Perhekuntoutus vanhemmuuden tukena

Perhekuntoutus työmuotona on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jonka tavoitteena on tukea ja auttaa perheitä erilaisissa elämäntilanteissa varhaisen tuen kautta. Lastensuojelulaki ohjaakin tukemaan lapsiperheitä ensisijaisesti avohuollon tukitoimien kautta. Perhekuntoutuksen toiminta ei rajoitu pelkästään ennaltaehkäisevään ja korjaavaan työskentelyyn, vaan sitä voidaan käyttää lapsen huostaanoton purkamisen yhteydessä perheen jälleenyhdistämisen tukimuotona. Perhekuntoutus, josta tässä artikkelissa puhun, on laitosmuotoista perhekuntoutusta. Perheet muuttavat perhekuntoutuksen asuntoihin ja työntekijät ovat tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Perheiden kanssa työskentely tapahtuu päivisin ja iltaisin, yöt nukutaan.

Perhekuntoutuksessa puhumme vanhemmuuden tukemisesta, jaetusta vanhemmuudesta ja rinnalla kulkemisesta. On tärkeää pysähtyä sen äärelle, miten perhekuntoutuksen kautta voimme perheitä tukea ja auttaa. Perhekuntoutus työmuotona on yksi kokonaisvaltaisemmista työskentelymuodoista lastensuojelun avohuollon kentällä, joka vaatii myös asiakkailta uskallusta tarkastella perheen toimintarakenteita. Mistä siis puhumme, kun puhumme perhekuntoutuksesta?

Kuka meistä haluaisi ventovieraan ihmisen kurkistavan perheen sisälle, kun arjessa on vaikeaa? Perhekuntoutus antaa mahdollisuuden kurkistaa sellaisen arjen sisälle, joka on saattanut olla piilotettua läheis- ja viranomaisverkostolta monien vuosien ajan. Ruohonjuuritasolla ja asiakkaiden arkikielessä perhekuntoutus nähdäänkin usein viimeisenä keinona löytää syyt huostaanotolle. Perhekuntoutus voidaan kokea pelottavanakin asiana ja asiakkaita usein jännittää perhekuntoutukseen tuleminen aivan valtavasti. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Onhan se pelottavaa, jos ennakkokäsitys perhekuntoutuksesta on jotakin muuta kuin mitä se on todellisuudessa. Jos perhekuntoutusta googlettaa, sieltä ei löydy paljoakaan hyvää sanottavaa vaan ennemminkin perheille epäsuotuisia kokemuksia.

Perheiden tullessa perhekuntoutukseen saattaa joku perheenjäsenistä oireilla voimakkaasti tai perheen tilanne on vuorovaikutuksellisesti haastava. Huoli sosiaalitoimella voi olla perheen tilanteesta erittäin suuri. Perhe saattaa olla oman negatiivisen vuorovaikutuksen keskellä, joka vaikuttaa koko perheen tunne-elämään ja perheen sisäisiin liittoumiin. Vanhemman oma toiminnanohjaus ei riitä yksin muuttamaan perheen toimintatapaa, mikä saattaa liittyä esimerkiksi väsymykseen tai masennukseen. Toisinaan perhekuntoutuksenaikana päädytään lapsen sijoittamiseen. Tällaisessa tilanteessa vanhempaa voidaan tukea kestämään sijoituksen tuoma tuska, mikä auttaa niin vanhempaa kuin lasta ymmärtämään sijoitukseen liittyvät asiat.

Hyvät kokemukset perhekuntoutuksesta jäävät taka-alalle sosiaalisessa mediassa, mutta kulkevat sanallisesti asiakkaiden omissa verkostoissa. Perhekuntoutuksen vaikuttavuudesta on sosiaalialan kentällä erittäin vahva näkemys positiivisena interventiona. Olisi tärkeää saada perheille tietoa perhekuntoutuksen tavoitteena olevan perheiden tukeminen, olla rinnalla kulkijoita perheen vierellä. Meistä kukaan ei ole parempi toistaan ja jokainen ansaitsee saada apua silloin, kun omat voimavarat eivät riitä.

Perhekuntoutuksessa työskennellään arjen erilaisissa tilanteissa, joissa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja arvioida perheiden tilannetta. Meille on tärkeää löytää perheiden omia voimavaroja ja vahvuuksia, sillä niiden kautta haluamme löytää yhdessä perheen kanssa ratkaisukeinoja arkea haastaviin asioihin. Työssämme on erittäin tärkeää rakentaa asiakkaidemme kanssa luottamuksellinen ja läpinäkyvä vuorovaikutussuhde. Haluamme kohdata jokaisen asiakkaan arvokkaasti, kunnioittaen jokaisen omaa elämänhistoriaa.

Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luomisessa vaikuttaa olennaisesti työntekijän aito kohtaaminen, oma persoona, kemia sekä läpinäkyvä ja asioiden puheeksi ottaminen arjen keskellä. Vaikeita asioita voi olla toisinaan hankalaa ottaa puheeksi, mutta silloin voidaan löytää väylä työskentelylle ja ymmärrykselle. Voidaan yhdessä ihmetellä vaikeaakin asiaa ja pohtia, miten arjen tilanteita voidaan helpottaa vanhemman lähtökohdasta.

Perheiden osallistaminen

Perhekuntoutuksen viitekehyksenä on pääasiallisesti voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote. Voimavarakeskeisyydellä halutaan nostaa näkyväksi perheille itselleen heidän voimavaransa ja pohtia arjen toimintatapoja niiden kautta. Voimavarakeskeisyyteen kuuluu olennaisesti asiakkaan kohtaaminen aidosti, läpinäkyvästi ja ystävällisesti. Se ei kuitenkaan poista sitä, etteikö muutoskohteita voitaisi arvioida realistisesti ja tarttua vaikeisiinkin asioihin. Perhekuntoutuksessa läpinäkyvällä kohtaamisella ja asioiden selkeällä sanoittamisella on äärimmäisen suuri merkitys perheiden kuntoutumiseen. Tällöin perheiden ei tarvitse omassa mielessään arpoa työntekijöiden motiiveja, vaan heistä tulee itsestään toimijoita oman perheensä kuntoutumisen edistämiseksi.

Perheiden kanssa laaditaan asiakassuunnitelman mukaisesti kuntoutussuunnitelma. jonka tekemiseen perhe osallistuu itse. Sosiaalityön tavoitteiden mukaisesti perheenjäseniä halutaan motivoida ja rohkaista tuomaan omia toiveitaan muutostarpeista. Kuntoutus- ja asiakassuunnitelman tavoitteet voidaan toteuttaa parhaiten, kun perheenjäsenet itse haluavat muutosta ja osallistuvat kuntoutukseen. Työntekijöiden tehtävänä on kannustaa ja osallistaa perheitä työskentelyyn tukemalla perheiden omien tavoitteiden toteutumista.

Usein usko itseensä heikentyy, kun omaa vanhemmuutta kyseenalaistetaan. Tältä sen voisi kuvitella tuntuvan asiakkaasta, vaikka tarkoituksena on vahva halu tukea vanhempia omassa kasvatustehtävässään. Jokainen meistä voi samaistua siihen tunteeseen, kun saamme positiivista palautetta oikeassa ajankohdassa ja aidosti. Positiivisen ja ratkaisukeskeisen työskentelyn sekä sanoittamisen kautta voidaan vähentää negatiivista vuorovaikutuskierrettä perheessä. Positiivinen palaute voi hämmentää vanhempaa, jos itsellä ei ole luottamusta ja uskoa omaan tilanteeseensa. Työssämme on tärkeää tunnistaa häpeän tunteet, jotta perhettä voidaan tukea ilman syyllisyyden tunteen lisäämistä.

Positiivisen palautteen kautta autamme vanhempaa näkemään omaa onnistumistaan ja uskoaan itseensä. Positiivisuuden ja lempeyden kautta voidaan ottaa näkyväksi perheen haasteet ilman, että ne musertavat vanhempaa. Tällöin vaikeita asioita voidaan peilata ja miettiä niihin erilaisia ratkaisukeinoja, ikään kuin lähestyen haasteita eri näkökulmasta, yhdessä työntekijän kanssa pohtien.

Vanhemman tullessa kuulluksi ja saaden omasta osallisuudestaan kannustusta perheen kuntoutumiseen, silloin ollaan askel lähempänä oivalluksia ja vanhemman oman toiminnan muutosta arjessa. Vanhempien huomatessa, ettei perhekuntoutus olekaan haasteiden ja vaikeuksien kaivamista vaan yhdessä voimavarojen löytämistä ja sitä kautta haasteiden ymmärtämistä, vanhemmat ovat valmiita ottamaan tukea ja kuntoutusta vastaan nähdessään miten esimerkiksi arjen struktuuri vaikuttaakin positiivisesti koko perheen päivärytmiin. Meistä jokainen tietää kuinka tärkeää säännöllinen ruokailu ja lepo on, joten niiden löytäminen arkeen auttaakin yllättävän paljon moneen asiaan, niin aikuisten kuin lastenkin jaksamiseen.

Perhekuntoutuksen teoreettinen viitekehys ja työskentely

Perhekuntoutuksessa työskentelemme aikuiskiintymyssuhteiden kautta, kiintymyssuhde- ja traumateoria ovat olennainen osa perhekuntoutuksen teoreettista viitekehystä. Teoreettiset viitekehykset lisäävät työntekijän ymmärrystä perheiden vuorovaikutuksessa vallitseviin vuorovaikutussuhteisiin sekä käsitykseen trauman ylisukupolvisesta siirtymisestä tai yksittäisen trauman vaikutuksesta. On äärimmäisen tärkeää saada tietää vanhempien omasta saadusta vanhemmuudesta, jotta auttamistyöllä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla vanhemmuutta. Yhteistyössä vanhempien kanssa voidaan keskustella, peilata, havainnoida erilaisia asioista perheen arjessa ja sitä kautta tehdä heidän kanssaan yhteistyötä.

Perhekuntoutuksen yleisimpiä työmenetelmiä on esimerkiksi mm. VIGMLL (MLL:n videoavusteinen vuorovaikutuksen tukeminen, joka perustuu positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen), ARR – vanhemman mielikuvariskin arviointimenetelmä, HOILEI (työmuoto, jonka avulla halutaan vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta mielellistämisen kautta), Nepsy-ohjaus ja Lapset puheeksi -menetelmä. Työmenetelmien kautta voidaan tuoda vanhemmille näkyväksi arjen onnistumisia. Esimerkiksi VIGMLL käytetyt stillkuvat sekä nauhoitteet onnistuneesta vuorovaikutussuhteesta auttavat vanhempaa huomaamaan hyviä asioita. Tämä vaikuttaa negatiivisen vuorovaikutuksen vähenemiseen ja lapsi tulee vanhemman silmissä positiivisemmalla tavalla nähdyksi.

Perhekuntoutuksessa työskennellään asiakkaiden asunnoilla tiiviisti, harjoitellen pikku hiljaa toimintatapojen muutosta. Lisäksi perheet osallistuvat yksilö- ja ryhmätyöskentelyihin. Ryhmätyöskentelyihin kuuluu vanhemmuuden tukeminen vanhempien ryhmässä, perheryhmässä perheiden yhteisen toiminnan tukeminen ja sosiaalisten suhteiden harjoitteleminen, lastenryhmissä harjoitellaan tunnetaitoja.

Perhekuntoutuksen aikana perheillä on kotiharjoitteluita, jolloin perheen uusia omaksuttuja toimintatapoja voidaan harjoitella perheen omassa ympäristössä. Kotiharjoitteluiden aikana

ohjaajat tekevät vahvaa yhteistyötä perheen kotiin. Vanhemmat soittavat useimmiten ohjaajille kotiharjoitteluiden aikana vahvistaakseen omaa toimintaansa ja samalla tuoden esille arjessa esille nousseita tunteitaan. Lasten pettymysten tunteet ovat usein haastavia vanhemmille ottaa vastaan, sillä vanhemman omat tunnereaktiot saattavat aktiovoitua. Tällaisissa tilanteissa pohditaan yhdessä vanhemman kanssa keinoja sietää vaikeita tunteita.

Perhekuntoutuksessa saatu tuki ja apu vaikuttaa pysyvän yllä, kun perhekuntoutuksen jälkeen kotiin aloitetaan intensiivinen perhetyö. Perheen kotiutuessa omaan ympäristöönsä on inhimillistä, että perhekuntoutuksessa uudet opitut asiat saattavat pudota mielestä. Tällöin perhetyön kautta tehtävä jatkotyöskentely kannattelee perhettä ja tukee heidän onnistumistaan.

On ollut ilo nähdä, miten paljon sosiaalityöntekijät tekevät työtä vanhempien kanssa kertomalla perhekuntoutuksen hyödyistä sekä perhekuntoutukseen pääsemisen olevan etuoikeutettua. Jotta perheiden kuntoutumisen eteen on kaikki mahdollinen voitu tehdä, vaatii luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen aikaa. Perhekuntoutuksessa tulee huomatuksi perheiden kanssa aikaisemmin tehty työskentely ja miten se on valmistellut perheen osallistumista perhekuntoutukseen.

Toivoisin jokaisen työntekijän näkevän sen, mitä näen omassa työssäni. Miten työntekijät aidosti ammatillisella työotteella ovat valmiita kulkemaan rinnalla ja tukemaan perheiden kuntoutumista ja iloitsemaan asiakkaiden onnistumisista ja oivalluksista. Vanhemman oivaltamisen ilo, joka on samalla työntekijän sitkeän työskentelyn saama kiitos. Näistä pitää ja saa nauttia.

Kirjoittanut:
Mira Norräng, yksikönjohtaja, Eemelin perhetukiyksikkö
Sosionomi (YAMK)
Perhepsykoterapeutti