Suhdekeskeisyys on turvallisen perhehoidon kivijalka 22.9.2025 Hei tuleva sijaisperheen vanhempi! Olemme toimineet Familarin perhehoitajina jo monta vuotta ja tunnistamme suhteen merkityksen. Saamamme tuki on kehittynyt ja muuttanut muotoaan vuosien varrella. Vaikka kokemuksemme on karttunut alkuajoista valtavasti, emme ole kokeneet, että suhteen merkitys vähenisi, päinvastoin. Pidämme suhdekeskeistä lähestymistapaa tärkeänä perhehoitajuudessa, niin suhteessa meillä asuviin lapsiin, lasten läheisverkostoihin kuin työntekijöihin. Pitkä työskentelysuhde on tuonut mukanaan syvällistä tietoa ja tuntemusta, mikä on ollut korvaamatonta perhehoidon arjessa. Oman työntekijän kanssa käydyt keskustelut ovat olleet meille tärkeitä, sillä niiden avulla olemme voineet peilata erilaisia tilanteita, ilmiöitä ja tunteita. Työskentely on lisännyt ymmärrystämme siitä, mitä kaikkea sijoitetun lapsen tai syntymävanhemman välillä haastavankin käytöksen takana piilee. Lisääntyneen ymmärryksen myötä on ollut mahdollista luoda turvallisuutta sekä meillä asuville sijoitetuille lapsille, että heidän läheisverkostolleen. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että työskentelyssä huomioidaan koko perhe, ei vain sijoitetut lapset. Myös biologiset lapsemme ovat hyötyneet suhdekeskeisestä työskentelystä. Olemme huomanneet, kuinka merkityksellisiä sijaissisaruuteen liittyvät kysymykset ovat perhehoidon onnistumisen näkökulmasta. Suhdekeskeinen näkökulma on tarjonnut meille mahdollisuuden rakentaa avoimia, kohtaavia ja myötätuntoisia suhteita, jotka tukevat perhehoidon arkea ja auttavat meitä kohtaamaan myös arjen karikot yhdessä. Koemme, että suhdekeskeisyys on turvallisen perhehoidon kivijalka.
Sijaisperheydellä on tärkeä merkitys kaikille osapuolille 25.4.2025 Yhteisölliseen tekemisen kulttuuriin jokainen kymmenestä perheenjäsenestä osallistuu kykyjensä mukaisesti. Pysähdymme yhdessä Suvin, Markon ja perheen kohta 18-vuotiaan tyttären, Jessican, kanssa pohtimaan perhehoitajuuden merkityksiä. Millaisilla asioilla voitte vaikuttaa hyvinvointiinne perhehoitajina? ”Hyvinvointia lisää mahdollisuus joustavasti suunnitella arkea ja ajankäyttöä”, Suvi toteaa. Toinen keskeinen asia on lapsille tuotettu ilo. Myös perheen biologiset lapset saavat ajoittain erityistä huomiota, koska ovat vahvasti mukana perhehoitajuuden ytimessä. Yhteiset hetket puolison kanssa tasaavat sykettä, joten välillä istutaan alas juttelemaan. Myös perhehoitajan lakisääteiset vapaat palauttavat kehoa ja mieltä kiireisen arjen keskellä. Perheenjäsenten ajatukset kivasta ja palauttavasta ovat välillä erilaisia. Kompromisseihin päästään kuuntelemalla jokaisen tarpeita ja toiveita. Millainen tuki Familarilta edistää hyvinvointia? ”Aina on apua tarjolla”, toteaa Marko, ”Familarin työntekijät ovat läsnä, myös silloin, kun eivät ole paikalla”. Kriisitilanteissa perhe on saanut välittömän avun, mm. vauhdittamalla lapsen terveydenhuollon tutkimuksia. Tämä on ollut merkittävää lapsen kuntoutumisen kannalta. ”Tukityössä ei keskitytä vain sijoitettujen lasten hyvinvointiin vaan panostetaan myös perhehoitajan hyvinvointiin. Se on tärkein pohja lapsen hyvinvoinnille”, Jessica pohtii. Suvi ja Marko toteavat, että hyvin on Jessica ymmärtänyt perhehoidon tuen ytimen. Työntekijöiden tapaamiset myös biologisten lasten kanssa ovat tärkeitä. Tutustuminen koko perheeseen alkaa jo valmennusvaiheessa ja jatkuu tukityöskentelyn aikana. Jessica pitää myös vertaistukea merkittävänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Hän onkin itse lupautunut yhdeksi vertaisryhmän vetäjäksi Familarille. Mistä löytyy perhehoidon merkityksellisyys? ”Lapsia ei pyritä pelastamaan tai muuttamaan, mutta kaikkemme teemme, että lapsilla olisi hyvä olla tässä hetkessä ja tulevassa”, Marko kiteyttää. Perhe on nähnyt vuosien aikana, että lapsen kuntoutuminen tulee ajan kanssa turvallisen arjen sivutuotteena. Suvin ja Markon näkemys on, että perhehoidon merkityksellisyys nähdään yhteiskunnassa aikaisempaa paremmin. Perhehoidossa ei tapahdu vain pieniä edistymisiä vaan usein positiivinen muutos lapsissa on massiivisen iso. ”Olen tehnyt vuosia sotealan töitä, mutta mistään muusta työstä ei saa samaa merkityksellisuuden kokemusta kuin sijaisvanhemmuudesta”, sanoo Suvi. Perhehoitajuudella on muitakin positiivisia vaikutuksia. ”Koko perheen sosiaaliset taidot ja ihmistuntemus ovat kehittyneet perhehoitajuuden myötä”, Suvi toteaa. Millainen on sijaisperheen biologisten lasten rooli? ”Sijoitetut lapset ovat sisaruksiani. Isosiskona minulla on erityinen rooli, mutta se on samanlainen sekä suhteessa biologisiin että sijoitettuihin sisaruksiin”, Jessica toteaa. Suvi kokee, että Jessicalla on pelisilmää toimia eri ikäisten lasten kanssa. Usein Jessica on se perheen suosituin. Jessica on juuri aloittanut Familarin tukiperhevalmennuksen. Aikomuksena on tulevaisuudessa toimia lomitusperheenä. ”Sijaisperheenä oleminen ei ole ottanut mitään pois vaan antanut paljon. Olen saanut riittävästi huomiota, vaikka ympärillä on ollut muitakin lapsia”, Jessica lisää. Sijaisperheenä oleminen ei ole ottanut mitään pois vaan antanut paljon Jessica pitää merkittävänä hyviä kohtaamisen taitoja. Millaisia ominaisuuksia perhehoitajalla tulee olla? ”Huumorintajua ja leikkisä asenne”, toteaa Marko. Jessica nyökyttelee. Suvi kokee, että perhehoitajuus edellyttää erilaisten roolien joustavaa jakamista puolison kanssa. Vuorovedoin analysoidaan tunteita ja hurrataan jalkapallokentän laidalla. Suvi ja Marko ovat kokeneet perhehoitajuuden helppona valintana. ”Helppous muodostuu positiivisesta asenteesta, myös vaikeuksia kohtaan”, Suvi toteaa. Jessica pitää merkittävänä hyviä kohtaamisen taitoja: ”Lapsen tarina ja historia on tärkeä tuntea ja sitä kautta ymmärtää hänen käytöstään. Mutta yhtä lailla tärkeää on kohdata lapset lapsina, ei heidän rankkojen kokemustensa kautta”. Tärkeänä Jessica näkee myös taidon kysyä lapsen vanhemmilta näkemyksiä lapsesta. ”Hyvä yhteistyö on keskeinen osa perhehoitajuutta”, Suvi tiivistää. Jessica kertoo, että äidin lähisuvun perintöä on lapsikeskeinen arki, johon myös Jessica ja muut sisarukset ovat pienestä saakka kasvaneet. Nyt Jessica opiskelee sotealan tutkintoa. Opettajat ja opiskelijat ovat innostuneena kuulleet kokemuksia perhehoitajuudesta sijaissisaren näkökulmasta. Jessican viesti on, että ajoittaisista arjen haasteista huolimatta perhehoitajuus on ehdottomasti positiivinen asia. Perheen mieltä lämmittää se, että lapsi pääsee laitoksen sijaan perheeseen. He toivovat, että perheet rohkeasti lähtevät mukaan ennakkovalmennukseen. Famile-valmennuksen aikana selviää, onko perhehoitajuus se oma juttu. ”Familarissa kunnioitetaan sitä, millainen lapsi juuri meidän perheeseemme soveltuu. Olen tyytyväinen, että olemme valinneet juuri Familarin”, Suvi toteaa. HAASTATTELU: Milla Höykinpuro, koulutuspäällikkö Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Familar Uutiset lehdessä 2024
Fostersyskonskap inom familjevård / Sijaissisaruus perhehoidossa 2.4.2025 Vad är fostersyskonskap? Det är en benämning för alla de barn som bor i samma hem, i samma fosterfamilj. Det gäller familjens möjliga biologiska barn samt de placerade barnen. Det kan också hända att det i samma familj bor placerade barn som inte är syskon med varandra, men de är fostersyskon eftersom de bor i samma hem. Begreppet är viktigt, eftersom det är ett sätt att skapa jämlikhet och inte dela upp barnen i “våra barn” och de placerade barnen. Erfarenheten av fostersyskonskap är individuell för varje barn och den förändras också ofta med tiden. Den är kanske inte alltid sådan som de vuxna i familjen skulle önska. Det är många saker som påverkar fostersyskonskapet, till exempel den egna anknytningsmodellen hos barnet, hurdant förhållande barnet har till förädlarna och möjliga syskon, ålder och utvecklingsstadie, hur omgivningen förhåller sig till fosterfamiljen samt på vilket sätt alla familjemedlemmars behovs uppfylls. Det placerade barnet vill höra till familjen, men kan också känna sig utanför. Känslan av gemenskap växer i en kärleksfull atmosfär där barnen känner att de tas hand om och där de känner sig trygga. De placerade barnen har överlag svårare att anknyta syskonrelationer och upprätthålla dem. Det är därför viktigt att även stöda de placerade barns relationer till möjliga biologiska syskon som bor annanstans. Fostersyskonskap är en central del av familjevården och därför ska den finnas med som tema redan under skolningen av fosterfamiljer. Fostersyskonskapet ska också tas i beaktande under bedömningen och valet av fosterfamilj till ett specifikt barn. Ett fungerande fostersyskonskap är essentiellt för en lyckad placering och minskar risken för att placeringen avbryts oväntat. Då en placering avbryts oväntat utan att behovet för placeringen försvunnit, är det oftast i alla fall i någon grad oron för de biologiska barnen som är orsaken. I skolningen för fosterfamiljer är det viktigt att ta med hela familjen redan i början av processen. Barnen i familjen ska likaså som de vuxna få tillräckligt med information om fostersyskonskap och familjevård överlag samt tid att bearbeta informationen och förbereda sig. Under placeringen är det tid, stöd och konkreta saker i vardagen som stöder fostersyskonskapet. Skribent:Sonja MustonenSocialarbetareFamilar Familjevårdstjänster, Nyland Sijaissisaruus perhehoidossa Mitä sijaissisaruus tarkoittaa? Se on määritelmä kaikille niille lapsille, jotka asuvat samassa kodissa, samassa sijaisperheessä. Se koskee sekä perheen mahdollisia biologisia lapsia että sijoitettuja lapsia. Samassa perheessä voi myös asua sijoitettuja lapsia, jotka eivät ole sisaruksia keskenään, mutta he ovat sijaissisaruksia koska asuvat samassa kodissa. Määritelmä on tärkeä ja tasa-arvoisuutta luova, koska se ei jaa lapsia “meidän lapsiimme” ja sijoitettuihin lapsiin. Kokemus sijaissisaruudesta on jokaiselle lapselle yksilöllinen ja se myös muuttuu usein ajan kuluessa. Se ei ehkä aina vastaa perheen aikuisten toiveita. Sijaissisaruuteen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi lapsen oma kiintymyssuhde malli, millainen suhde lapsella on vanhempiin ja mahdollisiin sisaruksiin, lapsen ikä ja kehitystaso, ympäristön suhtautuminen sijaisperheeseen sekä millä tavalla perheenjäsenten tarpeet huomioidaan. Sijoitetulla lapsella on halu kuulua perheeseen, mutta voi kokea myös ulkopuolisuuden tunnetta. Tunne yhteisöllisyydestä kasvaa rakastavassa ilmapiirissä, jossa lapset tuntevat, että heistä pidetään huolta ja he kokevat olevansa turvassa. Sijoitetuilla lapsilla on yleensäkin vaikeampaa solmia sisarussuhteita ja ylläpitää niitä. Tämän takia on tärkeää tukea myös sijoitettujen lasten suhteita mahdollisiin biologisiin sisaruksiin, jotka asuvat muualla. Sijaissisaruudella on keskeinen osa perhehoidossa ja siksi on tärkeää, että aihetta käsitellään sijaisperheiden ennakkovalmennuksessa. Sijaissisaruus tulee myös huomioida arvioidessa sijaisperhettä lapselle. Toimivat sijaissisaruussuhteet ovat oleellisia onnistuneen sijoituksen kannalta ja vähentävät riskiä sijoituksen odottamattomaan katkeamiseen. Ainakin osasyynä sijoituksen katkeamiseen odottamattomasti sijoituksen tarpeen edelleen ollessa olemassa, on vanhempien huoli biologisista lapsistaan. Sijaisperheiden valmennuksessa on tärkeää, että koko perhe otetaan mukaan jo prosessin alussa. Perheen lapsien tulee perheen vanhempien lisäksi saada riittävästi tietoa sijaissisaruudesta ja perhehoidosta yleensä sekä aikaa käsitellä tietoa ja valmistautua. Sijoituksen aikana aika, tuki ja konkreettiset asiat arjessa tukevat sijaissisaruutta. Kirjoittaja:Sonja MustonenSosiaalityöntekijäFamilar Perhehoitopalvelut, Uusimaa