Familar

Famile-valmennusta etänä

Lauantaina järjestettiin ensimmäinen Famile-valmennuspäivä etänä, joka jäi maaliskuussa koronaepidemian jalkoihin. Pienet tekniset haasteet eivät meitä lannistaneet (vaikka operaattorin verkko kaatui valtakunnallisesti kesken päivän…). Kymmenestä perheestä yhdeksän pysyi langoilla.
Livenä päivää olivat vetämässä Mari, Jonna ja Titta. Testasimme myös Millan ja Antin kokoamia videoluentoja. Ne toimivat loistavasti.
Vaikka ryhmä ei ollut fyysisesti yhdessä, niin ryhmäytymistä saatiin jatkettua ja säilytettyä ja kaikki perheet ovat hyvin prosessissa mukana.
Tämä oli hyvä kokemus ja saimme välittömästi palautetta perheiltä siitä, että sisältö päivään oli laadukasta ja hyvin suunniteltua, kiinnostus säilyi yllä ja harjoituksia luentojen seassa oli riittävästi. Lupaava kokemus, josta lähdetään jalostamaan.

Seuraavat aloittavien perheiden valmennuspäivät on aikataulutettu toukokuulle, eli mukaan saadaan nyt kattavasti kiinnostuneita riippumatta perheen asuinpaikasta.

Menossa mukana olivat myös Sisu ja Symppis ❤️ #perhehoito #familevalmennus #sijaisperhe #tukiperhe #lastensuojelu

Koronavirus, poikkeustilanne ja perhehoito Familarissa

Joudumme jokainen miettimään osaltamme, miten sopeutua parhaalla mahdollisella tavalla vallitseviin olosuhteisiin. Tämä ei varmasti kaikissa tilanteissa ole helppoa, ja vaatii venymistä sekä epävarmuuden sietämistä – mahdollisesti vielä pitkäänkin.

Poikkeustilanteesta huolimatta, perustyömme Familarin perhehoidossa jatkuu ennallaan. Tuen tarve ei ole muuttunut, ja olemmekin päässeet miettimään uudenlaisia tukimuotoja sen varmistamiseksi, että sijaisperhe saa poikkeustilasta huolimatta riittävän tuen. Tilanteessa, jossa valtionjohdolta on tullut selkeä ohje välttää kaikkia ylimääräisiä kontakteja – pois lukien aivan välttämättömät tapaamiset – on äärimmäisen tärkeää, että toteutamme suurimman osan tuesta ja työskentelystä mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä. Näin voimme omalta osaltamme minimoida tartuntariskiä. Olemmekin monen perheen kohdalla sopineet, että tukityö tapahtuu puhelimitse tai videovälitteisesti. Onneksi työntekijöillämme on käytössä hyvät ja toimivat työvälineet, jotka mahdollistavat etätyön!

Teemme tiivistä yhteistyötä myös viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Seuraamme valtionjohdon ja muiden viranomaisten ohjeistuksia ja tilannepäivityksiä aktiivisesti, ja tarvittaessa pystymme muuttamaan omia käytäntöjämme nopeallakin aikataululla vastaamaan viranomaisten ajantasaisia ohjeita ja suosituksia. Lapsi- ja perhekohtaisissa asioissa tiedotamme muutoksista sijaisperheitämme suoraan vastuutyöntekijän kautta, ja yleisiä käytäntöjä sekä ohjeistuksia koskevaa tietoa välitämme kootusti perhehoitajillemme sähköpostin välityksellä.

Teemme perhehoidossa parhaamme, että lapsilla, sijaisperheillä ja henkilöstöllämme on ajantasainen tieto ja taito sekä tarvittava tuki selviytyä tässä haastavassa tilanteessa. Uskomme vahvasti, että yhdessä selviämme tästäkin!

Pysytään kaikki terveinä ja nautitaan auringosta yhdessä lasten kanssa!

Roosa Varis

Palvelupäällikkö

Etelä-Suomen perhehoito

Kuntoutuskoti Oivassa hassuteltiin

Ohjaajat ja nuoret pukeutuivat päinvastaisesti kuin normaalina arkena pukeutuisivat ja päivä oli täynnä toinen toistaan kummallisempaa ohjaajien järjestämää ohjelmaa. Päivän aikana kisattiin mm. Oivan Olympialaisissa, pidettiin levyraati jossa vieraili tuomaristossa Kaija Koo ja nuoret saivat ”nauttia” ohjaajien esittämästä Titanic-performanssista.

Hieno ja hauska päivä, jonka kruunasi yhteinen leffailta ?

Sosiaalipedegoginen hevostoiminta toivottaa Hyvää Joulua : )

Kuntoutuskoti Oivassa arkea rytmittää viikko-ohjelman lisäksi erilaiset yksilö- ja ryhmätoiminnat, jotka nousevat nuorten omista tarpeista ja lähtökohdista. Yksi pienryhmistä on sosiaalipedagoginen hevostoiminta, jonka pikkujouluja vietettiin 7.12. Ryhmä on antanut ohjaajan näkökulmasta katsottuna kaikille osallistujille paljon iloa, onnistumisen kokemuksia sekä vahvistanut näkemystä siitä, että luonto ja eläinpedagoginen lähestymistapa ovat tärkeää nuorisopsykiatrisessa kuntoutustyössä. Nuoret ovat päässeet hevosten kanssa työskennellessään oppimaan itselleen paljon uusia asioita, kuten mm. vastuunottoa eläimen hyvinvoinnista ja päässeet tutussa pienryhmässä harjoittelemaan sosiaalisia tilanteita sekä saamaan yksilöllisiä onnistumisen kokemuksia. Jokaisen ryhmäkerran päätteeksi nuoret ovat antaneet itselleen ja muille positiivista palautetta ryhmässä tehdyistä ja koetuista asioista. Hevosen eleiden ja ilmeiden kautta olemme päässeet keskustelemaan omien tunteiden ja toimintatapojen peilautumisesta muihin ihmisiin ja itseemme.

Käännämme hiljalleen katseemme kohti vuotta 2020 ja jatkamme edelleen kuntoutuskoti Oivan arjen suunnittelua nuorten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Jokainen ohjaaja tuo arjen työhön mukaan omia vahvuuksiaan ja itselleni hevos- sekä luontotoiminta on ollut aina lähellä sydäntäni. On hienoa, että olen voinut ohjaajan työhöni tuoda omia vahvuuksiani ja osaamistani esimerkiksi hevosten parissa toimimisesta. On ollut hienoa huomata, että nuoret ovat ryhmän toiminnan kautta päässeet kokemaan luonnossa ja eläinten kanssa toimimisen hyötyjä, ja pystyneet näitä elementtejä myös tuomaan osaksi omaa arkeaan.

Rauhaisaa joulun aikaa ja toiveiden täyteistä vuotta 2020!

Terveisin; Jenni Hokkanen ja kuntoutuskoti Oivan porukka

SINUSTAKO SIJAISVANHEMPI

Etsimme aivan tavallisia perheitä, jotka voivat tarjota kodin ulkopuolelle sijoitetulle lapselle aikaa, hoivaa ja huolenpitoa. Familarin kautta voi toimia joko lyhyt- tai pitkäaikaisena sijaisperheenä – kysy lisää!

Koko Suomen alueella on suuri tarve uusista sijaisperheistä, sillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on jatkuvasti kasvanut. Tarvitsemme lisää sijaisperheitä, jotta voimme osaltamme auttaa löytämään sijoitetulle lapselle juuri hänelle sopivan sijaisperheen.

Familar tarjoaa sijaisperheille Famile-ennakkovalmennuksen sekä sijoituksen aikaisen vahvan tuen – meidän perheemme eivät jää yksin.

Tutustu nettisivuihimme, tilaa esitteemme, ota yhteyttä! Tai voit jättää yhteystietosi nettisivujemme yhteydenottolomakkeen kautta, niin sosiaalityöntekijämme on yhteydessä sinuun.

Klikkaa tästä: https://www.familar.fi/perhehoitoyhteystiedot

”Kun sais vain olla”

”Kun sais vain olla”

Muutama lukuvuosi sitten, aloittaessani uuden pienryhmän kanssa, kyselin oppilaiden ajatuksia ja toiveita tulevasta kouluvuodesta. Yleensä oppilaiden ajatukset ovat tavanomaisia, kuten odotus lukuvuoden kulumisesta nopeasti tai kyselyt kokeiden pakollisuudesta oppiaineissa. Eräs oppilas kuitenkin toivoi puolihuolimattomasti ”kun sais vaan olla”.  Oppilaan toive seurasi minua ja mietin tätä oppilaan ääneen todettua ajatusta kotimatkalla ensimmäisen päivän päätteeksi.

Kesän aikana arki on ollut erilaista ja arjen rutiinit ovat olleet erilaisia.  Nuorten ja aikuisten arki on mukautunut kesän menojen mukaisesti ja koulun alkamista ehditään jo odotella kesän kääntyessä elokuun puolelle, aikuisten lomien loppuessa. Tällöin odotukset kasvavat tulevasta lukuvuodesta. Odotuksiin liittyvät jokaisen oppilaan henkilökohtaiset valmiudet oppimiseen ja motivaatio oppimiseen ja opiskeluun.  Aikaisemmat kokemukset koulumaailmasta tulevat mieleen ennen koulun alkua ja osalla lapsista paineet koulua kohtaan voivat olla valtavat. Joku voi jopa pelätä koulun alkamista, uusia aikuisia ja ympäristöä.  Tai epävarmuus on suurta: pärjäänkö ja pystynkö? Epäonnistunko?

Meillä aikuisilla tulisi muistaa lasten ja nuorten kohtaaminen yksilöllisesti. Kaikille eivät toimi samat vitsit ja osa tarvitsee enemmän aikaa kuin toinen. Kohtaaminen ja läsnäolo auttavat meitä oppimaan lapsista sen, mihin he ovat valmiita ja millaisia vahvuuksia heillä on. Kun maltamme kuunnella lasta, hän yleensä kertoo meille tärkeitä viestejä omista ominaisuuksista.  Työntekijöinä meillä on velvollisuus jokaisen lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja ohjaamiseen.  On tärkeää pystyä viestimään jokaiselle lapselle, että näemme hänet yksilöllisenä ja ainutlaatuisena.  Lapsen valmistelu kouluun on tärkeä osa lukuvuoden alkamista, joka tukee häntä alkavalla lukuvuodella. Millaisia odotuksia hänellä on? Tarvitseeko hän tukea ja vahvistusta koulun arjessa?

Niin, oppilaan puolihuolimaton tuumaus sisälsi minulle tärkeän, opettavaisen viestin. Hänellä oli tapahtunut paljon omassa elämässä edellisen kesän aikana. Paineet sen hetkisessä elämäntilanteessa olivat teini-ikäisellä valtavat. Useat aikuiset olivat asettaneet tavoitteita hänelle seuravan lukuvuoden aikana saavutettavaksi. Näiden paineiden ja aikuisten odotusten alla oppilas toivoi paikkaa, jossa voisi joka päivä omien vahvuuksien ja heikkouksien kanssa olla oma itsensä ja kuulua joukkoon sellaisena, kun on. Me kaikki haluamme kuulua johonkin vertaisryhmään ja olla jossain osallisena.  Minun tehtäväksi jäi sellaisen kouluympäristön ja opettajuuden tarjoaminen, että hän voi olla koulussa hyväksytty ja arvostettu, heikkouksineen ja vahvuuksineen.  Uskon, tämän toiveen kuuleminen auttoi tämän oppilaan opettamista ja oppimista ja vahvisti hänen tietään omalla koulupolulla.

Jouni Määttä

erityisluokanopettaja

kirjoittaja toimii Oulun kaupungilla erityisluokanopettajana sijaishuollon erityisyksikön asiakkaille Familarissa

Kuntoutuskoti OIVA vastaa haasteeseen!

Nuoren mielen sairastuminen voi tapahtua yllätyksenä kaikille tai oireet alkavat pikkuhiljaa jo lapsuusvuosina. Taustalla nuorella voi olla mm. traumakokemuksia ja perimälläkin on oma osuutensa mielenterveysongelmiin. Ahdistuneisuuden lisääntyminen voi näkyä oireina ravitsemuskäyttäytymisessä ja itsetuhoisessa käyttäytymisessä. Pakko- ja paniikkioireilut lisääntyvät ja nuori alkaa eristäytymään ikätasoisista kavereistaan. Kouluun ja opintoihin lähteminen hankaloituu ja tulevaisuus alkaa näyttämään mustalta. Kehitysvaiheessaan nuori etsii vielä omaa identiteettiään ja seksuaalisuutensakin saattaa tulla eteen tilanteita, joista ei yksin pääse eteenpäin. Neuropsykiatristen haasteidensa kanssa painiskeleva nuori tarvitsee ohjaavaa tukea monin verroin. Nuoren psyyke on kovalla koetuksella ennen aikuistumista.

Onneksi osa nuorista ohjautuu oireilujensa vuoksi hoidon piiriin. Nuorella voi olla useita osastohoitojaksoja ja kontakti nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Lääkehoitoakin on kokeiltu. Hoitokontakteista ja lääkkeellisestä avusta huolimatta arki ei kuitenkaan lähde sujumaan, vaan nuoren oireilu jatkuu ja tulevaisuuden suunnitelmat eivät pääse etenemään.

Kuntoutuskoti OIVA on toiminut Kuopiossa jo vuodesta 2001 lähtien nuorisopsykiatrisena kuntoutuskotina. Nuori ohjautuu kuntoutusjaksolleen usein osastohoidon jälkeen tai kun avohoito ei ole riittävää. Nuoren pärjääminen yksin tai kotona ei onnistu.

Kuntoutuskodissa nuori kohtaa omat haasteensa niin yksilönä kuin yhteisön jäsenenä. Kuntoutusjakson tavoitteena on nuoren psyykkisen voinnin tasaantuminen, omatoimijuuden vahvistuminen ja itsenäistymisen taitojen harjaantuminen. Omaohjaajat tukevat nuorta aktiivisesti ja työskentelevät yhdessä Oivat-portaat kuntoutusmenetelmän mukaisesti. Säännöllinen ja turvallinen arkirytmi takaa nuorelle rauhoittumisen jakson äärelle. Arkeen kuuluu mm. yhteisöllisiä viikoittaisia, itsenäistymiseen harjaannuttavia vastuutehtäviä, omaohjaajakeskusteluja, liikuntaa sekä sosiaalisten taitojen harjoittelemista. Kuvataideterapeutti pitää joko ryhmä-tai yksilöohjausta. Nuoret osallistuvat halutessaan mm. sosiaaliseen hevospedagogiseen toimintaa. Kuntoutuskodissa järjestetään myös muutakin ryhmätoimintaa aina tarpeen mukaan.  Jokainen nuori on kuntoutusjaksollaan oman itselleen tarpeellisen ajan. Tiivistä yhteistyötä tehdään nuoren hoitotahon kanssa, koulujen ja oppilaitosten kanssa sekä nuoren vanhempien kanssa. Nuorta tuetaan harrastuksiin ja ikätasoiseen kasvuun ja kehitykseen.

Kuntoutuskodissa on pitkän työkokemuksen omaava henkilökunta. Työryhmä pitää kuukausittain tiimiä nuorisopsykiatrin sekä psykologin kanssa. Tiimeissä keskustellaan kunkin nuoren kuntoutukseen liittyvistä asioista. Kuntoutumisen etenemistä seurataan kuntoutusjanan avulla. Omatohjaajat ja nuori itse täyttää kuukausittain kyselyn, jossa on nuoren arjen sujumista mittaavia kysymyksiä. Kuntoutusjanaa nuori tarkastelee omanohjaajansa kanssa säännöllisin väliajoin viikkokeskustelujen yhteydessä. Kuntoutussuunnitelma laaditaan jakson alussa ja sitä päivitetään kolmen kuukauden välein tai tarvittaessa. Tullessaan kuntoutusjaksolleen nuori allekirjoittaa kuntoutussopimuksen, jolla vahvistaa osallisuutensa jaksoon.

Kuntoutuskoti OIVAlla on yksityisen sosiaalipalvelun tuottajan lupa tehostettuun asumispalveluun ja terveydenhuollon luvat nuorisopsykiatriseen kuntoutukseen. Nuoret voivat tulla joko sosiaalitoimen kustantamina tehostettuun asumispalveluun tai jälkihuollon asumiseen. Mikäli nuoren kuntoutusjakson kustantaa terveydenhuolto tarvitaan lisäksi yhteistyö nuoren sosiaalityöntekijään, joka kirjoittaa nuorelle päätöksen asumiseen kuntoutusjakson ajaksi. Kuntoutuskodin asiakkaina ovat vahvasti pakko-ja paniikkioireiset, syömishäiriöiset, masentuneet ja muilla psykiatrisilla diagnooseilla oireilevat 17v ikävuodesta eteenpäin olevat nuoret. Kuntoutusjakson lopussa jaksosta laaditaan loppulausunto nuorelle itselleen ja jakson maksavalle taholle. Kuntoutuskodissa on kaikkiaan paikkoja 14, mutta yksikkö on jakaantunut kahteen seitsenpaikkaiseen kodinomaiseen siipeen. Lisäksi pihamaalla on pieni kolmen yksiön rivitalo, jossa nuoret voivat harjoitella yksinasumista. Kuntoutuskoti sijaitsee rauhallisella alueella lähellä Kuopion keskustaa.

BLOGI: Välillä on hyvä mennä kauas, että näkee lähelle – ESR-hankkeen reissu Brnoon

Harmaa marraskuu, mutta mieluisa puhelu. Tarjolla oli paikka ESR-hankkeen Brnon reissulle. Passin numero nopeasti ja olin listalla. Pääsin Tsekin tasavaltaan saakka vertailemaan suomalaista, tsekkiläistä, espanjalaista ja itävaltalaista lastensuojelua. Kyseisen ESR-hankkeen kautta tsekkiläinen lastensuojelujärjestö pyrkii saamaan uusia ideoita lastensuojelun kehittämiseksi Tsekin tasavallassa. Tätä kautta toimii myös aktiivinen opiskelijavaihto maidemme välillä.

Kohteemme oli Brno, Tsekin toiseksi suurin kaupunki, jossa on nähtävissä sekä entisen ajan suuruus, että nyky-yhteiskunnan nurjat puolet. Kaupungin elävyys ja viihtyisyys perustuu pitkälti suureen määrään opiskelijoita, joiden vaellus viikonlopun viettoon kotikaupunkeihinsa hiljentää Brnon kadut viikonloppujen ajaksi.

Vierailimme Brnossa sosiaalikeskuksessa, lastensuojelulaitoksissa ja nuorisokeskuksissa tutustuen käytäntöihin, lainsäädäntöön ja järjestelmiin pohtien maiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, toisiltamme oppien. Tsekkiläinen lastensuojelu on melko heikosti resurssoitua ja sosiaalityöntekijöiden valtaa on viime vuosina vähennetty. Sosiaalityöntekijä ei voi esimeriksi tehdä päätöstä kiireellisestä sijoituksesta vaan tarvitsee siihen oikeuden määräyksen. Resurssien vähyys merkitsee sitä, ettei perheille ole mahdollista tarjota tarvittavia avohuollon tukitoimia. Sosiaalityöntekijät kuitenkin kokevat, että päätösvallan väheneminen sosiaalityöntekijän työssä on mahdollistanut avoimemman ja luottamuksellisemman suhteen luomisen asiakkaisiin. Tsekkiläisessä sosiaalityössä on havaittavissa vanhanajan charmia, jossa sosiaalityöntekijä pyrkii aidosti tuntemaan asiakkaansa ja tarjoamaan omaa ammattitaitoaan asiakasperheen käyttöön. Asiakasmäärät ovat kuitenkin melko samoja kuin Suomessakin, joten työssä jaksaminen ja sen haasteet koskettavat myös tsekkiläistä lastensuojelua. Sosiaalityöntekijät pyrkivät huolehtimaan omasta jaksamisestaan samoin keinoin kuin Suomessakin, pyrkimällä erottamaan työ- ja vapaa-aika toisistaan ja turvautumalla kollegiaaliseen tukeen.  

Lastensuojeluyksiköt ovat kooltaan isoja. Keskittämisellä on historialliset ja taloudelliset juurensa. Suurimmassa yksikössä, jossa vierailimme, paikkoja oli lähemmäs 80, tosin jaettuna 6-8 lapsen yksiköihin, joiden kautta levottoman ympäristön stressaavuutta pyritään vähentämään. Lapsilla ei ole omia huoneita, kuten suomessa vaan he asuvat kahden hengen huoneissa. Tsekin tasavallassa lastensuojeluyksiköt ovat nimeltään joko ”education center” tai ”detension center”. Suomessa vastaavat yksiköt olisivat perus- ja erityisyksikköjä. Tosin sillä erotuksella, että Suomesta puuttuu eurooppalainen nuoriso-oikeus, jonka antamien tuomioiden perusteella nuorisoikäiset sijoitetaan rangaistusyksikköinä toimiviin lastensuojelulaitoksiin. Siitä huolimatta lastensuojeluyksiköiden johtajilla on hyvin vähän valtaa ja mahdollisuuksia rajoittaa haasteellisesti käyttäytyviä lapsia ja henkilökunnalta puuttuu erityisosaamista rajoittamisen suhteen. Isojen yksiköiden haasteena on vaikeus erikoistua lasten tarpeiden mukaiseen osaamiseen. Toisaalta isojen lastensuojeluyksiköiden etuna on moniammatillisten tiimien ja koulunkäynnin mahdollistuminen sijoitusyksikössä. Isot yksiköt mahdollistavat toimintojen keskittämisen ja taloudelliset säästöt, jolloin yksiköihin on ollut mahdollista rakentaa hienot ja toimivat yhteiset tilat.

Tsekissä pienien vauvojen sijoituksia pyritään kaikin keinoin välttämään. Vierailimme äidille ja vauvoille suunnatussa perhekuntoutusyksikössä, jossa kuulemani perusteella äideillä oli suuria sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, myös vakavaa päihteidenkäyttöä. Siitä huolimatta huostaanotot olivat hyvin harvinaisia. Perhehoidon haasteet olivat hyvin samanlaisia kuin Suomessa; hyviä perheitä on vaikea löytää ja lasten haasteet ovat vuosien myötä kasvaneet.

Tsekin tasavallassa nuoriso- ja katutyö on keskittynyt nk. sosiaalihuoltolain alle. Myös yleisiä, matalan kynnyksen palveluita on jossain määrin tarjolla, mutta järjestelmä ei tunne Suomen kaltaista nuorisolakia, jolla nuoret pyritään taustastaan ja asemastaan riippumatta integroimaan samoihin ryhmiin ja tiloihin. Brnossa oli nähtävissä perinteisen katutyön käytäntö, mikä jossain määrin on Suomesta katoamassa. Suomessa painotetaan enenevässä määrin asiakkaan, lapsen tai nuoren omaa motivaatiota, mikä jättää ison osan syrjäytymässä olevista nuorista oman onnensa nojaan. Katutyön ”takaa-ajavalla” käytännöllä on edelleen sijansa myös suomalaisessa kulttuurissa, sillä kaikkia nuoria ei pystytä sitouttamaan aikuisten odottamalla tavalla.

Reissun aikana tietoisuuden sisältö avartui ja suhteellisuudentaju kasvoi. Pääosaan ei noussut niinkään se, millaisen lainsäädännön tai rakenteiden kautta työtä tehdään vaan se, millaisella asenteella ja ylpeydellä se tapahtuu. Matkan aikana näkyvissä oli ilo ja palo työn tekemiseen huolimatta resurssien niukkuudesta. Samanlaisella palavalla sydämellä työtä tekevät sekä tuliset espanjalaiset että harkitsevat pohjalaiset. Vierailujen, presentaatioiden ja vapaiden keskustelujen kautta huomasimme, että maidemme systeemeissä on paljon sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Kansainvälisen yhteistyön, vierailujen ja opiskelijavaihdon kautta muistamme kyseenalaistaa oman tapamme ajatella. Yhteiskunnan muuttuessa myös lasten, nuorten ja perheiden tarpeet muuttuvat. Tiettyjen pysyvien lainalaisuuksien lisäksi on paljon liikkuvia tekijöitä, joiden mukana meidän on pysyttävä. Sen vuoksi on hyvä mennä välillä kauas, että näkee paremmin lähelle.

– Milla Höykinpuro (sosiaalipsykologi, sosiaalityöntekijä YTM)

TIEDOTE: Sosiaalipalvelut Jyväsharju Oy yhdistyy osaksi Familaria

Sosiaalipalvelut Jyväsharju Oy on 2015 perustettu yhtiö, joka tuottaa lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikköhoitoa Katajarinne-yksikössä Jyväskylän Mäyrämäessä. Katajarinteen erityisosaamisalueita ovat 8-13- vuotiaiden lasten psykososiaaliset haasteet, psyykkinen oireilu sekä vuorovaikutuksen pulmat. Katajarinteessä työskentelee yhdeksän vakituisen työntekijän moniammatillinen henkilökunta. Ohjaajat ovat sosiaalialan tutkinnon suorittaneita tai psykiatrisia sairaanhoitajia ja suurimmalla osalla on vähintään amk-tasoinen tutkinto.

Osakekauppa ei vaikuta henkilöstöön eikä asiakkaisiin. Koko henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä mukaan lukien yksikön johtaja Hannu Kettunen.

”Familar ei ole aiemmin tuottanut sijaishuollon palveluita Keski-Suomessa. Laadukkaista palveluista ja henkilöstön vahvasta osaamisesta tunnetun Katajarinteen saaminen mukaan Familarin verkostoon tukee tavoitettamme olla monipuolinen ja luotettava kuntien yhteistyökumppani kaikkien maakuntien alueella”, toteaa Familarin toimitusjohtaja Harri Pomell. ”Tällä hetkellä tuotamme Jyväskylässä tuetun asumisen ja avohuollon palveluita ja Katajarinteen mukaantulo monipuolistaa palveluvalikoimaamme Keski-Suomessa”, jatkaa Pomell.

”Familar vahvana toimijana on luonteva jatkaja työllemme Katajarinteessä ja Familarin alaisuudessa Katajarinteellä on entistä paremmat mahdollisuudet kehittää moderneja lastensuojelun laitoshuollon palveluita. ”, toteaa Sosiaalipalvelut Jyväsharju Oy:n toinen perustaja ja yrittäjä Tommi Puhakka.

Familar toivottaa koko Katajarinteen poppoon tervetulleeksi : )

Lisätietoja

Harri Pomell, toimitusjohtaja Familar Oy puh. 0400 978 448