Koulun historian tunneilla Rohan tallien ritarit vierailivat kertomassa keskiajasta, sekä esittelivät oikeita keskiaikaisia taisteluvarusteita. Innokkaimmat pukivat haarniskat päälleen!

Erilainen, varsin havainnollinen ja mukaansatempaava tapa oppia.

Syyslomalla olimme Kotopellon nuorten Seikkailu- ja luontopainotteisella leirillä Repoveden Kansallispuistossa. Lähdimme Nurmijärveltä kohti Repoveden kansallispuistoa varhain syysaamuna. Auto oli pakattu ääriään myöten täyteen. Kontissa oli kolmen nuoren sekä kahden ohjaajan leiriytymisvarusteet seuraavaksi kahdeksi vuorokaudeksi. Seikkailu alkoi!

Matkan aikana tutustuimme yhdessä Repoveden historiaan, luontoon sekä nähtävyyksiin. Nuoria kiinnostivat eniten kalliomaalaukset, joita löytyisi puistosta useammastakin paikasta. Niitä ainakin etsisimme! Tämän lisäksi oli tarkoitus seikkailla puistossa mm. kiipeämällä näköalatorniin katsomaan auringonlaskua ja ihailla Olhavan vuorta sekä tutustuttaa nuoret Suomen ainutlaatuiseen luontoon. Pääsisimme tutustumaan yhteen Suomen upeasta Kansallispuistoon. Suomessa on jo 40 Kansallispuistoa!

Repovedelle saavuttuamme löysimme nopeasti meille varatut kanootit. Nuoret halusivat oman kanootin ja ohjaajat ottivat toisen. Seuraava puolituntinen pakattiin kanootteja. Tavarat pakattiin vesitiiviisiin tynnyreihin, jotka sidottiin kanoottiin kiinni. Ohjaajien johdolla kävimme turvallisuusasiat läpi ja ei kun matkaan! Seuraavat kaksi tuntia meni meloen Repoveden upealla järvialueella. Jylhiä kallioita, puhdasta vettä ja metsää silmänkantamattomiin – ihan niin kuin luvattiin.

Saavuimme alkuillasta yöpaikalle, Mustavuoren kodalle. Kannoimme yhdessä tavarat kotaan ja lähdimme iltapatikoinnille. Tarkoitus oli kiivetä kodalta kalliota pitkin Mustavuorten huipulle ja siellä olevalle näkötornille. Kyllä oli upeat näköalat! Ylhäältä näkyi puiston jokainen kolkka. Tornissa nuoret ottivat snapit ja päivitykset, minkä jälkeen lähdettiin tiputtelemaan takaisin alas kodalle. Päivälliseksi tehtiin nepalilaista ruokaa. Kylläpä maistui hyvältä rankan päivän päätteeksi. Iltanuotiolla grillaantui vielä vaahtokarkit ja nauru raikui. Kyllä uni maistui täydellä vatsalla ja ulkoilun jälkeen!

Aamulla aamupalan jälkeen suuntasimme kulkumme kohti Olhavan vuorta. Olhavan vuori on pystysuora kallionseinämä, joka laskee jalkojen juuresta 50 m matkan Olhavanlammen rantaan. Saimme mukaamme oppaan, joka tunsi puiston paremmin kuin moni muu. Oppaamme osasi kertoa puistosta hienoja tarinoita ja historiaa. Löydettiin ne kalliomaalauksetkin. Hurraa!

Kotimatka alkoi melomalla takaisin autolle. Vastatuulesta huolimatta kaikki jaksoi hyvällä asenteella meloa takaisin autolle. Kanootit saatiin nopeasti purettua ja päästiin kohti Nurmijärveä. Hiljainen oli takapenkki koko matkan. Palaute oli ”Ei täysin huono reissu…”, mikä tarkoittaa meillä ”Olipa mukavaa! Milloin mennään uudestaan?”.

Familar Ylöjärven ohjaaja Maija Niemi esitti keväällä 2017 idean kuntoutuskoiran käytöstä sijaishuollon erityisyksikössä. Toiveena oli mahdollistaa kaikille nuorille eläimen aikaansaamat positiiviset vaikutukset ja kyseenalaistaa ajatus siitä, ettei sijaishuollon erityisyksikössä eläinavusteisuutta voitaisi toteuttaa. Tutkittujen, fysiologisten vaikutusten lisäksi eläimen läsnäolo aikaansaa monia tunteita ja opettaa ihmisille eleiden ja ilmeiden tunnistamista, ja sitä kautta vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Lisäksi eläin on aina aito reaktioissaan. Akuakaan ei haluta ylikouluttaa olemaan reagoimatta asioihin tai tekemään temppujen kautta kontaktinottoa, vaan sen tulee saada aidosti toimia ja ilmentää reaktiot tilanteissa – mistä se pitää ja mistä ei. Tämä toki tiettyjen peruskoulutustapojen puitteissa eli koiran kanssa puuhaamisen tulee olla turvallista. Nämä olivat lähtökohdat ja toiveet, missä projektiin lähdettiin.

Mitä siitä sitten seurasi tähän mennessä: Pissalammikkoja, revittyjä sukkia, menetettyjä hermoja… Ja näiden lisäksi kaikkea toivottua ja enemmänkin. Yksikössä asuva nuori kuuli jo tutustumisvaiheessa, että talossa toimii yhtenä työntekijänä Aku, kultaisennoutajan ja labradorinnoutajan risteytys – paketillinen rakkautta, iloa ja energiaa. Hän lähtökohtaisesti pitikin eläimistä ja kertoi nyt tarkemmin kokemuksistaan, miltä Akun läsnäolo on tuntunut ja mihin asioihin sillä on vaikutusta.

”Kun Aku on paikalla, on minullakin paljon aktiivisempi päivä. Akun kanssa tulee käytyä lenkillä ja puuhailtua kaikkea. Kaikki tykkäävät ulkoiluttaa Akua. On ihanaa, kun Aku ryntää tullessaan aina tervehtimään innoissaan. Joskus sen sähellys saattaa ärsyttää, jos on huono päivä, mutta kyllä se sitten aina piristää, kun Aku on aina niin iloinen. Aku yhdistää meitä nuoria keskenämme, mutta myös ohjaajia ja nuoria. Sen ympärille kokoontuvat kaikki ja meillä on sen kautta yhteistä juteltavaa. Se tulkitsee meidän mielialoja ja varsinkin iloon Aku yhtyy riemuiten. Pystyy se myös rauhoittumaan vierelle, jos olo on surullinen.”

Koko jutun voit lukea tulevasta Familar Uutiset -lehdestä.

Palvelujohtaja Eija Juote kertoo, että Familarin uusi Porin yksikkö syntyi alueellisesta tarpeesta, vaikka se palveleekin koko Etelä-Suomea. Pikku-Eemelissä on kaksi yksikköä: Pienten lasten vastaanotto- ja arviointitoimintaan sekä pienten lasten pitkäaikaiseen vaativaan laitoshoitoon keskittyvät yksiköt. Yhteensä 13 asiakaspaikkaa alakouluikäisille ja myös alle kouluikäisille. Pitkällä juoksulla haetaan sisarusryhmämäistä ikärakennetta, sillä kasvun myötä lasta ei siirretä toisaalle.

Tällaista erikoistunutta yksikköä ei perusteta kädenkäänteessä. Ensimmäiseksi on tehtävä etsintätyötä, sillä on löydettävä käyttötarkoitukseen soveltuva rakennus, joka sijaitsee sopivalla paikalla. Siinä on haastetta kerrakseen.

– Tilojen kartoitus, optimaalisen sijainnin löytäminen yksikölle, kiinteistön kunnon sekä toiminnallisuuden arviointi on työlästä. Kun sijainniltaan sopiva tila on löydetty, on vielä tutkittava täyttääkö se viranomaisten vaatimukset käytettävissä olevista neliöistä ja saadaanko siitä kohtuullisilla muutostöillä käyttötarkoitukseen sopiva.

Pikku-Eemeliä varten löydettiin talo varsin läheltä Porin keskustaa. 2-tien varrella sijaitsevassa suuressa puutalokiinteistössä on tilaa kahdessa kerroksessa.

Samanaikaisesti tilojen muokkauksen kanssa aloitetaan henkilökunnan rekrytointi. On löydettävä oikeat ihmiset oikeille paikoille. Ensin rekrytoidaan yksikönjohtaja ja tämän jälkeen muu henkilöstö. Painoa laitetaan henkilökunnan ammatilliseen osaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin.

– Rinnalla valmistellaan lupaprosessia, jossa oikea-aikaisuus on elintärkeää. Osa luvista ja sopimuksista voidaan hoitaa jo remontin aikana tai kun tilat ovat viittä vaille valmiit, mutta kriittisimmät tarkastukset tehdään vasta kun tilat ovat täysin valmiit – silloin kaiken on oltava paikoillaan ja asumiskunnossa verhoja ja pistorasioita myöten, Juote painottaa.

Eija Juote luettelee pitkän listan tarkastajia palo- ja terveysviranomaisista aluehallintovirastoon. Lähes 50 kohdan listalla ovat myös arkisemmat sopimukset, mm. sähkö-, vesi- ja jätesopimukset.

Kun kaikki asumisenedellytyksien täyttämiseen vaadittavat työt on tehty ja luvan saamisen edellytykset on täytetty, tarkastuksen hoitaa aluehallintoviraston osoittama tarkastaja. Tarkastuspöytäkirjan perusteella Valvira myöntää toimiluvan. Toiminnan käynnistyttyä tarkastukset tehdään vuosittain.

– Sosiaalityöntekijän tehtävänä on etsiä lapselle kotia, siksi yksiköissä kodinomaisuus on yksi tärkeistä kriteereistä, Juote miettii. Lapsi voi tulla vastaanottoyksikköön sosiaalipäivystyksen sijoittamana esimerkiksi keskellä yötä. Silloin tullaan kriisissä; lapsi on todella rikki ja lapsen on koettava olevansa turvassa.

Kiireellisen sijoittamisen jälkeen arvioidaan voiko lapsi palata omaan kotiin ja millaista hoitoa tarvitaan, jotta tämä olisi mahdollista. Usein taustalla ovat vaativat läheissuhteet, toimimaton perheen sisäinen dynamiikka tai muu perheen sisäinen kriisi, minkä johdosta perheen kanssa työskentely vaatii henkilökunnalta erityisosaamista. Luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden rakentaminen lapsiin ja perheisiin onkin keskeinen tavoite.

Pidempi versio jutusta julkaistaan tulevassa Familar Uutiset -lehdessä.

Yksikkö sijaitsee lähellä Kuopion keskustaa, kolmikerroksisessa omakotitalossa. Kuntoutuskodissa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Henkilökunnalla on lisäksi mm. neuropsykiatrisen valmentajan, päihdetyöntekijän, elämyspedagogin ja seksuaalineuvojan lisäkoulutuksia.

Yksikönjohtaja Maria Puolakka kertoo, että henkilökunnalla on pitkä kokemus nuorisopsykiatrisesta kuntoutuksesta ja osa on työskennellyt kuntoutuskodissa sen alkuajoista lähtien. Työntekijät kokevat työyhteisön hyvinvoinnin tärkeänä omalle työssäjaksamiselleen ja ylläpitävät sitä myös yhteisillä vapaa-ajan tapahtumilla. Huumori auttaa yhteishengen ylläpitämisessä ja välittyy myös tehtävään kuntoutustyöhön.

Kuntoutuskodin arkeen kuuluu olennaisesti yhteisöllisyys. Nuori kohtaa henkilökohtaiset haasteensa yksilönä, mutta myös yhteisön jäsenenä. Arkea rytmittää normaali päivärytmi sekä toiminnallinen viikko-ohjelma. Viikko-ohjelmaan kuuluu mm. nuortenpalaveri, siivous-, liikunta- ja leffailta sekä muuta yhteisesti sovittua tekemistä.

Arjen toiminnot valmistavat nuorta itsenäistymiseen ja nuori harjoittelee hoitamaan omia asioitaan konkreettisesti, esimerkiksi yhteydenpitoa viranomaisiin. Ohjaajat ovat tarvittaessa nuoren tukena. Kuvataideterapeutti käy kerran viikossa ohjaamassa nuorten kuvataideryhmää sekä tekee yksilötyöskentelyä nuoren kanssa. Pyrimme tarjoamaan erilaisia retkiä ja kokemuksia, jotta nuoret voisivat haastaa itseään erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja saisivat uusia elämänkokemuksia.

Kuntoutusjakson aikana nuorta tuetaan opinnoissa ja rakennetaan nuorelle omaa opintopolkua. Se voi olla joko koulu, työharjoittelu, valmentava opetus tai pajatoiminta.

Nuoren vanhempiin pidetään yhteyttä säännöllisesti ja perheen kanssa tavataan tarpeen mukaan kuntoutusjakson aikana. Perhepäivä järjestetään kaksi kertaa vuodessa, jolloin vanhempien kanssa voidaan keskustella mm. kuntoutukseen, nuoruuteen ja itsenäistymiseen liittyvistä asioista. Samalla perheet saavat vertaistukea toisistaan.

Pidempi versio jutusta julkaistaan tulevassa Familar Uutiset -lehdessä.

Tänäkin vuonna Familar on näkyvästi esillä omalla messuständillään. Tule tutustumaan toimintaamme ja juttelemaan kanssamme. Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® järjestetään 53. kerran Finlandia-talolla 26.–27.9.2017.

Varatien 10-vuotisjuhla

Varatie on yksityinen lastensuojelulaitos joka tarjoaa sijoituspaikan 14 nuorelle sekä 2 tukiasuntoa itsenäistyville nuorille.

Varatie aloitti toimintansa pienessä omakotitalossa vuonna 2003 Riihimäellä ja vastarakennettuun taloon Tervakoskelle muutettiin 31.7.2007 7 asukkaan kanssa.

Varatien 10-vuotisjuhla vietettiin 8.9.2017 oman yksikön tiloissa. Juhla aloitettiin nuorien, ohjaajien ja Janakkalan kunnan edustajien kanssa kello 13. Kunnan edustajien kahviteltua alkoi pikkuhiljaa saapua nuorten omia vanhempia sekä vanhoja Varatien lapsosia. Varsinainen juhla aloitettiin kello 16 talon alakerrassa. Laitoksen johtaja Ossi Karppinen piti puheen, jota Eija Juote jatkoi samaan hengenvetoon. Puheiden jälkeen alkoivat nuoret soittamaan musiikkia, laulukin mahtui mukaan. Nuorten musisoitua siirryttiin yläkertaan syömään savustettua lohta ja muita herkkuja. Syönnin jälkeen pidettiin kakkukahvit ja keskusteltiin vanhoista ajoista hymyssä suin.

Kaikenkaikkiaan juhlat menivät erinomaisesti, tunnelma oli rattoisa ja juttua riitti ohjaajien, nuorten ja vanhempien kesken.

-Tämän jutun toimittaja asuu itse Varatie Tervakoskella – Kiitos paljon hyvästä jutusta ja valokuvista! –

La Casa Gialla on Mikkelin Korpikoskella toimiva 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö, joka on erikoistunut psykiatrisesti ja neurologisesti oireilevien nuorten hoitoon ja kasvatukseen. La Casa Giallan moniammatillisen tiimin tavoitteena on tukea nuorten eheytymistä ja sitä kautta kasvua itsenäisyyteen. Toimintaa ohjaavia arvoja ovat terapeuttisuus, perhekeskeisyys ja ammatillisuus. Pieni yksikkö sekä sitoutunut ja osaava henkilökunta mahdollistavat yksilöllisen hoidon, mikä tukee kiintymyssuhteiden syntymistä. Liiketoimintakaupan yhteydessä La Casa Giallan toiminta jatkuu ennallaan ja koko henkilöstö siirtyy Familarin palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

”La Casa Giallan mukaantulon myötä Familarin toiminta laajenee Etelä-Savoon, jossa emme ole vielä aiemmin paikallisesti toimineet”, toteaa Familarin toimitusjohtaja Harri Pomell.

”Palveluntuottajiin kohdistuvat vaatimukset ja odotukset ovat lisääntyneet vuosi vuodelta merkittävästi. Osana valtakunnallista ja vakaata toimijaa La Casa Giallan toimintaedellytykset ja työpaikat saadaan turvattua parhaiten ”, toteaa La Casa Giallan perustaja ja yrittäjä Anitta Puustell. ”Familar tuntui luontevimmalta kumppanilta, jolla oli samanlainen näkemys yrityksen toiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen suhteen”, Puustell jatkaa.

Lisätietoja:

Harri Pomell, puh. 0400 978 448

Anita Puustell, puh. 0400 720 394

Kymen Nuorten Asema on sijaishuollon tarpeessa oleville nuorille tarkoitettu 7-paikkainen, nuorisopsykiatriseen hoito- ja kasvatustyön erikoistunut vaativan laitoshoidon yksikkö, joka sijaitsee Lahden ja Kouvolan puolivälissä Iitissä. Kymen Nuorten Asema tekee yhteistyötä useiden kuntien ja kaupunkien kanssa. Nuoret tulevat sijoitukseen Kymen Nuorten Asemalle pääsääntöisesti muista laitoksista tai psykiatriselta osastolta.

Yritysjärjestelyn taustalla on yli 25-vuotta yrittäjänä ja johtajana toimineen Jussi Kakkorin eläköityminen. ”Halusin löytää yritykselle uuden omistajan, joka pystyy varmistamaan, että Kymen Nuorten Aseman toiminta jatkuu ja työpaikat turvataan kovassa muutoksessa olevan toimialan myllerryksessä”, kommentoi Jussi Kakkori yritysjärjestelyä Familarin kanssa.

”Kymen Nuorten Asema täydentää Familarin palvelutarjontaa Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson suunnalla, jossa verkostoomme on tähän mennessä kuulunut ainoastaan Kouvolassa toimiva Myllykoto”, toteaa Familarin toimitusjohtaja Harri Pomell.

Yritysjärjestely ei aiheuta muutoksia Kymen Nuorten Aseman toimintaan tai henkilöstöön. Kymen Nuorten Aseman vastuuhenkilönä jo pitkään toiminut Marko Kivioja jatkaa tehtävässään. Jussi ja Anneli Kakkori jatkavat terapiapalveluiden tuottamista itsenäisinä ammatinharjoittajina ja tekevät yhteistyötä myös Kymen Nuorten Aseman kanssa. Lisäksi työryhmää täydentämään on palkattu psykiatrinen erikoissairaanhoitaja.

Lisätietoja,

Harri Pomell

Toimitusjohtaja

Familar Oy

p. 0400 978 448

Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys, joka on erikoistunut vaativahoitoisten nuorten kuntoutukseen. Yrityksen ydinajatuksena on ollut yhdistää terveydenhuollon ja lastensuojelun osaamista saman katon alle, eli tuoda nuorisopsykiatrian ja psykoterapian asiantuntemusta mukaan täydentämään laitoshuollon hoitokäytäntöjä.

ESSI toimii keskeisellä sijainnilla, mutta rauhallisessa miljöössä, toimintaa varten rakennetussa kiinteistössä Espoon Ruukinrannassa. ESSI koostuu kahdesta yksiköstä: Aurasta ja Koppurista. Nuorten kasvuyhteisö Aura tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja kuntoutusta erityistason sijaishuollon tarpeessa oleville psyykkisesti oireileville yli 12-vuotiaille nuorille. Auran naapurissa sijaitsevassa asumispalveluyksikkö Koppurissa tarjotaan kuntouttavaa palveluasumista yli 18-vuotiaille nuorille, joilla voi olla esimerkiksi mielenterveysongelmia tai neuropsykiatrisia häiriöitä. Asiakkaaksi voi ohjautua joko lastensuojelulain mukaisen jälkihuollon tai mielenterveyspalveluiden kautta.

Liiketoimintakaupan yhteydessä ESSI:n toiminta jatkuu ennallaan ja koko henkilöstö siirtyy Familarin palvelukseen vanhoina työntekijöinä mukaan lukien alusta lähtien yrittäjänä ja toimitusjohtajana toiminut Mikko Säilynoja.

”ESSI sopii sekä toimintaperiaatteiltaan että sijainniltaan hyvin Familarin verkostoon ja täydentää palvelutarjontaamme erityisesti Helsingin ja Uudenmaan alueella. Lisäksi saamme Mikko Säilynojasta kokeneen yrittäjän mukaan täydentämään tiimiämme”, toteaa Familarin toimitusjohtaja Harri Pomell.

”Uskomme, että toimialan ollessa kovassa murroksessa, on ESSI:n kaltaisella pienellä, mutta vahvasti erikoistuneella toimijalla paremmat edellytykset menestyä ja kehittyä osana isompaa organisaatiota. Liiketoimintakaupan avulla ja osana Familaria pystymme parhaiten varmistamaan toiminnan jatkuvuuden niin asiakkaillemme kuin työntekijöillemme”, toteaa ESSI Oy:n toimitusjohtaja Mikko Säilynoja.

Lisätietoja,

Harri Pomell

Toimitusjohtaja

Familar Oy

p. 0400 978 448