Lapsen oikeuksien viikko 18.11.2022 Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on ollut turvallisuus. Kysyimmekin teeman mukaisesti Facebook – sivullamme sitä, millä tavoin turvallisuutta voidaan lisätä. Vastauksia tuli hurjasti, valtava kiitos kaikille osallistuneille! Kommenteista muodostui sanapilvi, jossa asiat kasvavat sitä mukaa, kun niitä mainitaan. Melkoisen tärkeitä asioita ? #sunturvallisuus #munturvallisuus #familar #lapsenoikeudet
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 4 14.11.2022 Eikä minulla ei ole sateenvarjoa mukana. Virittelen repun pääni päälle ja kuulokkeet korviin ja lähden lampsimaan. Päästyäni perille soitan ovikelloa, että ohjaaja tietää päästää minut sisälle. Vastassa on yksi lemppareistani, Laura. Hän aloittaa heti hössötyksen kastumisestani ja kuinka olisi pitänyt soittaa, niin he olisivat tulleet hakemaan. Hän huolehtii, että vaihdan kuivaa ylle ja pyytää minut välipalalle muiden seuraan. Ja niin minä teen. Mieleni on levollinen ja oloni turvallinen. -Nora Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? FAmilar Perhehoitopalvelut ja yhteystiedot
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 3 11.11.2022 Istun koulutaksin kyydissä matkalla kotiin. Äiti on iltavuorossa ja isäpuoli töissä. Nousen taksista ja juoksen etuovelle, kengät märkään nurmikkoon lätsähtäen. Ovi on lukossa. Etsin avaimen piilopaikasta ja napsautan lukon auki. Talo on tyhjä. Pikkueteisestä tulvahtaa nenääni hieman tympeä ummehtuneen haju, meidän talon haju. Meidän talomme on vanha. Lasken repun tuvan lattialle. Heitän märät kengät ja vaatteet keittiön sohvalle. Sellainen vanha levitettävä puusohva. Talo pitää lämmittää ja se on minun tehtäväni koulun jälkeen. Lähden hakemaan liiteristä puita, sateesta huolimatta. Nappaan eteisen nurkasta ison punaisen sateenvarjon ja astun ulos. Isäpuoli saapuu töistä, pikkuveli mukanaan. Saan huudot ja läpsäytyksen takaraivoon, olenhan jättänyt märät vaatteet sohvalle. Olisipa äiti kotona, ajattelen. -Nora Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? Familar perhehoitopalveluista lisää ja yhteystiedot
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 2 26.10.2022 Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko hymyn ja huolenpidon vai pelon ja paheksunnan? Odottiko joku kotona vai pitikö sinun selvitä yksin? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille huolenpitoa, hellyyttä ja hoivaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity ja saattaa ilmetä epäsosiaalisena tai aggressiivisena käytöksenä tai vetäytymisenä ihmissuhteista. Varhaislapsuuden turvattomasta kiintymyssuhteesta seurauksena saattaa olla kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteiden ja parisuhteiden muodostaminen on vaikeaa, suhteet tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? tutustu aiheeseen lisää tästä
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 1 5.10.2022 Mielikuviini muistuu vastapuidun viljan tuoksu, puista putoavat omenat ja vaahteran lehdistä askarrellut kirjanmerkit. Silmissäni näkyy pimeä ja märkä kotitie ja kotiin unohtunut taskulamppu. Pimeys on totaalista, omat varpaankärjet eivät erotu juostessani pelottavan ja pimeän autotallin ohi kohti kotiovea. Astun sisään ovesta, johon koira on kynsinyt jäljet. Äiti odottaa sisällä. Hän tervehtii iloisesti ja pyytää viemään valuvan sateenvarjon kuivumaan kylpyhuoneeseen. Hän kysyy, tuliko kylmä ja laittaako hän kuumaa mehua. Kohta tulee varmaan suihkustakin kuumaa vettä, äiti laittoi juuri tulen pannuhuoneen pesään. Isä istuu tapansa mukaan sanomalehden ääressä olohuoneessa ja katsoo uutisia. Uutisten aikana ei saa metelöidä, pitää olla ihan hiljaa. Isä tervehtii eleettömästi. Olemus viestii lämpöä, vaikka katse pysyykin tiiviisti uutisissa. Tässä hetkessä ei ole mitään liikaa tai liian vähän. Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? Familar perhehoitopalvelut
Sijaisperheiden koulutus- ja toimintapäivä Vanhalinnassa 20.9.2022 Sijaisvanhemmille oli luennoimassa psykoterapeutti työnohjaaja Laura Mannila aiheesta ”Lapsi ja trauma”. Sosiaaliohjaajat järjestivät lapsille toimintapisteitä, joissa harjoiteltiin Nalle Kallen kanssa ensiaputaitoja, piirrettiin KotiKotoisaa, askarreltiin koruja ja leikittiin perinneleikkejä. Lisäksi ympäristö mahdollisti retkeilyn luonnon ihmettelyineen, lampaiden rapsuttelun ja laavulla nautittiin nuotiolättyjä. Sijaisvanhempien keskuudessa luento herätti vireää keskustelua ja palaute päivästä on ollut positiivista. Erään vanhemman sanoja lainaten: ”Oli aivan huippu päivä, kiitos siitä <3!”
Kom med i vår verksamhet 20.1.2021 Ur nyheter och diskussioner i tidningar och på nätet framgår att det inom barnskyddet råder en ständig brist på familjevårdare. Kommuner, organisationer och privata serviceproducenter rekryterar och skolar aktivt familjer. Varje barn ska få en familj, som passar just det specifika barnet, därför borde det finnas tillräckligt med alternativ. Detta betyder att det ska finnas fler familjer än barn i behov av familj, men för tillfället har efterfrågan överskridit utbudet och antalet omhändertaganden ökar fortfarande. Bristen på familjevårdare beror oftast på att det inte finns tillräckligt med information om verksamheten. Från och med år 2012 har familjevården lagenligt varit det primära alternativet då barn placeras utanför hemmet. I familjevården får barn korrigerande erfarenheter och livslånga relationer. Familjevården försäkrar att barnen får en individuell vård, som är ett kostnadseffektivare och mänskligare alternativ än anstaltsvård. I familjevård med starkt stöd kan det placeras också mer krävande barn, som tidigare placerats inom anstaltsvård. Barnens uppförandestörningar eller till exempel somatiska sjukdomar är inte hinder för placering i familjevård. Inom familjevård kan likaså en hel familj placeras i en annan familj. Målet vid omhändertagning och placering är alltid att barnen kunde återvända hem och denna möjlighet bedöms regelbundet. Det är viktigt att kontakten mellan barnet och dess föräldrar är regelbunden också under placeringen utanför hemmet. Vid den tidpunkten då barnets och familjens situation återhämtat sig tillräckligt och grunder för omhändertagande inte längre finns, bör man påbörja förberedelserna för att barnet återvänder hem. Flytten hem bör planeras grundligt och processen ska framskrida på barnets villkor. Barnet, föräldrarna och familjevårdarna borde alla bli erbjudna tillräckligt med stöd under processen. Vad för slags personer blir familjevårdare? Det finns inget entydigt svar på detta, eftersom det finns lika stor mångfald bland familjevårdare som bland barn som placeras inom familjevård. Det krävs inga övernaturliga egenskaper. Familjevårdaren behöver bra samarbetskunskap och färdighet att förstå och godkänna olika slags människor och livsstilar, eftersom förutsättningen till en lyckad placering är ett fungerande samarbete med barnets föräldrar och annan närkrets. En viktig samarbetspart är även barnets socialarbetare, som i sista hand har ansvaret och gör besluten gällande barnets vård och omsorg. Familjevårdaren ska även vara engagerad, eftersom familjevårdaren binder sig till att sköta barnet så länge som placeringen är det bästa för barnet, vilket kan vara ända tills barnets blir myndigt. Flexibilitet är även grundläggande, eftersom vardagen kan innehålla mycket förändringar. För att kunna fungera som familjevårdare måste man först få en skolning för uppdraget. I Familar har vi en egen Famile-utbildning. Vi utbildar familjer även på svenska. Efter att familjerna tagit kontakt i oss, till exempel per telefon eller via vår nätsida, kommer vi överens om en telefontid, då vi går igenom familjen situation och berättar om vår verksamhet samt ser om det finns hinder för familjen att fungera som familjevårdare. Efter detta kan utbildningen börja. Utbildningen består av tre moduler, vilka innehåller individuella träffar, förhandsuppgifter och grupputbildningar. Stödfamiljerna är färdigt utbildade efter de två första modulerna. Fosterfamiljerna deltar även i den tredje modulen. Under utbildningen får de blivande familjevårdarna kunskap om barnens trauma och olika utmaningar. Familjevårdarna lär sig även självreflexion, det vill säga att granska sina egna handlingar och känslor. Vi i Familar lär oss under utbildningen känna familjevårdarna och deras historia bättre. Många familjer anser att det är bra att först börja som kortvarigare stödfamilj före förflyttning till att fungera som långvarig fosterfamilj. Det är även väsentligt att understryka att familjevårdarna inte blir lämnade ensamma, utan får stöd med det viktiga uppdraget. I Familar erbjuder vi starkt stöd till familjevårdarna. Varje familj har en egen arbetare som är i regelbunden kontakt med familjen och besöker familjen minst en gång i månaden. Vi har även en telefonjour som fungerar dygnet runt. Vi erbjuder familjevårdarna månatlig arbetshandledning och referensstöd. Utöver detta ordnar vi skolningar och rekreation. Vid behov erbjuder vi även barnvård och par- och familjeterapi. Familjevårdarna har även rätt till semesterdagar som förverkligas med hjälp av semesterfamiljer. Som familjevårdare får man inverka i barns liv och arbetet är samhälleligt betydelsefullt. Familjevårdare är ett yrke, eftersom ekonomiskt stöd utges, vilket möjliggör att utöva det som heltidsarbete, som även beaktas i pensionen. Dessutom är det likväl frågan om en kallelse och om viljan av att göra gott. De placerade barnen behöver en så kallad ”normal vardag” och närvarande vuxna, som besvarar barnens behov och uppmuntrar barnet. Ta kontakt om du blev intresserad och vill höra mera om vår verksamhet. -Sonja Mustonen, socialarbetare (pol.mag.) Perhehoitopalvelut
ONNEA PETRI, VUODEN ISÄ 2020 18.11.2020 Hyvää Lasten oikeuksien viikkoa! Tämä vuosi onkin aivan erityinen, sillä Lasten oikeuksien päivä 20.11. on tänä vuonna Suomessa ensimmäisen kerran virallinen liputuspäivä. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Lapsen oikeudet mielessämme kävimme perjantaina 13.11. lounastamassa siilinjärveläisen Petri Hartikaisen sekä hänen sijaislapsensa kanssa. Ennen lounasta muistimme Vuoden isää Familarin solmioneulalla. Vuoden isä Petri on yksi kolmesta tämän vuosittaisen tunnustuksen saaneesta isästä, jotka ovat esimerkillään ja toiminnallaan edistäneet isyyden erityistä huomaamista. Sosiaali- ja terveysministeriö perustelee valintaa: “Petri Hartikainen edustaa turvallista ja vastuullista isyyttä. Hän on omalla esimerkillään murtanut perinteisiä ennakkokäsityksiä perheestä ja isyydestä ja toiminnallaan edistänyt miesten itsenäistä sijaisvanhemmuutta. Perhehoitajana työskentelevä Hartikainen on toiminut sijaisisänä ja ainoana vanhempana viidelle lapselle. Tällä hetkellä hän on sijaisisä erityislapselle. Hartikainen vaikuttaa aktiivisesti verkostoissa ja järjestöissä ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa lasten edun hyväksi.” Tähän voimme me kaikki Petriä tuntevat yhtyä sydämestämme. Mitä Petrille merkitsevät lapsen oikeudet? Petri kertoo, että ennen kaikkea lapsella tulee olla oikeus ilmaista oma mielipiteensä. Tiedän, että tämä ei ole mitään kaunopuhetta, vaan sydämestä tullut ja arjessa näkyvä ajatus. Petrin arvoihin kuuluu jokaisen ihmisen oikeus olla oma itsensä, esittää näkemyksensä ja saada elää oman näköistänsä elämää. Petri ottaa oman sijaislapsensa mukaan kaikkeen mahdolliseen arjen touhuun, mihin lapsi suinkin haluaa lähteä. Lapsi ei ole este aktiiviselle elämälle, vaan elämän voi rakentaa niin, että lapsi voi olla mukana kaikessa ja hänestä voi olla ylpeä juuri sellaisena kuin hän on. “Kyllä se on aivan mahtava tyyppi”, “on Petri todennut monta kertaa sijaislapsestaan, joka ei aina toimi niin kuin ympäristö odottaa. Jokaisessa lapsessa on paljon hyvää ja vahvuuksia, joita ei näe kuin silloin, kun aidosti kohtaa ja kuuntelee jokaisessa hetkessä. Mitä sitten merkitsee lapsen oikeus tulevaisuuteen? Petrin mielestä jokaisen tulee saada valita oma tiensä, ja hän tukee sijaislapsiaan oman arvokkaan elämänpolun rakentamisessa. Petri pysyy sijaislastensa elämässä niin kauan kuin he tarvitsevat tai haluavat. Hänen luonaan tällä hetkellä asuva sijaislapsi tulee tarvitsemaan tukea koko elämänsä ajan, ja Petri tuumaakin, että he voivat hyvinkin elää yhdessä vaikka kymmeniä vuosia. Petri on palkintonsa ansainnut. Petrin arkea läheltä seuranneena ajattelen, että myyttejä murtava sijaisvanhemmuus vaatii hyvää itsetuntoa, rohkeutta olla oma itsensä ja kykyä nähdä lapsen yksilölliset tarpeet. Petri nauttii elämän pienistä hetkistä, ja hänen savolaisen leppoisa huumorinsa saa meille kaikille hymyn huulille. Palkinto isyydestä tulee joka päivä. Kun näkee, että lapsella on hyvä olla, tietää, että on tehnyt lapsen kanssa juuri ne oikeat asiat. Kiitämme yhteistyöstä kaikkia Petrin tukena olevia tahoja, erityisesti Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikköä sekä sosiaalityöntekijä Tuomo Mattilaa. Minna Jauhiainen, sosiaalityöntekijä, Familar perhehoito Itä-Suomi
Famile-valmennusta etänä 28.4.2020 Lauantaina järjestettiin ensimmäinen Famile-valmennuspäivä etänä, joka jäi maaliskuussa koronaepidemian jalkoihin. Pienet tekniset haasteet eivät meitä lannistaneet (vaikka operaattorin verkko kaatui valtakunnallisesti kesken päivän…). Kymmenestä perheestä yhdeksän pysyi langoilla.Livenä päivää olivat vetämässä Mari, Jonna ja Titta. Testasimme myös Millan ja Antin kokoamia videoluentoja. Ne toimivat loistavasti.Vaikka ryhmä ei ollut fyysisesti yhdessä, niin ryhmäytymistä saatiin jatkettua ja säilytettyä ja kaikki perheet ovat hyvin prosessissa mukana.Tämä oli hyvä kokemus ja saimme välittömästi palautetta perheiltä siitä, että sisältö päivään oli laadukasta ja hyvin suunniteltua, kiinnostus säilyi yllä ja harjoituksia luentojen seassa oli riittävästi. Lupaava kokemus, josta lähdetään jalostamaan. Seuraavat aloittavien perheiden valmennuspäivät on aikataulutettu toukokuulle, eli mukaan saadaan nyt kattavasti kiinnostuneita riippumatta perheen asuinpaikasta. Menossa mukana olivat myös Sisu ja Symppis ❤️ #perhehoito #familevalmennus #sijaisperhe #tukiperhe #lastensuojelu
Koronavirus, poikkeustilanne ja perhehoito Familarissa 20.3.2020 Joudumme jokainen miettimään osaltamme, miten sopeutua parhaalla mahdollisella tavalla vallitseviin olosuhteisiin. Tämä ei varmasti kaikissa tilanteissa ole helppoa, ja vaatii venymistä sekä epävarmuuden sietämistä – mahdollisesti vielä pitkäänkin. Poikkeustilanteesta huolimatta, perustyömme Familarin perhehoidossa jatkuu ennallaan. Tuen tarve ei ole muuttunut, ja olemmekin päässeet miettimään uudenlaisia tukimuotoja sen varmistamiseksi, että sijaisperhe saa poikkeustilasta huolimatta riittävän tuen. Tilanteessa, jossa valtionjohdolta on tullut selkeä ohje välttää kaikkia ylimääräisiä kontakteja – pois lukien aivan välttämättömät tapaamiset – on äärimmäisen tärkeää, että toteutamme suurimman osan tuesta ja työskentelystä mahdollisuuksien mukaan etäyhteyksillä. Näin voimme omalta osaltamme minimoida tartuntariskiä. Olemmekin monen perheen kohdalla sopineet, että tukityö tapahtuu puhelimitse tai videovälitteisesti. Onneksi työntekijöillämme on käytössä hyvät ja toimivat työvälineet, jotka mahdollistavat etätyön! Teemme tiivistä yhteistyötä myös viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Seuraamme valtionjohdon ja muiden viranomaisten ohjeistuksia ja tilannepäivityksiä aktiivisesti, ja tarvittaessa pystymme muuttamaan omia käytäntöjämme nopeallakin aikataululla vastaamaan viranomaisten ajantasaisia ohjeita ja suosituksia. Lapsi- ja perhekohtaisissa asioissa tiedotamme muutoksista sijaisperheitämme suoraan vastuutyöntekijän kautta, ja yleisiä käytäntöjä sekä ohjeistuksia koskevaa tietoa välitämme kootusti perhehoitajillemme sähköpostin välityksellä. Teemme perhehoidossa parhaamme, että lapsilla, sijaisperheillä ja henkilöstöllämme on ajantasainen tieto ja taito sekä tarvittava tuki selviytyä tässä haastavassa tilanteessa. Uskomme vahvasti, että yhdessä selviämme tästäkin! Pysytään kaikki terveinä ja nautitaan auringosta yhdessä lasten kanssa! Roosa Varis Palvelupäällikkö Etelä-Suomen perhehoito