Kun aukaisee oven, on heti vastassa ääntä, touhua ja tohinaa. Käytävällä on laukkuja ja eräs äiti pakkaillee tavaroitaan ja yrittää muistaa ottaa mukaansa lomalle kaiken oleellisen: kuravaatteet, lääkkeet, eväät matkalle ja vielä omaohjaajien kanssa yhdessä laaditun kotiharjoittelusopimuksen. Toisesta huoneesta kuuluu vauvan itku. Yökkö on yön ohjannut vauvan unikoulua vanhemmille ja tavoitteena on, että koko perhe saisi pian yönsä nukuttua. Ohjaajien toimistossa istuu väsynyt isä yhdessä päiväkoti-ikäisen lapsen kanssa. Lapsella on kuumetta ja yksikön sairaanhoitaja on isän apuna arvioimassa lapsen vointia.

Keittiössä tippuu jo kahvi ja puuro porisee kattilassa. Aamupalalla on vilskettä, kun ruokittavana on tällä hetkellä 19 pientä ja vähän isompaa suuta. Osa lähtee aamupalan jälkeen päivähoitoon, osa töihin ja osa kouluun. Toisilla on neuvola-aika ja kolmansilla yksikön erityistyöntekijöiden: sosiaalityöntekijän ja pari- ja perheterapeutin tapaamisia. Keskustellaan vanhemmuudesta, kasvattamisesta, selvitellään kuntoutusrahan hakemista, soitellaan päivähoitoon, lääkäriin ja kouluihin…

Yksikön johtajalle soitetaan ja eräs äiti ja vauva tarvitsevat kiireellisesti perhepaikan, koska äiti meinaa uupua pienen vauvan kanssa. Perhetyöntekijät aloittavat perheasunnon valmistelun, jonne kannetaan pinnasänkyä, hoitopöytää ja sitteriä. Varmistetaan, että talossa on pieniä vaippoja ja äidinmaidonkorviketta riittämiin, ja niin perhe on tervetullut taloon.

Eräs perhe valmistaa keittiövuorollaan lounasta yhdessä ohjaajien avustuksella. Keskustellaan siitä, mitä minkäkin ikäinen lapsi syö, miten motivoidaan lasta maistamaan monipuolista ruokaa ja miten valmistetaan terveellistä kotiruokaa. Meillä ollaan arkisten asioiden äärellä: opetellaan olemaan lapselle läsnä, opetellaan syömään säännöllisesti, ulkoilemaan ja nukkumaan. Lapsi on Hermannilla kaiken keskiössä. Opetellaan yhdessä sitä, mitä lapsi sanoo, mitä lapsi tuntee ja mitä lapsi tarvitsee.

Iltapäivällä on yhden perheen läksiäiset. Puolen vuoden arviointi- ja sitä seurannut kuntoutusjakso on päättymässä. Perhe kotiutuu avohuollon tukitoimin. Läksiäisissä on sekä haikeutta, iloa, ikävää ja uuden elämän vaiheen odotusta. Hermannilla vietetään syntymäpäivä, juhlapyhiä ja ristiäisiä. Viime viikolla oli suuren suosion saavuttanut lasten disco. Pikkujoulut ovat yksi vuoden kohokohta. Sinne kutsutaan myös kuntoutuksessa aikaisemmin olleita perheitä. Kotiutuneet perheet tulevat mielellään kertomaan kuulumisia ja tapaamaan kuntoutuksessa samaan aikaan olleita tuttavaperheitä. Hermannilla tehdään paljon yhdessä ja yhteisöllisyyden myötä perheet saavat vertaistukea ja jopa ystävystyvät. Asioita pohditaan ja jaetaan yhdessä, kuitenkin kunkin yksityisyyttä kunnioittaen. Kokemus siitä, että haastavassa perhetilanteessa ei olekaan yksin, on voimauttava.

Tähänkin päivään mahtuu paljon. On kohdattu, leikitty, hoidettu, itketty ja naurettu. Tilanteet ovat nopeastikin vaihtuvia ja se on työntekijöiden arkea. Sopeudumme ja kohtaamme asiakkaat ammattitaidolla, lämmöllä ja suurella kunnioituksella. Olemme elämänmakuisten asioiden äärellä. Olemme aitojen kohtaamisten äärellä. Olemme perhekuntoutusyksikkö Hermannissa.

– Laura Vornanen (yksikönjohtaja, Sosiaalityöntekijä)

Familar on mukana valtakunnallisessa rasisminvastaisessa kampanjassa

Rasisminvastainen viikko 18.3.-24.3.

Familarin Uudenmaan avopalveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi asiantuntijoita tehostetun perhetyön, avoperhekuntoutuksen, ammatillisen tukihenkilötoiminnan sekä valvottujen ja tuettujen tapaamisten parissa. Työskentelyssä keskitymme lapsen ja nuoren turvallisen kasvun ja kehityksen varmistamiseen haastavassa elämäntilanteessa, tarjoamme kotiin vietävää tukea räätälöidysti asiakkaan tarpeen mukaan. Tehostetussa perhetyössä ja avoperhekuntoutuksessa jalkaudumme perheen arkeen intensiivisesti ja työskentelemme koko perheen ja tukiverkoston kanssa, ohjaamme vanhempia kasvatuskysymyksissä ja muissa vanhemmuuden haasteissa. Tukihenkilötoiminnassa toimimme turvallisena aikuisena lapselle tai nuorelle, keskitymme tukemaan arjessa pärjäämistä ja aktivoimaan toimintaan myös kodin ulkopuolella. Valvotuissa ja tuetuissa tapaamisissa mahdollistetaan lapsen ja vanhemman tapaamiset turvallisissa olosuhteissa ja vuorovaikutuksessa.

Tyypillistä työviikkoa ei ole, vaikka asiakasprosesseissa toistuvat samat työtehtävät. Työskentelyämme rytmittävät säännölliset asiakastapaamiset, päivittäiset kirjaukset, neuvottelut ja asiakaskohtainen kuukausiraportointi sosiaalityöntekijälle. Onnistuneen työviikon perustana ovat huolellinen aikataulutus ja tapaamisiin valmistautuminen, työvälineinä kalenteri, kännykkä, tietokone ja auto. Kaikkein tärkein työväline viikon aikana on kuitenkin työntekijä itse, koska työtä teemme vahvan ammattitaidon lisäksi omalla persoonallamme.

Asiakasperheitä on työntekijää kohden kuukaudessa kymmenen molemmin puolin, joten viikkoaikataulujen rakentamiseen kuluu päivittäin aikaa ja energiaa. Aikataulutuksen palapelissä on monta liikkuvaa osaa ja suunnitelmat päivittyvät viikon varrella useaan kertaan, asiakastapaamisia on priorisoitava sen mukaan missä perheessä tilanne sitä vaatii. Perheiden arjesta ja aikatauluista johtuen myös paine iltatyöskentelyyn on kova.

Säännöllisesti kokoonnumme tiiminä päivittämään ajankohtaiset asiat ja kuulumiset Kannelmäen tai Keravan toimistoille ja kerran kuukaudessa pysähdymme pohtimaan työhömme liittyviä kysymyksiä ryhmätyönohjauksessa.

Työnkuva on monipuolinen, vaihdellen terapeuttisesta keskustelijasta käytännön avun tarjoajaan. Työviikon aikana käymme lukuisia elämänmakuisia keskusteluja, kuuntelemme ja kuulemme, havainnoimme suoria ja hienovaraisia viestejä ja sanoitamme tilanteita. Kuljemme asiakkaan rinnalla arjessa sosiaalityöntekijän määrittämän ajan, tuemme ja tuomme näkökulmaa tilanteisiin ja perheen sisäisiin ongelmakohtiin. Toiminnallisuuden kautta saamme luotua luottamuksellisen suhteen eri-ikäisiin asiakkaisiin, lautapelit ja leipominen ovat suosiossa lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä. Vanhemmille tarjoamme mahdollisuuden pohtia arjen kysymyksiä erilaisia menetelmiä hyödyntäen.

Palkitsevimpia hetkiä ovat ne, joissa nuori tai perhe osoittaa olevansa valmis sitoutumaan muutokseen omassa arjessaan, alkaa työskennellä vastuullisesti sen eteen, ponnistaa vaikeuksien jälkeen eteenpäin. On motivoivaa päästä seuraamaan asiakkaan sisäistä kasvua ja tukemaan tavoitteiden saavuttamisessa. Useimmiten työmme tuloksena seuraa jotain hyvää, mutta myös tavoitteiden toteutumatta jäämisestä oppii aina jotain uutta, joko elämästä itsestään tai vähintäänkin omasta itsestään.

– Erja Segerstam (Toimintaterapeutti AMK)

Uudenmaan asumispalveluiden toiminta keskittyy pääosin pääkaupunkiseudulle ja lähikuntiin. Meillä on soluasuntoja Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Järvenpäässä. Niihin annettava tuki on vahvaa tukea, eli nuoret tapaavat ohjaajia päivittäin ja asunnolla on yötyöntekijä muutamana yönä viikossa. Lisäksi nuorilla on jälkihuollon tukiasuntoja Vantaalla, Keravalla ja Järvenpäässä. Solu- ja tukiasuntoihin annettava tuki räätälöidään nuoren tilanteen ja tarpeen mukaan.

Asiakkainamme ovat 17-21 -vuotiaat itsenäistyvät nuoret, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea ja ohjausta itsenäisen elämän harjoitteluun. Tavoitteena on turvata nuoren arkielämän perusasiat ja valmistaa häntä itsenäisen aikuisen elämään sekä pyrkiä luomaan osallisuuden kokemus omassa elämässään. Nuoren tilanteet ja ongelmat vaihtelevat paljon, jolloin asiakkuuden tavoitteetkin voivat olla hyvinkin erilaisia.

Toimimme tiiviissä yhteistyössä nuoren sosiaalityöntekijän, perheen ja läheisten sekä muiden yhteistyötahojen kanssa, kuitenkin niin että nuori on toiminnan keskiössä ja toiminta perustuu hänen toiveisiinsa.

OSALLISUUDELLA ASIAKASTYYTYVÄISYYTEEN

Työmme itsenäistyvien nuorten parissa perustuu osallisuuteen ja siten asiakaslähtöisyyteen. Lisäksi tärkeitä periaatteita on nuorten kanssa yhdessä tehtävän työn / toiminnan suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus.

Korostamme osallisuuden merkitystä, sillä jälkihuolto on nuorelle vapaaehtoista lastensuojelun avohuollon tukitoimintaa – mikäli nuori ei tule kuulluksi tai koe osallisuutta omien asioiden suunnitteluun, hän ei sitoudu tavoitteisiin, vaikka kaikki aikuiset olisivatkin sitoutuneet. Annamme nuorelle selvän kuvan siitä, miten voimme häntä tukea itsenäistymisen polulla ja mitä nämä tukitoimet ovat käytännössä. 

Työotteemme on ratkaisukeskeinen ja varmuutemme nuortemme onnistumiseen saavuttaa vastuullinen itsenäistyminen on vankkumaton.

Haluamme tiedostettavan, että tarjoamamme tuki tulee loppumaan ajallaan ja autamme nuoriamme solmimaan ja kehittämään heille merkityksellisiä ihmissuhteita ja verkostoja, jotka auttavat nuorta tulemaan riippumattomiksi meistä.

OHJAAJAT KAIKESSA MUKANA

Sovimme tukitapaamiset suunnitellusti, mutta joustavasti nuoren elämäntilanteen mukaan. Uskomme, että mikäli nuoret eivät koe aidosti hyötyvänsä meidän läsnäolostamme heidän arjessaan tai kokevat sen epämiellyttäväksi, he eivät sitoudu yhdessä sovittuihin päämääriin. Pidämmekin tapaamisten toteutumista yhtenä tärkeänä mittarina työmme onnistumista arvioidessamme.

Itsenäistymistä harjoittelevilla nuorillamme on ohjaaja tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Jokaisella nuorella on kaksi nimettyä omaohjaajaa. Usein nuoren asioita osaa hoitaa lisäksi myös koko työyhteisömme ja nuoret tietävät varmasti saavansa tarvitsemaansa tukea.

Asiakaskuntamme on monikirjoinen ja työskentelymme sisältö vaihtelee heidän tilanteidensa mukana. Se voi olla herättämistä aamuisin kouluun, mielenterveys- tai päihdeongelmiin liittyvien vaikeuksien selvittämistä, virastoissa asioimisen tukemista ja itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvien asioiden ja ajatusten yhdessä pohdiskelua.

Meillä on usein yhteisiä tapahtumia nuorten kanssa, vaikka nuoret asuvatkin omissa asunnoissaan. Esimerkiksi kesällä viikoittaiset grillaustuokiot olivat suosittuja samoin kuin syksyn yhteiset kokkausillat. Jouluna vietämme yhteisiä joulujuhlia nykyisten ja ”vanhojen” nuorten kanssa. Vuosittaiset Tallinnan risteilyt ovat myös nauttineet suurta suosiota.

HAASTEET OVAT HOMMAMME

Pyrimme ottamaan vastaan ja hoitamaan haasteita työssämme. Nuoren usein nopeastikin vaihtuvat elämäntilanteet eivät ole meille ongelma, sillä olemme joustavia, muuntautumiskykyisiä ja innovatiivisia muutostilanteissakin.

Ohjaajamme muodostavat moniammatillisen työryhmän, jolla on erityisosaamista sekä kokemusta avo- ja jälkihuollon lisäksi mm. sijaishuollon työstä, neuropsykiatrisesta valmennuksesta sekä päihde- ja mielenterveystyöstä. Meillä on myös laajaa osaamista harrastusten kautta, kuten joukkue- ja kamppailu-urheilusta, rullalautailusta ja musiikista, joita myös hyödynnämme työskentelyssä.

Elämme nuorten kanssa heidän rinnalla kulkijoina ja käytämme omaa persoonaamme työkaluna ja elämäämme esimerkkinä. Tarjoamme esimerkin vastuullisesta aikuisuudesta höystettynä usein aimo annoksella huumoria. Emme siis taida olla ihan ”perinteinen” työyhteisö, vaan haluamme olla rohkeita sekä kokeilu-, että kehittymishalussamme! Meillä työntekijänä oleminen vaatii oma-aloitteisuutta, itseohjautuvuutta, luovuutta ja ehkä ripauksen kaheliutta.

UUSIA AJATUKSIA

Pyrimme kehittämään omaa työtämme mm. arvioimalla onnistumisia ja epäonnistumisia, suunnittelemalla uusia työtapoja ja etsimällä uusia ratkaisuja ongelmiin. Familarin tarjoamien koulutusten lisäksi kehitämme itseämme kouluttautumalla ja pitämällä tiiviit suhteet mm. sosiaalialan oppilaitoksiin ottamalla opiskelijoita harjoitteluun. Meidät valittiin tänä vuonna sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian ”Vuoden harjoittelupaikaksi”!

Aidoimman palautteen työstämme saamme nuorelta itseltään, mutta myös perheen, sosiaalityöntekijän ja muiden yhteistyötahojen palaute on meille tärkeää. Kannustamme palautteen antamiseen ja vastaanotamme sitä mieluusti.

Mottomme on: Anna meille haastetta niin me annamme onnistumista!

– Mika Nurminen (Sosionomi AMK, päihdetyöntekijä) ja Pentti Järvelin (Sosionomi AMK)