Nuorten perhehoito

Familarin perhehoito kehittyy jatkuvasti vastaamaan lasten ja nuorten muuttuviin tarpeisiin. Loppuvuodesta 2026 lanseeraamme uuden moduulin Famile-valmennukseen. Kyse on nuorten perhehoidon valmennuskokonaisuudesta. Moduuli on tarkoitettu ennakkovalmennuksen lisäpalikaksi perheille, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti nuorten perhehoidosta. Lisäksi jo toimivat perhehoitajat osallistuvat valmennukseen silloin, kun pieninä perheeseen sijoitetut lapset kasvavat nuoriksi perhehoidossa.

Nuorten perhehoito eroaa monin tavoin pienten lasten perhehoidosta. Siinä korostuvat nuoruusiän erityispiirteet ja kehitystehtävät sekä kasvatuksellisen osaamisen lisääntyvä tarve. Niinpä nuorten perhehoidon kehittämiseen panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Perhehoito tarjoaa nuorelle ainutlaatuisen mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä vakaassa, turvallisessa ja yksilöllisyyttä tukevassa ympäristössä. Se mahdollistaa nuoren kiinnittymisen perheen arkeen ja yhteisöön, mikä on usein korvaamatonta nuoren identiteetin ja sosiaalisten taitojen kehitykselle. Perhehoito tarjoaa jatkuvuutta ja pysyvyyttä, jotka ovat kriittisiä tekijöitä nuoren hyvinvoinnille ja itsenäistymisprosessille muutoksia täynnä olevassa elämänvaiheessa. Nuorten perhehoidossa korostuu myös arvojen ja asenteiden maailma, mikä asettaa nuorten perhehoitajat uusien haasteiden eteen.

Valmennus tulee sisältämään monenlaisia teemoja. Yksi keskeinen on nuoruuden kehitystehtävät ja psykologiset ja sosiaaliset kehitysvaiheet, jonka syvällisemmän ymmärtämisen kautta autetaan perhehoitajia ymmärtämään nuoren tarpeita tässä ainutlaatuisessa elämänvaiheessa. Toisena keskeisenä aiheena on kasvatus ja rajat, joka tarjoaa työkaluja tasapainon löytämiseen vapauden ja vastuun välillä perhehoidossa. Lisäksi moduulissa perehdytään tarkemmin mm. mielenterveys- ja päihdeasioihin, seksuaalisuuteen ja itsenäistymisen tukemiseen. Perhehoidossa itsenäistymisen tukeminen edellyttää nuoren tukemista kohti vastuullista aikuisuutta turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Nuoren on tärkeää saada tilaa kasvaa omaksi itsekseen, perhehoidon tarjotessa kasvulle ja itsenäistymiselle vakaan pohjan ja rajat.

Miksi siis olemme päätyneet rakentamaan kokonaisen valmennusmoduulin nuorten perhehoidon teeman alle? Lasten kasvaessa nuoriksi perhehoidossa heidän erityiseen asemaansa liittyvät erityistarpeet korostuvat. Toivomme, että Familarin perhehoitajat ovat valmistautuneet sekä normaaleihin iän eteen tuomiin ilmiöihin, että sijoitetun nuoren erityisiin haasteisiin. Lisäksi olemme halunneet vastata hyvinvointialueiden toiveeseen osaavista ja tiedostavista perhehoitajista nuorisoikäisille. Nuorten perhehoidon valmennus lanseerataan käyttöön loppuvuodesta 2026. Se tulee kuitenkin kehittymään jatkuvasti erilaisten tarpeiden, toiveiden ja erityiskysymysten noustessa esille perhehoidon kentällä.

Perheen kanssa metsässä

Metsässä mieli lepää. On aika pysähtyä ja olla. Perheen isä harppoo edellä, osoittelee lapsille hirven jälkiä ja arvuuttelee puulajeja. Pienemmät onkivat kepeillä ojassa, hyppivät ja ilakoivat. Välillä pysähdytään kuuntelemaan linnunlaulua ja kaukaa kuuluvaa ajokoiran haukkua. Metsä on isommille lapsille tuttu leikkiympäristö. Pienin on mukana ensimmäistä kertaa. Metsä on hänelle suuri ja ihmeellinen paikka.

Saan kunnian kantaa perheen pienimmän reppua. Sinne on pakattu mukaan kuivat sukat ja vaahtokarkit. Nuotio ei meinaa syttyä. Yhteistyöllä sekin onnistuu. Isä veistää makkaratikkuja. Rätisevän tulen äärellä on turvallista jutella. Välillä ollaan vaan hiljaa. Kävelylenkin päälle makkara maistuu kaikille. Nuotiossa paahdetut vaahtokarkit tahraavat sormet ja lasten punaiset posket.

Perheen äiti ottaa nuotiolla valokuvia. Sovitaan, että retkikuvat lähetetään vanhemmille ja mummoille, jokainen omilleen. Tämä yhteydenpito on perheen sijoitetuille lapsille tärkeitä. Omien vanhempien ja isovanhempien lisäksi lapsen sydämessä on tilaa sijaisvanhemmille, sijaisisovanhemmille ja sijaissisarille. Myös me Familarin työntekijät mahtumme mukaan lasten verkostoon. Makkaraa syödään nuotiolla kaikki rinnakkain. Luottamuksellinen suhde mahdollistaa jakamisen, myös vähän

vaikeampien tunteiden. ”Minua aina pelottaa pimeässä. Onneksi nyt ei ole enää pimeää”, toteaa perheen pienin.

Autossa sijaisvanhemmat katsovat hymyillen toisiaan. Takapenkillä nukkuu kolme tyytyväistä lasta.

Suhteessa toiseen olemme turvassa

Kehittämistyö tarvitsee tuekseen toimivan filosofian ja arvot, joiden pohjalta innovaatio rakentuu. Famile-valmennuksen filosofia ei ole hienoja sanoja vaan kokoelma hyviksi todettuja, käytännössä testattuja ja vahvasti arvopohjaisia teoreettisia näkökulmia.

Famile-valmennuksen yksi keskeisimpiä teoreettisia näkökulmia on suhdekeskeisyys. Valmennuksen alusta saakka rakennamme luottamuksellista suhdetta valmennettavaan perheeseen. Kohtaamme kunnioittavasti ja kannustamme perhettä avaamaan myös niitä elämäntarinoita, jotka eivät ole aikaisemmin tulleet kerrotuksi. Prosessin aikana syntynyt tuttuus mahdollistaa juuri oikean lapsen sijoittamisen juuri oikeaan perheeseen. Valmennuksen aikana syntynyt luottamus mahdollistaa myös haastamisen ja eri mieltä olemisen. Voimme kohdata ristiriitaisiakin tilanteita ja näkemyksiä turvallisesti.

Kieltäydymme ystävällisesti ja lempeästi sijoittamasta haavoittuneita lapsia ja nuoria perheisiin, joita emme tunne. Aikaisemmin käyty valmennus katsotaan eduksi, otetaan huomioon ja hyväksi luetaan Famile-valmennusta suunniteltaessa. Mutta jokainen perhe käy läpi prosessin, jossa meillä on mahdollisuus tutustua toisiimme. Perheellä on mahdollisuus sisäistää Familarin tapa olla perhehoitaja, suhteessa lapseen, hänen verkostoonsa ja työntekijään. Perhehoito ei ole pikamatka, se on maraton, jossa ensimmäiset kilometrit ovat ratkaisevan tärkeitä onnistumisen kannalta.

Kirjoittaja: Milla Höykinpuro, sosiaalityöntekijä YTM, traumapsykoterapeutti, Famile-kouluttaja

Kun muut ovet sulkeutuvat – Siilimäki tarjoaa uuden mahdollisuuden

Espoon Viherlaaksossa sijaitseva Familar Siilimäki on erityistason lastensuojeluyksikkö, joka on erikoistunut juuri näihin tilanteisiin. Siilimäen tavoitteena on tarjota nuorelle mahdollisuus pysähtyä, vakauttaa elämäntilannettaan ja rakentaa uusia onnistumisen kokemuksia silloin, kun aiemmat ratkaisut eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.

Osaamista kaikkein haastavimmissa tilanteissa

Siilimäki vastaanottaa nuoria, joiden elämäntilanteet edellyttävät vahvaa ammatillista osaamista, selkeitä rakenteita ja kykyä rakentaa luottamuksellisia ihmissuhteita nopeasti. Yksikön erityisosaamista ovat:

  • Erityisen huolenpidon jälkeiset sijoitukset
  • Neuropsykiatristen käytöksellisten häiriöiden hoito ja kasvatus
  • Päihteillä oireilevien ja rikolliseen toimintaan ajautuneiden nuorten kuntoutus
  • Nopealla aikataululla toteutettavat arviointi- ja kuntoutusjaksot
  • Vahva itsenäistymistyöskentely, jota tukevat kolme erillistä itsenäistymisasuntoa.

Moni nuori saapuu Siilimäkeen tilanteessa, jossa luottamus aikuisiin on heikentynyt ja usko omiin mahdollisuuksiin on horjunut. Työ alkaa aina siitä, että nuori tulee aidosti kuulluksi ja kohdatuksi.

Turvallinen arki näkyy myös tuloksissa

Siilimäen toimintaa kuvaavat ennen kaikkea konkreettiset tulokset. Vuosien 2021–2026 aikana yksikössä on ollut vain muutama kiinnipito ja poikkeuksellisen vähän rajoitustoimenpiteitä. Taustalla ei ole sattuma, vaan ennakoiva työote, jossa henkilöstö tunnistaa kuormittavat tilanteet ajoissa ja pyrkii ratkaisemaan ne vuorovaikutuksen, turvallisten ihmissuhteiden ja selkeän arjen avulla.

Samalla ajanjaksolla yksikössä on onnistuttu kuntouttamaan useita erittäin haastavasti oireilleita 16–17-vuotiaita nuoria, joiden elämässä ovat näkyneet päihteiden käyttö ja rikollinen toiminta.

Myös luvattomia poissaoloja on ollut erittäin vähän. Kun nuori kokee olonsa turvalliseksi, tulee kuulluksi ja kokee kuuluvansa yhteisöön, sitoutuminen yhteiseen arkeen vahvistuu luonnollisesti.

Yksi merkittävimmistä tuloksista on se, että vuosien 2021–2026 aikana Siilimäessä ei ole ollut yhtään fyysistä väkivaltatilannetta henkilöstöä kohtaan. Turvallinen toimintakulttuuri, johdonmukainen työote ja luottamukselliset suhteet ehkäisevät tehokkaasti tilanteiden kärjistymistä.

Neuropsykiatrinen osaaminen ja itsenäistymisen harjoittelu tukevat kuntoutumista

Yhä useammalla lastensuojelun asiakkaalla on neuropsykiatrisia haasteita, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen, tunnesäätelyyn ja arjessa toimimiseen.

Siilimäessä neuropsykiatrinen osaaminen näkyy jokapäiväisessä työssä. Henkilöstö ymmärtää käyttäytymisen taustalla olevia syitä ja rakentaa nuorelle ennakoitavan, turvallisen arjen, jossa onnistumisen kokemukset vahvistavat motivaatiota muutokseen.

Itsenäistyminen alkaa yksikössä jo sijoituksen aikana. Kuntoutuminen ei pääty oireiden rauhoittumiseen, vaan nuoria valmistellaan määrätietoisesti kohti aikuisuutta harjoittelemalla arjen taitoja, vastuun ottamista ja oman elämän hallintaa. Kolme itsenäistymisasuntoa mahdollistavat turvallisen siirtymän kohti omatoimisempaa asumista ammattilaisten tukemana.

Nuorten palaute kertoo onnistumisesta

Parhaiten Siilimäen toimintaa kuvaavat nuorten omat kokemukset.

Paras laitos, jossa olen ollut.

Minua kuunnellaan.

Täällä on turvallinen olo.

Nämä palautteet kertovat siitä, että turvallinen ilmapiiri, luottamus ja arvostava kohtaaminen eivät ole vain toimintaperiaatteita, vaan näkyvät nuorten arjessa ja kokemuksissa.

Yhteinen tavoite takaa onnistuneen tulevaisuuden

Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden onnistua.

Siilimäen tehtävänä on tarjota turvallinen ympäristö, jossa haastavissakin tilanteissa voidaan rakentaa uusia toimintamalleja, vahvistaa nuoren voimavaroja ja luoda edellytykset onnistuneelle jatkopolulle.

Kun tarvitaan osaamista, nopeaa reagointia ja tavoitteellista kuntoutusta, Siilimäki on valmis ottamaan haasteen vastaan. Yhdessä sosiaalityöntekijöiden, perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa voidaan rakentaa nuorelle turvallisempi huominen.

Familar Siilimäki
Viherlaaksonranta 8, 02710 Espoo
Yksikönjohtaja Tomi Harell
p. 050 552 6003
tomi.harell@familar.fi
https://familar.fi/toimipaikat/siilimaki