paukkunen Yksikönjohtaja 040 832 8092 marjo.paukkunen@familar.fi Lue lisää yksiköstä: familar.fi/toimipaikat/lehtosara-lappeenranta