Familar

Traumasensitiivinen työote Eemelin perhetukiyksikössä

Tärkeää perhekuntoutuksessa ja perhetyössä on, että työote on asiakkaita kunnioittava ja asiakkaan omaa asiantuntijuutta korostava. Työntekijän tehtävänä on nostaa esiin perheiden voimavaroja ja vahvuuksia. Työntekijältä vaaditaan kykyä kasvattaa vanhemman omaa traumatietoisuutta ja sitä kautta vahvistaa vanhemman omaa kykyä toimia vanhempana. Työntekijän on pystyttävä luomaan jokaisessa asiakkaan kohtaamisessa asiakkaalle turvallinen tila tulla kuulluksi ja kohdatuksi. Tämä vaatii ihmisen kohtaamista kokonaisuutena, omana arvokkaana itsenään. Traumasensitiivinen työote vaatii työntekijän olevan tietoinen omien kokemusten herättämistä tunteista, jotta ne eivät kohdistu asiakkaaseen vastatransferenssin muodossa.

Perhekuntoutuksessa traumasensitiivinen työote ei tarkoita terapiaa vaan asiakkaan hyväksyntää omana itsenään ja ymmärrystä siitä, miten trauma vaikuttaa vanhemman arkeen. Työntekijällä pitää olla tietoa, miten pystyy vakauttamaan asiakasta trauman aktivoituessa. Merkittävää on tukea vanhemman arjen toimintakykyä ja opettaa vanhempaa tunnistamaan yli- ja alivireystiloja. Tärkeää on, että asiakas saa oman arjen tasapainoon, työntekijöiden kulkiessa rinnalla. Kohtamme asiakkaan ammatillisella työotteella – kuitenkin ollen ihminen ihmiselle.

Perhetukiyksikössä menetelmäosaamisessa on panostettu traumasensitiivisyyteen. Yksikössä on käytössä mm. perhearviointimenetelmä, jossa pääpainona on perheiden omat vahvuudet. Perhearviointimenetelmässä perheen kanssa yhdessä avoimesti arvioidaan, ennakoitavalla strukturoidulla haastattelulla perheen toimivuutta. VIG- videoavusteisen työskentelyn avulla pyritään yhdessä vanhemman kanssa löytämään havainnot perheen positiivisesta vuorovaikutuksesta ja vahvistamaan tätä. Videon keinoin pystytään antamaan mahdollisimman tehokkaasti psykoedukaatiota traumasensitiivisyydestä.

Tämä kaikki vaatii meiltä työntekijöiltä vahvoja resilienssitaitoja sekä ymmärrystä siitä, miten perhettä voidaan parhaiten auttaa. Tiedon lisäksi tämä vaatii vahvaa tiimitaitoa ja kollegiaalista tukea. Erityisesti kollegiaalinen tuki ja esihenkilön mahdollisuus konsultoida työntekijöitä säännöllisesti, vahvistavat työntekijän kykyä toteuttaa omaa työtänsä. Työnohjaus on merkittävässä roolissa, huomioiden työntekijän resilienssikykyä ja nähdä perheen realistisen kuntoutumisen mahdollisuudet ja sitä tukevien elementtien vahvistamisen. Toisinaan perhekuntoutuksessa voidaan päätyä lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle ja perhekuntoutus antaa mahdollisuuden käsitellä sijoitukseen liittyvät tunteet ja kysymykset, Perhekuntoutuksen arjessa saa näkyä kaikki tunteet, niiden näyttämiselle on rajat. Ja tunteiden kuuleminen ja niihin vastaaminen vaatii traumasensitiivistä työotetta. Vain siten voi asiakas tulla ymmärretyksi omassa tilanteessaan ja auttaa yhdessä löytämään väylän keinoille, joilla perhettä voidaan auttaa.

Kirjoittajat:
Eemelin perhetukiyksikön perheohjaajat
Eveliina Kukkula ja Maija Niemi

Kohtaamisen kosketuspisteitä perhekuntoutuksessa

Perheiden kohtaaminen perhekuntoutuksessa on jokapäiväistä ja erilaisissa tilanteissa tapahtuvaa, on kyse sitten perheen saapumisesta perhekuntoutukseen, arjen askareista tai työskentelystä. Joka tapauksessa on äärimmäisen tärkeää asettua sen äärelle, miten me kohtaamme asiakkaita ja miten toivoisimme asiakkaiden kohtaavan meitä.


Kohtaamisessa on äärimmäisen tärkeää kohdata asiakas omana itsenään, ilman ennakkoajatuksia. Asiakkaalla voi olla perhekuntoutukseen tullessaan jo valmiina itselleen luotu odotus siitä, miten työntekijä näkee hänet menneisyytensä ja aikaisempien kirjauksien perusteella. Jotta kohtaaminen voisi olla mahdollisimman autenttinen, huomioiva ja läsnäoleva, se vaatii työntekijältä vahvaa mielellistämistä siitä, miten asiakas saattaa jännittää ensi kohtaamista.

Aito kohtaaminen pohjustaa orastavaa luottamusta

Kohtaaminen ei ole perhekuntoutuksessa vain perheen ja yhden työntekijän välinen tapahtuma vaan perhekuntoutuksessa työskentelee yli kymmenen työntekijää. On todella tärkeää työntekijänä asettua siihen, miten voimme luoda asiakkaalle tunteen aidosta kohtaamisesta. Kohtaamisen kautta luodaan polku orastavalle luottamuksen synnyttämiselle.


Kohtaamiseen liittyvät aina sanat, mutta ennen kaikkea eleet ja ilmeet. Kun sanamme ja eleemme ovat samassa linjassa, silloin kohtaaminenkin on aitoa. Voimme myös sanoittaa, mikä meitä mietityttää kohtaamisessa, jolloin asiakas tietää mitä pohdimme. Tämä auttaa rakentamaan luottamusta asiakkaan ja työntekijän välille. Usein asiakkaamme tarkkailevat kovasti tapaamme olla vuorovaikutuksessa, eleitämme ja olemustamme. Sanoittamisen kuuluu olla eleiden kanssa samassa linjassa ja siksi sanoittaminen on merkityksellistä kohtaamisen aikana.

Molemminpuolinen ymmärrys kasvaa

Istuessani palaverissa havahdun siihen, miten vieraskielinen perhe sanoittaa suomeksi sanoja, samalla kertoen omaohjaajien oppineen omaa kieltään. Ja he pitävät asiaa itselleen äärimmäisen tärkeänä. Näen asiakkaan hymyilevät kasvot ja työntekijäni iloisen hymyn ja heidän vaihtamansa katseen. He ovat vuorovaikutuksessa, iloiten jakamastaan opista, toistensa ymmärtämisestä. On tapahtunut kohtaaminen, jossa molemmat ovat halunneet ymmärtää toisiaan. Esihenkilönä tämän vuorovaikutuksen näkeminen tuntuu äärimmäisen hyvältä. Työntekijä iloitsee asiakkaan ilosta ja asiakas iloitsee tullessaan kohdatuksi, ymmärretyksi ja kuulluksi. Asiakastyötä parhaimmillaan, asiakas on tullut nähdyksi.

Sanoittamisen kuuluu olla eleiden kanssa samassa linjassa.

Tunteenpurkaukset otetaan vastaan

Työhömme kuuluvat vahvasti tunteet ja asiakkaat kohdistavat erilaisia tunteita työntekijöitämme kohtaan. Kerromme aina,
että meillä saa näyttää tunteitaan ja kuuluukin näyttää, mutta tunteiden näyttämisellä on rajat. Jotta asiakkaan tunteenpurkauksen jälkeen voimme tavata asiakkaan uudelleen, meillä pitää työntekijöinä olla hyvä resilienssi ja ymmärrys asiakkaan tuntemaan tunteenpurkaukseen. Me emme voi vastata siihen samalla tavalla vaan ymmärtäväisesti. Työntekijöiden tukena tulee olla ehdottomasti tiimi ja esihenkilö.

Kohtaamisen näkökulmasta on äärimmäisen merkityksellistä, että voimme palata asiakkaan kanssa tunteenpurkaukseen ilman provokaatiota vaan sanoittaen huomioitamme. Kaikkein tärkeintä on kohdata asiakas ilman kytemään jäänyttä tunnetta, koska silloin tunteet saattaisivat eskaloitua. Siksi on tärkeää, että työntekijä auttaa asiakasta huomaamaan asioita ja kohtaa asiakkaan arvokkaasti tällaisen tilanteen jälkeenkin. Miten muuten opetamme ja tuemme asiakasta tunnistamaan omia toimintatapojaan ja ohjaamaan lempeästi muuttamaan omaa toimintatapaansa.

Muutoskohdat tarjoavat tilaisuuden oppia

Kohdataan ihminen ihmisenä. Uskalletaan ihmetellä asioita ja tutustua asiakkaaseen ja hänen tarinaansa elämän varrella. Muutokset tapahtuvat aidoissa kohtaamisissa, tilanteissa, joissa ei tarvitse pälyillä tai varmistella ohjaajan motivaatiota tukea asiakasta. Muutokset tapahtuvat kohtaamisten kautta niin arjessa kuin suunnitellusti työskentelyissä. Ne ovat oivallisia kohtia sanoittaa ja oppia uutta. Usein me ohjaajatkin opimme uutta asiakkailtamme, vastavuoroisesti, sillä silloin meillä on arvo.


Meidän tiedollamme ja kokemuksellamme on arvo, jota voi opettaa molemmin puolin, niin asiakkaalta työntekijälle kuin toisinpäin. Arvokasta kohtaamista ansaitsee jokainen, ja se on yksi tärkeimpiä elementtejä yksikössämme.

TEKSTI: Mira Norräng, yksikönjohtaja, Eemelin Perhetukiyksikkö

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Satakunnan alueen Familar Extra -lehdessä 2024