Suomen luonto, metsät, vesistöt sekä kaupunkien viheralueet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia luonnossa tapahtuvaan virkistymiseen, rentoutumiseen ja elpymisen sekä voimaantumisen kokemuksiin. Vihertäjät ryhmän tavoitteena on nuorten oman luontosuhteen pohtiminen ja sen syventäminen, nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, vuorovaikutustilanteiden harjoitteleminen, osallisuuden kokemukset ja yhteiseksi ryhmän tavoitteeksi asetimme rentoutumisen tunteen löytämisen. Vihertäjissä olemme kesän aikana tehneet metsäkävelyjä, pohtineet omaa luontosuhdettamme mielenmaisema työskentelyn kautta, tehneet metsäkorttien avulla rentoutumisharjoituksia, jutelleet vesistön ääressä luonnon merkityksestä omassa arjessamme, tehneet läsnäoloharjoituksia sekä yhdessä keränneet nokkosia, joista teimme lettuja metsäretken jälkeen. 

Green Care opintoihin kuului keskeisesti luonnosta saatujen hyvinvointivaikutuksien mittaaminen. Laadin luontokuvista tehdyn fiilismittarin, joka on ollut käytössä ennen ja jälkeen ryhmäkertojen. Havaintonani oli, että jokaisen ryhmäläisen tunnetila ja kokonaisvaltainen fiilis on parantunut Vihertäjien ryhmäkertojen jälkeen. Tästä innostuneena jatkamme Vihertäjien toimintaa Oivassa myös syksyllä sekä pienryhmä että yksilötyössä. Vihertäjät ryhmää suunnitellaan aina yhteistyössä nuorten kanssa ja osallisuuden kokemuksen saaminen onkin ryhmän toiminnan perusta. Luontohetkissä kokemuksien jakaminen, hiljentyminen rauhoittavassa ympäristössä, päässä virtaavien ajatuksien katkaiseminen, ympäristön havaitseminen sekä luontoliikkumisen kautta tapahtuva fyysisen toimintakyvyn parantuminen on Vihertäjien toiminnan tavoitteena. Juttelemme ryhmässä myös ekologisesta ajattelutavasta ja olen ilokseni huomannut, miten tietoisia nuoret ympäristöasioista ovat. Ryhmä päätti, että syksyllä pidämme ympäristö teemapäivää ja jalkaudumme siistimään kaupunkialueemme viheralueita, näin omalta osaltamme annamme luonnolle jotain takaisin. Luonnon läheisyys lisää onnellisuutta. Luonnon näkeminen, kokeminen ja luonnossa tehtävä aktiivinen tekeminen lisää monin eri tavoin hyvinvointia ja luonnon avulla suhde omaan itseen ja muihin ihmisiin koetaan myönteisempänä. Näiden ajatuksien kautta on hyvä jatkaa Vihertäjän toimintaa myös tulevana syksynä sekä talvena nauttien vaihtuvista vuodenajoista.

Hyvää loppukesää kuntoutuskoti Oivasta!

Jenni Hokkanen, ohjaaja, Kuntoutuskoti Oiva, Kuopio

Kuntoutusohjaaja/sosionomi

Jussilan nuoret ja aikuiset tekivät kesäretken Perämerellä sijaitsevaan Maakallan saareen. Matkaa taitettiin komealla Kaljaasi Ansiolla.

Mahtava reissu ??

Jussilan porukka toivottaa kaikille hyvää kesän jatkoa ??

Ohjaajat ja nuoret pukeutuivat päinvastaisesti kuin normaalina arkena pukeutuisivat ja päivä oli täynnä toinen toistaan kummallisempaa ohjaajien järjestämää ohjelmaa. Päivän aikana kisattiin mm. Oivan Olympialaisissa, pidettiin levyraati jossa vieraili tuomaristossa Kaija Koo ja nuoret saivat ”nauttia” ohjaajien esittämästä Titanic-performanssista.

Hieno ja hauska päivä, jonka kruunasi yhteinen leffailta ?

Etsimme aivan tavallisia perheitä, jotka voivat tarjota kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle aikaa, hoivaa ja huolenpitoa. Familarin kautta voi toimia joko lyhyt- tai pitkäaikaisena sijaisperheenä – kysy lisää!

Koko Suomen alueella on suuri tarve uusista sijaisperheistä, sillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on jatkuvasti kasvanut. Tarvitsemme lisää sijaisperheitä, jotta voimme osaltamme auttaa löytämään sijoitetulle lapselle juuri hänelle sopivan sijaisperheen.

Familar tarjoaa sijaisperheille Famile-ennakkovalmennuksen sekä sijoituksen aikaisen vahvan tuen – meidän perheemme eivät jää yksin.

Tutustu nettisivuihimme, tilaa esitteemme, ota yhteyttä! Tai voit jättää yhteystietosi nettisivujemme yhteydenottolomakkeen kautta, niin sosiaalityöntekijämme on yhteydessä sinuun.

Klikkaa tästä: https://www.familar.fi/perhehoitoyhteystiedot

”Kun sais vain olla”

Muutama lukuvuosi sitten, aloittaessani uuden pienryhmän kanssa, kyselin oppilaiden ajatuksia ja toiveita tulevasta kouluvuodesta. Yleensä oppilaiden ajatukset ovat tavanomaisia, kuten odotus lukuvuoden kulumisesta nopeasti tai kyselyt kokeiden pakollisuudesta oppiaineissa. Eräs oppilas kuitenkin toivoi puolihuolimattomasti ”kun sais vaan olla”.  Oppilaan toive seurasi minua ja mietin tätä oppilaan ääneen todettua ajatusta kotimatkalla ensimmäisen päivän päätteeksi.

Kesän aikana arki on ollut erilaista ja arjen rutiinit ovat olleet erilaisia.  Nuorten ja aikuisten arki on mukautunut kesän menojen mukaisesti ja koulun alkamista ehditään jo odotella kesän kääntyessä elokuun puolelle, aikuisten lomien loppuessa. Tällöin odotukset kasvavat tulevasta lukuvuodesta. Odotuksiin liittyvät jokaisen oppilaan henkilökohtaiset valmiudet oppimiseen ja motivaatio oppimiseen ja opiskeluun.  Aikaisemmat kokemukset koulumaailmasta tulevat mieleen ennen koulun alkua ja osalla lapsista paineet koulua kohtaan voivat olla valtavat. Joku voi jopa pelätä koulun alkamista, uusia aikuisia ja ympäristöä.  Tai epävarmuus on suurta: pärjäänkö ja pystynkö? Epäonnistunko?

Meillä aikuisilla tulisi muistaa lasten ja nuorten kohtaaminen yksilöllisesti. Kaikille eivät toimi samat vitsit ja osa tarvitsee enemmän aikaa kuin toinen. Kohtaaminen ja läsnäolo auttavat meitä oppimaan lapsista sen, mihin he ovat valmiita ja millaisia vahvuuksia heillä on. Kun maltamme kuunnella lasta, hän yleensä kertoo meille tärkeitä viestejä omista ominaisuuksista.  Työntekijöinä meillä on velvollisuus jokaisen lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja ohjaamiseen.  On tärkeää pystyä viestimään jokaiselle lapselle, että näemme hänet yksilöllisenä ja ainutlaatuisena.  Lapsen valmistelu kouluun on tärkeä osa lukuvuoden alkamista, joka tukee häntä alkavalla lukuvuodella. Millaisia odotuksia hänellä on? Tarvitseeko hän tukea ja vahvistusta koulun arjessa?

Niin, oppilaan puolihuolimaton tuumaus sisälsi minulle tärkeän, opettavaisen viestin. Hänellä oli tapahtunut paljon omassa elämässä edellisen kesän aikana. Paineet sen hetkisessä elämäntilanteessa olivat teini-ikäisellä valtavat. Useat aikuiset olivat asettaneet tavoitteita hänelle seuravan lukuvuoden aikana saavutettavaksi. Näiden paineiden ja aikuisten odotusten alla oppilas toivoi paikkaa, jossa voisi joka päivä omien vahvuuksien ja heikkouksien kanssa olla oma itsensä ja kuulua joukkoon sellaisena, kun on. Me kaikki haluamme kuulua johonkin vertaisryhmään ja olla jossain osallisena.  Minun tehtäväksi jäi sellaisen kouluympäristön ja opettajuuden tarjoaminen, että hän voi olla koulussa hyväksytty ja arvostettu, heikkouksineen ja vahvuuksineen.  Uskon, tämän toiveen kuuleminen auttoi tämän oppilaan opettamista ja oppimista ja vahvisti hänen tietään omalla koulupolulla.

Jouni Määttä

erityisluokanopettaja

kirjoittaja toimii Oulun kaupungilla erityisluokanopettajana sijaishuollon erityisyksikön asiakkaille Familarissa

Nuoren mielen sairastuminen voi tapahtua yllätyksenä kaikille tai oireet alkavat pikkuhiljaa jo lapsuusvuosina. Taustalla nuorella voi olla mm. traumakokemuksia ja perimälläkin on oma osuutensa mielenterveysongelmiin. Ahdistuneisuuden lisääntyminen voi näkyä oireina ravitsemuskäyttäytymisessä ja itsetuhoisessa käyttäytymisessä. Pakko- ja paniikkioireilut lisääntyvät ja nuori alkaa eristäytymään ikätasoisista kavereistaan. Kouluun ja opintoihin lähteminen hankaloituu ja tulevaisuus alkaa näyttämään mustalta. Kehitysvaiheessaan nuori etsii vielä omaa identiteettiään ja seksuaalisuutensakin saattaa tulla eteen tilanteita, joista ei yksin pääse eteenpäin. Neuropsykiatristen haasteidensa kanssa painiskeleva nuori tarvitsee ohjaavaa tukea monin verroin. Nuoren psyyke on kovalla koetuksella ennen aikuistumista.

Onneksi osa nuorista ohjautuu oireilujensa vuoksi hoidon piiriin. Nuorella voi olla useita osastohoitojaksoja ja kontakti nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Lääkehoitoakin on kokeiltu. Hoitokontakteista ja lääkkeellisestä avusta huolimatta arki ei kuitenkaan lähde sujumaan, vaan nuoren oireilu jatkuu ja tulevaisuuden suunnitelmat eivät pääse etenemään.

Kuntoutuskoti OIVA on toiminut Kuopiossa jo vuodesta 2001 lähtien nuorisopsykiatrisena kuntoutuskotina. Nuori ohjautuu kuntoutusjaksolleen usein osastohoidon jälkeen tai kun avohoito ei ole riittävää. Nuoren pärjääminen yksin tai kotona ei onnistu.

Kuntoutuskodissa nuori kohtaa omat haasteensa niin yksilönä kuin yhteisön jäsenenä. Kuntoutusjakson tavoitteena on nuoren psyykkisen voinnin tasaantuminen, omatoimijuuden vahvistuminen ja itsenäistymisen taitojen harjaantuminen. Omaohjaajat tukevat nuorta aktiivisesti ja työskentelevät yhdessä Oivat-portaat kuntoutusmenetelmän mukaisesti. Säännöllinen ja turvallinen arkirytmi takaa nuorelle rauhoittumisen jakson äärelle. Arkeen kuuluu mm. yhteisöllisiä viikoittaisia, itsenäistymiseen harjaannuttavia vastuutehtäviä, omaohjaajakeskusteluja, liikuntaa sekä sosiaalisten taitojen harjoittelemista. Kuvataideterapeutti pitää joko ryhmä-tai yksilöohjausta. Nuoret osallistuvat halutessaan mm. sosiaaliseen hevospedagogiseen toimintaa. Kuntoutuskodissa järjestetään myös muutakin ryhmätoimintaa aina tarpeen mukaan.  Jokainen nuori on kuntoutusjaksollaan oman itselleen tarpeellisen ajan. Tiivistä yhteistyötä tehdään nuoren hoitotahon kanssa, koulujen ja oppilaitosten kanssa sekä nuoren vanhempien kanssa. Nuorta tuetaan harrastuksiin ja ikätasoiseen kasvuun ja kehitykseen.

Kuntoutuskodissa on pitkän työkokemuksen omaava henkilökunta. Työryhmä pitää kuukausittain tiimiä nuorisopsykiatrin sekä psykologin kanssa. Tiimeissä keskustellaan kunkin nuoren kuntoutukseen liittyvistä asioista. Kuntoutumisen etenemistä seurataan kuntoutusjanan avulla. Omatohjaajat ja nuori itse täyttää kuukausittain kyselyn, jossa on nuoren arjen sujumista mittaavia kysymyksiä. Kuntoutusjanaa nuori tarkastelee omanohjaajansa kanssa säännöllisin väliajoin viikkokeskustelujen yhteydessä. Kuntoutussuunnitelma laaditaan jakson alussa ja sitä päivitetään kolmen kuukauden välein tai tarvittaessa. Tullessaan kuntoutusjaksolleen nuori allekirjoittaa kuntoutussopimuksen, jolla vahvistaa osallisuutensa jaksoon.

Kuntoutuskoti OIVAlla on yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan lupa tehostettuun asumispalveluun ja terveydenhuollon luvat nuorisopsykiatriseen kuntoutukseen. Nuoret voivat tulla joko sosiaalitoimen kustantamina tehostettuun asumispalveluun tai jälkihuollon asumiseen. Mikäli nuoren kuntoutusjakson kustantaa terveydenhuolto tarvitaan lisäksi yhteistyö nuoren sosiaalityöntekijään, joka kirjoittaa nuorelle päätöksen asumiseen kuntoutusjakson ajaksi. Kuntoutuskodin asiakkaina ovat vahvasti pakko-ja paniikkioireiset, syömishäiriöiset, masentuneet ja muilla psykiatrisilla diagnooseilla oireilevat 17v ikävuodesta eteenpäin olevat nuoret. Kuntoutusjakson lopussa jaksosta laaditaan loppulausunto nuorelle itselleen ja jakson maksavalle taholle. Kuntoutuskodissa on kaikkiaan paikkoja 14, mutta yksikkö on jakaantunut kahteen seitsenpaikkaiseen kodinomaiseen siipeen. Lisäksi pihamaalla on pieni kolmen yksiön rivitalo, jossa nuoret voivat harjoitella yksinasumista. Kuntoutuskoti sijaitsee rauhallisella alueella lähellä Kuopion keskustaa.