Mikäli kosketuspintaa omiin tunteisiin ja luonteenpiirteisiin on vaikea löytää, vuorovaikutus eläinten kanssa voi mahdollistaa sen turvallisella tavalla. Eläinlaumassa toteutuvat monet samat lainalaisuudet kuin meidän ihmistenkin keskuudessa ja usein suhteessa eläimeen oman käytöksen ja tunteiden peilaaminen tapahtuu luontaisesti. Näin ne on mahdollista myös nimetä ja ottaa tarkasteluun. Eläinavusteisessa toiminnassa prosessille luodaan mahdollisuudet syntyä ja jokainen kohtaaminen on yksilöllinen ja ainutlaatuinen.
Eläinavusteinen toiminta on tavoitteellista ja laajalti käytössä oleva viitekehys on ratkaisukeskeinen. Ratsastusterapialla ja kaverikoiratoiminnalla on Suomessa jo melko pitkät perinteet, mutta eläinavusteista toimintaa voidaan toteuttaa minkä tahansa eläimen kanssa. Eläinavusteisuus on myös sovellettavissa tarve ja asiakasryhmä huomioiden; liikuntarajoitteisten kanssa eläinten on todettu aktivoivan ja kannustavan toiminnallisuuteen, tunne-elämän ja aktiivisuushäiriöiden hoidossa on saatu hyviä tuloksia mm. oman käytöksen säätelyn muodossa.
Ohjaajan ja terapeutin tehtävä eläinavusteisuudessa on olla mahdollistaja ja luoda turvalliset puitteet kohtaamisen tapahtumiselle. Eläinten kanssa toimittaessa tilanteita ei voi koskaan täysin ennakoida ja ohjaaminen sekä tavoitteiden toteuttaminen onkin hienovaraista kanssakulkijana olemista. Merkityksellistä on myös luottamuksellinen suhde työntekijän ja asiakkaan välillä, tässä eläin voi olla luomassa siltaa ihmisten välille. Puheyhteyden vähitellen löydyttyä eräs pieni mutistinen poika oli todennut koiransa mukaan tapaamisiin ottaneelle erityisopettajalle: ”Mä aloin sulle puhumaan, kun ajattelin ettet voi olla paha tyyppi kun toi koirakin niin tykkää susta”.
Kirjoittaja:
Johanna Luoma
Perheohjaaja, eläinavusteinen valmentaja
Varsinais-Suomen perhehoitopalvelut
