Asiakasohjauksella, on se sitten hyvinvointialueen tai palveluntuottajan koordinoimaa on merkittävä vastuu lapsen tulevaisuudesta. Asiakasohjaus ei ole vain vastuussa siitä, että lapselle löytyy hänen tarpeitaan vastaava palvelu tai sijaishuoltopaikka, vaan asiakasohjauksella on iso vastuu nähdä ja kuulla millä tolalla lapset ja perheet tässä yhteiskunnassa voivat. Asiakasohjaus toimiikin tärkeänä unilukkarina koko lastensuojelun kentällä.
Yksityisen palveluntuottajan asiakasohjauksen edustajana ajattelen, että meillä on tärkeä rooli pyrkiä lisäämään yhteistyötä lasten ja perheiden eri verkostojen välillä. On tiedossa, että lapsi, jonka läheis- ja viranomaisverkosto mukaan lukien yksityinen palveluntuottaja toimii saumattomasti yhteen, kuntoutuu paremmin ja nopeammin. Siksi meidän tulisi avo- tai sijaishuoltopalvelua lapselle etsittäessä kommunikoida avoimesti ja rakentavasti. Rakentaa toimiva yhteistyö.
Asiakasohjauksen näkökulmasta toimiva yhteistyö lähtee siitä, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tuntee lapsen. On ollut erittäin ihanaa käydä keskustelua työntekijän kanssa, jolla on ollut aikaa paneutua lapsen asioihin. Hän osaa kertoa haasteiden lisäksi lapsen vahvuuksista. Niistä tärkeistä asioista, joista toimiva suhde lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välillä muodostuu. Uskon, että tällöin myös lapsen asioiden ympärillä työskenteleville vahvistuu tunne siitä, että tiedetään millaisesta palvelusta lapsi hyötysi.
Ihan yhtä tärkeänä koen, että yksiköiden vastuuhenkilöt tuntevat omat yksikkönsä. Sen asiakasprofiilin, erityisosaamisen ja jo perheessä tai laitoksessa asuvat lapset ja heidän tarpeensa ja erityisyydet. Lisäksi vastuuhenkilöillä tulee olla työkalut osata arvioida oman yksikkönsä sopivuutta paikkakyselyn tullessa.
Olemme kehittäneetkin paikkakyselyn arvioinninprosessia, jonka tärkeimpänä elementtinä on ymmärtäminen. Paikkakyselyn tullessa tulisi pysähtyä lapsen tilanteen äärelle. Riittävät taustatiedot, kuten esimerkiksi käytössä olleet kuntoutuksen menetelmät auttavat päätöksen teossa. Lisäksi tarvitaan hyvä ja avoin kommunikointi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteinen agenda on löytää lapsen tarpeille sopiva palvelu tai yksikkö.
Mikäli arvioinnin päätteeksi tullaan yhteistuumin siihen tulokseen, että kyseinen yksikkö olisi lapsen tarpeita tukevaa, on tällöin myös koko lasta ympäröivän sijaishuollonverkoston helpompi sitoutua työskentelyyn. Näin ollen lapsi saa tarvitsemansa tunteen turvallisuudesta ja pysyvyydestä. Myös riski sijoituksen keskeytymiseen vähenee.
Tarvittaessa on myös viisautta todeta, että tarjottu palvelu tai yksikkö ei ole lapsen tarpeille riittävä tai oikea. Mielestäni on suurta ammattitaitoa ymmärtää milloin yksikön profiili tai erityisosaaminen ei ole lapsen tarpeita palvelevaa tai arviointi onkin osoittanut, että lapsi hyötyisikin toisenlaisesta palvelusta ja tuesta.
Kun kaikki nämä palaset loksahtavat paikoilleen, voimme pystyä paremmin turvaamaan lapsen sijaishuollon tarkoitus. Mutta myös ehkäistä tai jopa pysäyttää lapsen sijaishuollon kierre, jossa takana voi olla jopa kymmeniä sijaishuollon muutoksia. Tähän kuitenkin tarvitsemme saumatonta yhteistyötä lasta hoitavien verkostojen kanssa.
Kirjoittanut:
Hanna-Riikka Räsänen
Asiakassuhdepäällikkö
Familar asiakasohjaus