Omaohjaaja luottoaikuisena lastensuojelun sijaishuollossa
Lastensuojelun laatusuositukset vuodelta 2019 sisältävät sijaishuollon laatukriteerit, joissa on avattu lastensuojelun laitostyöntekijän ja omaohjaajatyön perustaa laadukkaalle sijaishuollolle. Kriteereissä on kuvattu tutkimustietoon perustuvia suosituksia laadukkaan sijaishuollon järjestämisestä ja tuottamisesta. Yhteneväiset kriteerit ja toimintatavat varmistavat laadukkaan hoidon toteutumista jokaisessa lastensuojelulaitoksessa. Laatukriteereissä on kuvattu omaohjaajan perustyön pohja. Sen sijaan se, mitä työ lastensuojelulaitoksessa käytännössä on ja mitä sen toteuttaminen työntekijältä edellyttää, vaatii syvällisempää tarkastelua kaikilta meiltä, jotka tätä työtä ohjaavat tai toteuttavat.
Sijaishuollossa laadukas hoito ja kasvatus tarkoittavat turvallista kasvuympäristöä ja arjessa tapahtuvaa lapsen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen huomioimista. Nämä vaativat tehtävät edellyttävät lasta hoitavilta aikuisilta vahvaa tietoa ja taitoa. Heiltä vaaditaan vuorovaikutusperusteista, terapeuttista ja kasvatuksellista tietoa sekä laajaa menetelmällistä osaamista, jonka avulla voi asettaa työlle tavoitteita, arvioida niiden saavuttamista ja muuttaa tarvittaessa työskentelymenetelmää ja asettaa uudet tavoitteet. Lastensuojelun laitoshoitoon sijoitetun lapsen taustat ja tarpeet voivat olla hyvin monimuotoisia. Niinpä hoito-, kasvatus- ja kuntoutustavoitteiden asettamisessa tarvitaan monialaista osaamista sekä lapsen ympärille rakennettua eri ammattiryhmistä ja toimialoista koostuvaa yhteisyötä.
Hoito- ja kasvatustyö lastensuojelun sijaishuollon laitoksessa perustuu yksikön teoreettiseen hoitoajatukseen ja viitekehykseen. Lastensuojelulaitoksen työtä ohjaavat toimintaperiaatteet ja arvot, joiden mukaan työtä tehdään. Työryhmän sisäinen luottamus, vahvuuksien tunnistaminen ja kyky avoimeen dialogiin mahdollistavat vaikuttavan kohtaamisen ja hoidon.
Laitoshoitoon sijoitettujen lasten kohdalla laitosten omaohjaajatyöskentelyä voidaan pitää keskeisimpänä työmenetelmänä. Se on ollut lastensuojelulaitoksissa käytössä pitkään, mutta muutokset yhteiskunnassa, ajan ilmiöt ja tietoisuuden lisääntyminen ovat luoneet tarpeen tarkastella vuorovaikutukseen perustuvaa työtä jatkuvasti. Omaohjaajatyö on muovautunut vuosien kuluessa ammatilliseksi ihmissuhdetyöksi ja sulautunut vahvaksi ja vaikuttavaksi työmenetelmäksi lastensuojelukentän toimintaympäristöihin. Ymmärrys omaohjaajatyön merkityksestä on vaatinut ammattilaisia perehtymään laajasti erilaisiin taustateorioihin ja ajattelumalleihin sekä terapeuttisiin elementteihin ja työn tekemisen tapoihin, joilla työn laatu voidaan turvata. Laadukkaaseen työhön kuuluu se, että määräajoin pysähdytään miettimään ja tarkastelemaan hoitokäsityksiä sekä niiden ajanmukaisuutta omassa toimiympäristössä. Uutta tutkittua tietoa tulee hyödyntää, työskentelyä muokata ja ajattelutapaa kehittää vastaamaan sitä aikaa, jota eletään. Laadukas sijaishuolto edellyttää työn laadun säännöllistä ja jatkuvaa arviointia.
Lue koko artikkeli Lastensuojelun Keskusliiton julkaisusta Näkökulmia sijaishuoltoon (sivut 64–72) https://www.lskl.fi/julkaisut/nakokulmia-sijaishuoltoon/