”Lastensuojelu on joukkuelaji”: Ari Kortelaisen johtama Myllykoto on erityisyksikkö täynnä erityisosaamista

Sosiaalikasvattajaksi vuonna 1995 valmistunut Kortelainen on työskennellyt lastensuojelussa ohjaajana ja esihenkilönä sekä ollut perustamassa laitosyksikköä. Vuodet ovat tuoneet työhön uusia värejä ja näkökulmia, ja kokemus näkyy varmana otteena Myllykodon arjessa.

– On kohtuutonta, kun lapset joutuvat olosuhteisiin, joissa heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, heitä kohdellaan epäasiallisesti tai vanhemmat jäävät etäisiksi. Jos näitä olosuhteita ei pystytä syystä tai toisesta parantamaan avohuollon tukitoimin, laitoshoito on yksi vaihtoehto, Kortelainen kuvaa.

Hänen mukaansa laitoshoidon onnistuminen nojaa siihen, että sekä lapsi että vanhemmat saadaan mukaan yhteistyöhön. Ammattilaiset ovat parhaimmillaan sillanrakentajia, jotka mahdollistavat lapsen ja koko perheen elämän etenemisen.

– Meidän läsnäolomme voi auttaa ja mahdollistaa paljon, mutta kun saamme vanhemmat mukaan, onnistuminen on merkittävästi todennäköisempää. 

Ratkaisu- ja voimavarakeskeistä arkea 

Myllykodon toiminta pohjautuu ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen lähestymistapaan, johon kaikki työntekijät ovat kouluttautuneet. Tämä näkyy kohtaamisissa nuorten kanssa.  

– Meillä pysyy maltti vaikeissa tilanteissa. Juhlimme pieniäkin onnistumisia, ja kerromme edistymisestä vanhemmille, Kortelainen kertoo. 

Sekä positiiviset että hankalat asiat tehdään näkyväksi. Työntekijät käyttävät tilanteen mukaan erilaisia haastattelutekniikoita ja menetelmiä. Kortelainen korostaa, että tärkeintä on auttaa nuorta oivaltamaan itse esittämällä oikeita kysymyksiä ja tukemalla hänen omaa ajatteluaan. 

– Huonoistakin hetkistä löytyy jotain myönteistä, joskus se vain pitää kaivaa esiin. 

Myllykodossa laatua seurataan ja kehitetään esimerkiksi asiakaskyselyillä, kuukausikoosteilla ja omavalvonnalla. Esihenkilöt seuraavat koosteita, käsittelevät poikkeamat, ja parannukset viedään yhdessä arkeen. Silti tärkein laatuajuri on vuorovaikutus lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. 

– Parasta laadun kehittämistä on, kun näemme, miten edistymme nuoren kanssa, Kortelainen sanoo. 

Välillä mietiskellään vakavien asioiden äärellä, mutta myös jokaista onnistumista juhlistetaan.

Traumasensitiivinen ja traumainformoitu näkökulma

Myllykodon henkilöstö on vahvistanut osaamistaan traumainformoidulla koulutuksella, jonka perusajatus on ymmärtää, miten varhaiset kokemukset voivat vaikuttaa nuoren tämänhetkiseen käyttäytymiseen. 

Työssä yhdistyy kyky tunnistaa traumataustojen vaikutuksia, mutta myös erottaa ne esimerkiksi neuropsykiatrisista haasteista tai yksilöllisistä piirteistä. Tämä ymmärrys auttaa ohjaajia arvioimaan nuoren vointia, tekemään oikea‑aikaisia johtopäätöksiä ja suuntaamaan hoitoa yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. 

– Kun nuori putoaa pois niin sanotusta sietoikkunasta, ohjaajat pyrkivät palauttamaan hänet nopeasti takaisin vuorovaikutukseen. Tämä vaatii työntekijöiltä sietokykyä, sitkeyttä ja kykyä olla läsnä vaikeissakin tilanteissa, Kortelainen kuvaa. 

Hevosvoimia, sointuja ja sinnikkyyttä 

Myllykodon vahvuuksiin nousee nopea puuttuminen ongelmatilanteisiin. Kokeneena ammattilaisena Kortelainen tietää, että negatiivisiin ilmiöihin nuoren elämässä tulee reagoida viipymättä.

– Pyrimme selvittämään tilanteen taustat ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Arvioimme rajoitustoimien käytön huolellisesti. Niitä käytetään lapsen edun ja turvallisuuden varmistamiseksi, keinona vaikuttaa, ei rangaistuksena.

Pitkällä aikavälillä vakautta rakennetaan ennakoitavuudella, arjen struktuurilla sekä toiminnallisilla menetelmillä.

Myllykodossa on laaja osaamispohja sosiaali- ja terveydenhuollon eri aloilta, kuten psykiatrisesta hoidosta, perhetyöstä ja avotyöstä. Lisäksi hyödynnetään työntekijöiden erityisosaamista liikunnasta kädentaitoihin.

Yksikön monipuolisen osaamispankin kärjen muodostavat Myllykodossa toteutettava hevostoiminta, jota vetää ohjaajana toimiva ratsastusterapeutti, sekä musiikkitoiminta, jota luotsaava ohjaaja on musiikkiterapeuttiopintojensa loppusuoralla. 

– Tiimimme tiedostaa, että nuorten sitoutuminen vie aikaa ja tulokset näkyvät usein vasta pidemmällä aikavälillä, Kortelainen sanoo. 

Yhdessä nuoren parhaaksi 

Familar Myllykodossa tehdään yhteistyötä lasten perheiden, sosiaalityöntekijöiden, koulujen ja muiden keskeisten kumppaneiden kanssa. Viime vuoden lopussa molemmille osastoille nimettiin perheohjaajat, joiden tehtävä on tehostaa perheyhteistyötä erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, jonka työtä perheohjaajien ammattitaito vahvistaa. 

– Perheohjaajamalli on vielä kokeilussa, mutta jo nyt näyttää siltä, että sille on selkeästi kysyntää, Kortelainen sanoo. 

Sosiaalityöntekijät toimivat työpareina yksikön kanssa. Yhteydenpito on aktiivista ja erityisesti haasteellisissa tilanteissa tiivistä. 

– Erityisyksikössä ammattiosaamisen täytyy olla niin vahvaa, että kuvaamme sosiaalityöntekijälle selkeästi tilanteen ja ehdotamme seuraavat askeleet, emmekä odota heiltä valmiita vastauksia. Tarjoamme tavan edetä, yhdistämme näkemyksemme ja sovimme jatkosta, Kortelainen kuvaa yhteistyötä.

Nuorilla on usein koulunkäyntiin liittyviä haasteita, joten myös yhteistyö koulujen kanssa on säännöllistä. Opettajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa pohditaan ratkaisuja yhdessä.

Myllykodolla on lisäksi vahvat yhteydet nuorisopsykiatrian poliklinikkaan sekä mahdollisuus konsultoida omaa psykiatria ja psykologia tarpeen mukaan, erityisesti lääkehoidon ja haastavien tilanteiden osalta. 

– Kaikki tekemämme sidosryhmätyö on yhteistä pohdiskelua siitä, miten voimme auttaa juuri tätä nuorta parhaiten, Kortelainen summaa.

Hyvän työilmapiirin ja sujuvan tiimityön merkitys on valtava, ja Kortelaisen mukaan juuri sitoutuneisuuden ja yhteispelin välittyminen nuorille on Myllykodossa tehtävässä työssä vaikuttavinta. 

–  Tämä on joukkuelaji, jossa hyvä henki, huumori ja luottamus työkavereihin ovat ratkaisevia. Lopulta on aivan sama, mistä tulet tai mitä koulutuksia sinulla on – jos henki on hyvä, se tarttuu väkisin myös nuoriin.

Vaikutteita Espoosta Itämeren eteläpuolelle: Siilimäki herättää kansainvälistä kiinnostusta

– This is our Rock ’n’ roll Room, yksikönjohtaja Tomi Harell esittelee kansainvälisille vieraille Siilimäen bändihuonetta. Latvian lastensuojelun vaikuttajista koostuva 12 hengen ryhmä on saapunut tutustumaan Espoossa sijaitsevaan lastensuojeluyksikköön – jo toistamiseen.

Esittelykierros on edennyt Siilimäen toisen asuinyksikön, Yläsiilin kautta nimensä mukaisesti kerrosta alempana sijaitsevaan Alasiiliin. Kierroksen päätteeksi vieraat ja työntekijät kokoontuvat yhteiseen valokuvaan samaan kohtaan, jossa otettiin yhteiskuva myös aiemmalla vierailulla kaksi vuotta sitten.

Mikä sitten saa latvialaiset palaamaan Espooseen? Keskusteluista käy ilmi, että Siilimäen toimintatavat ovat tehneet vaikutuksen, ja oppeja laadukkaasta lastensuojelutyöstä halutaan viedä myös Itämeren eteläpuolelle.

Moderni yksikkö ja osaava henkilökunta

Latvialaisten asiantuntijoiden joukosta löytyy muun muassa Riian sosiaalityöntekijöitä, johtavia sosiaalityöntekijöitä ja paikallisen SOS-Lapsikylän edustaja. Edellisellä vierailulla on ollut mukana myös Latvian sosiaaliministeriön edustajia.

Yksikönjohtaja Harell, vastaavat ohjaajat Martina Fonselius ja Tiina Kosonen sekä ohjaaja Anu Kotamäki ovat järjestäneet vieraille tutustumiskierroksen lisäksi kattavan presentaation Siilimäen toiminnasta ja työtavoista. He kertovat olevansa iloisia päästessään esittelemään toimintaansa englanniksi, mihin ei usein tarjoudu mahdollisuutta.

Nuorisokoti Siilimäessä on kaksi seitsemänpaikkaista asuinyksikköä, jotka tarjoavat ympärivuorokautista hoitoa huostaanotetuille, avohuollon tukitoimenpiteinä tai kiireellisesti sijoitetuille 13–17-vuotiaille lapsille. Lisäksi yksiköstä löytyy kolme asuntoa, jossa nuoret voivat harjoitella itsenäistymistä. Kiinteistö on moderni ja yksikkö sijaitsee upealla paikalla Lippajärven rannalla. Kuin tilauksesta, järvellä uiskentelee vierailun aikana joutsen poikasineen.

Vastaavat ohjaajat kertovat henkilökunnan koulutustaustoista, ja siitä, miten jokaisella työntekijällä on nepsy- ja MAPA-koulutus. Toiminnan laatua seurataan aktiivisesti erilaisilla mittareilla ja osaamista ylläpidetään säännöllisillä lisäkoulutuksilla.

Vieraat saavat kuulla Suomen sote-järjestelmän muutoksesta ja kuntien vaihtumisesta hyvinvointialueisiin. Harell korostaa, että muutokset eivät ole vaikuttaneet Siilimäen toimintaan ja päivittäiseen työhön. Työntekijät ovat yksikössä lapsia varten ja fokus on heissä, kuten aina ennenkin.

Tiina Kosonen, Martina Fonselius, Tomi Harell ja Anu Kotamäki

Luottamus lasten ja aikuisten välillä

Siilimäki on erikoistunut neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten hoitoon sekä lasten neuropsykiatristen ja neuropsykologisten haasteiden kohtaamiseen. Tiimissä työskentelee samanlaiset arvot omaavia ihmisiä, mikä on ohjaajien mukaan ensisijaisen tärkeää. 

Siilimäessä suhde lapsiin luodaan luottamuksen rakentamisen kautta. Osa yksikön nuorista onkin antanut palautetta siitä, miten täällä voi oikeasti luottaa aikuisiin. Työ ei aina ole helppoa, mutta sitkeys palkitsee.

– Emme voi muuttaa eilistä, mutta voimme vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu nyt ja huomenna. Luottamus ja rehellisyys on avain kaikkeen ja muutoksia syntyy vain positiivisuuden kautta, Harell kuvaa.

Ohjaajat kertovat omaohjaajajärjestelmästä, joka auttaa omalta osaltaan vahvistamaan lasten ja aikuisten välistä luottamussuhdetta. Vieraat kommentoivat saaneensa vaikutelman, että Siilimäessä tunnetaan nuoret hyvin.

Yhteistyö perheiden kanssa

Presentaatiossa korostetaan, että yleensä tärkein tavoite suomalaisessa lastensuojelutyössä on saada lapsi turvallisesti takaisin omaan kotiin, jos se vaan on mahdollista. Vieraat ovat kiinnostuneita siitä, saavatko lapset käydä kotona myös Siilimäessä ollessaan, ja sen kerrotaan olevan mahdollista monissa tapauksissa.

Perheiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä tavoitteellisesti ja heitä tavataan niin yksikössä kuin sen ulkopuolellakin, lapsen tarpeista ja tilanteesta riippuen. Huoltajien lisäksi myös muiden lasten elämään kuuluvien tärkeiden ihmisten kanssa ollaan tekemisissä sosiaalityöntekijän avustuksella. Nuori tarvitsee turvaverkon myös yksikön ulkopuolella.

Vieraat saavat kuulla henkilökohtaisesta kasvatus- ja hoitosuunnitelmasta, joka jokaiselle Siilimäen nuorelle tehdään ja jota päivitetään aktiivisesti vanhempien tuella. Vieraat puolestaan kertovat Latviassa käyttöönotetusta uudesta toimintakykyarvioinnin mallista, johon he saivat työkaluja ja vinkkejä edellisellä Siilimäen vierailullaan.

Keskustelemalla kohti yhteisymmärrystä

Vieraat ovat vaikuttuneita Siilimäen työntekijöiden taidosta keskustella nuorten kanssa ja hoitaa vaikeitakin asioita puheella. Tilanteet tunnistetaan etukäteen ja nuorille annetaan tilaa, kun sille on tarve.

– Meidän tehtävämme on saada lapset ymmärtämään, mikä heille on hyväksi. Emme pakota heitä, vaan he oivaltavat itse. Lapset meillä tietävät, mikä on oikein ja väärin. Vaikka he tekevät välillä virheitä, on tärkeää, että lapsi oppii niistä, Harell summaa.

Aihe herättää vieraissa paljon keskustelua siitä, miten tärkeää ongelmien juurisyiden ymmärtäminen ja keskusteleminen on, sen sijaan että asioita yksinkertaistetaan ja yritetään löytää nopeita ratkaisuja.

Siilimäen malli toimisi myös Riiassa

Vieraat antavat positiivista palautetta siitä, miten paljon tukea lapsille ja nuorille Siilimäessä tarjotaan. 

– Täällä tuntee jo ilmasta, miten hyvin asioita tehdään. Tiedätte mitä teette ja todella näette lapset, kommentoi ryhmänjohtaja Kārlis Viša.

Kiitosta saavat myös monitahoinen lähestyminen, ennakoiva ajattelu, aktiivinen perheen kanssa työskentely sekä systemaattinen työ lapsen omassa ympäristössä. Vieraiden mukaan käynti Siilimäessä on ollut jälleen antoisa ja antanut paljon reflektoitavaa.

Latviaan on haettu vaikutteita myös muualta maailmalta, ja malleja on otettu muun muassa Saksasta ja Britanniasta. Suomessa vierailut ovat suuntautuneet Siilimäen lisäksi ainakin nuorten turvataloon ja järjestöjen, kuten Iceheartsin luokse.

Toimisiko Siilimäki sitten Riiassa? Ehdottomasti, vastaavat vieraat, ja vierailulle aiotaan tulla taas uudelleen.