Päihdetyö nuorten kanssa on yhä usein ristiriitainen ja stigmaattinen aihe. Päihteiden käyttöön ja päihdenuoriin suhtaudutaan negatiivisesti, ja vaikka stigma tunnistettaisiin ammattilaisten keskuudessa, värittävät kielteiset tunteet helposti ajatusmaailmaa.
Familarin Raussilan toimintayksikössä on rakennettu päihdetyön kulttuuria toipumiskeskeisen lähestymistavan kautta, jossa keskitytään hyvinvointitaitoihin. Raussila on kahden 7-paikkaisen asuinyksikön lastensuojelun erityisyksikkö Raussilan kylässä Kouvolassa. Asuinyksiköissä Pysäkillä ja Etapilla on erikoistuttu hoitamaan riippuvuuksilla oirehtivia miepä-nuoria. Oireet näyttäytyvät Raussilan nuorilla usein holtittomana päihteiden käyttönä, epävakaana käytöksenä ja tunteiden säätelyn vaikeuksina. Arki vaatii paljon asioiden sanoittamista ja perustelua.
Raussilassa päihdetyötä on kehitetty jo pidemmän aikaa hyvän kautta.
-Meillä pitää olla usko sisäiseen hyvyyteen jokaisen nuoren kohdalla. He ovat kaikki aivan tavallisia, mahtavia nuoria, kuvailee Nina Eronen, yksikönjohtaja Raussilan toimintayksiköstä.
Positiivinen pedagogiikka kulttuurin vahvistamisen apuna
Positiivisen pedagogiikan oppeja on rantautettu Raussilaan Viivi Pentikäisen oppien avulla. Hän on työskennellyt koko aikuisikänsä valmennus- ja koulutusalalla hyvinvointiaiheiden ja positiivisen psykologian parissa. Hän kouluttaa opetus-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaisia missiona rakentaa lapsille ja nuorille hyvinvointitaitoja.
-Olemme kouluttaneet myös Familarin esihenkilöitä erityisesti hyvinvointia vahvistavan ohjaamisen ja vaikuttavan opettamisen taitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kouluttamiemme työkalujen avulla ammattilaiset ja ohjaajat saavat yhteyden nuoriin, ja sen jälkeen voidaan yhdessä opetella tunne-, itsesääntely- ja kommunikaatiotaitoja. Yleensä lapsi oppii taidot vanhemmiltaan, mutta jos tässä ei ole onnistuttu, on tärkeää, että sosiaalipalveluiden ammattilaisilla on työkaluja tilanteeseen, kertoo Pentikäinen.
-Raussilan päihdetyöhön on istutettu hyvän huomaamisen asenne. Luottamus siihen, että hyvää vahvistamalla asiat paranevat – vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, Pentikäinen täydentää.
Nuorelle on korjaava ja eheyttävä kokemus päästä ohjaavan kasvatuksellisen työn pariin. Nuori saattaa kokea, että hän kohtaa ensimmäisen aikuisen, joka antaa turvallisuuta, tukea ja ohjausta.
-Monet nuorten haasteet liittyvät vuorovaikutustaitoihin ja ihmissuhdeongelmiin. Vanhemmat ja koulut tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä tunne ja vuorovaikutustaitojen rakentamisessa. Lastensuojelun sijaishuollon parissa ei enää tehdä niinkään ennaltaehkäisevää työtä, vaan pyritään rakentamaan korjaavia ja eheyttäviä taitoja, mutta nämä kaksi eivät sulje kuitenkaan toisiaan pois. Nuorten päihdetyössä ennaltaehkäisevä työ voi joskus tarkoittaa kiireellistä sijoitusta ja puuttumista päihteiden käyttöön kohtuu varhaisessa vaiheessa.
Ammattilaisten oma kasvu olennainen
Positiivinen johtaminen ja yhteisöllisyys ovat arjessa käytössä Raussilan päihdekuntoutustyössä. Oppien käyttöönotto on vaatinut niin ammatillista kuin myös omaa henkistä kasvua lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä.
-Psykososiaalinen kuorma on lastensuojelun päihdetyössä valtava, ja joskus kuormaa on itse vaikea tunnistaa. Lähtökohta työllemme nuorten parissa on, että me ohjaajat itse voimme hyvin. Vasta sen kokemuksen kautta voimme ohjata nuoriamme voimaan hyvin, kuvailee Eronen.
Ammattilaisen on tärkeä ymmärtää, miten pienistä asioista vuorovaikutustyyleissä on kyse. Päihteillä oireilu on tunne-elämän sairaus, ja usein juurisyyt ja ongelmat on syvällä.
-Tunnetyöskentely on todella tärkeää ja siihen liittyen kaikki ne perustaidot, joita ei osata tunnistaa eikä edes nimetä, pohtii Eronen.
-Sillä on iso merkitys, että aikuiset lähtevät korjaamaan näitä taitoja, ja pystyvät stoppaamaan usein ylisukupolviset kierteet. Tunne-elämän sairauksia ja kohtaamattomuuden haastetta on meillä yhteiskuntana paljon. Taidot eri tilanteisiin on harjoiteltava yhdessä, täydentää Viivi Pentikäinen.
Yhdessä nuorten kanssa tulevaisuutta varten
Päihdetyö nuorten kanssa tarkoittaa Raussilassa ruohonjuuritason asioita: arjen taitojen, toisen kohtaamisen ja haasteiden taklaamisen opettelua. Päiväohjelmassa kohti hyvinvointia oleva toipumiskeskeinen kulttuuri on näkynyt esimerkiksi elämänhallintaryhmissä, päivätoimintaan linkkityvissä tehtävissä, omien vahvuuksien tunnistamisista ja kiitollisuuteen pysähtymisistä uuden päivän alkaessa. Myös päihteidenkäytön vaaroista puhutaan ihan suoraan faktoilla ja sanoitetaan, miltä tulevaisuus voi näyttää, jos nuori jatkaa haitallista käyttöä. Oleellista on, että hyvä rakentuu myös yhteisiin kokemuksiin.
-Yhteisöllisyys on ollut meillä alusta asti käänteentekevä juttu. Opettelemme kohtaamaan toisiamme sekä vaikeatkin tunteet. Yritämme löytää niistä ratkaisut ja ulospääsyt. Hyvinvointitaitojen kukoistava tehtäväkirja on meillä päivätoimintatiimin arjessa aktiivisessa käytössä. Teemme tehtäviä yhdessä nuorten ja meidän aikuisten kanssa, puhutaan onnistumisista ja ajattelun taidoista, sanoo Eronen.
Pikkuhiljaa harjaannumme asioihin yhdessä, Kyse ei ole vaan tästä vahtivuorosta nuorten kanssa tehtävässä työssä, vaan nyt on kyse tulevaisuudesta, Nina Eronen päättää.
