Esimerkiksi väliin jääneen matikan tunnin tehtävät voi sisällyttää yhteiseen tekemiseen ja värittelyn lomassa jutella päivän polttavat puheenaiheet. Tulipa ohessa vielä lapsen aloitteesta harjoiteltua englanniksi värit! Mielenkiinnon säilyttämiseksi tarvittiin väliin pieni käsillä tekemisen harjoitus, joka toteutui lapselle tehdyn letitysharjoitustyökalun avulla. Lapsiin ja heidän tarpeisiinsa tutustuminen mahdollistaa yksilöllisen kohtaamisen ja tarpeisiin vastaamisen, avoin työilmapiiri taas antaa vapautta keksiä uusia ratkaisuja haastaviinkin tilanteisiin.

Innovatiivista päivää kaikille lapsille ja aikuisille!

Hänen mukaansa rakkaus on kehon automaattinen reaktio, jonka voimme kokea positiivisessa kontaktissa kenen tahansa kanssa, joka on fyysisesti läsnä. Rakkaudessa (välittämisessä) jaamme yhtä tai useampaa positiivista tunnetta toisen kanssa. Rakkaus on myös vahvaa motivaatiota työskennellä ja panostaa toisen ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Rakkaudessa emme näe ihmistä vain sellaisena kuin hän on, vaan sellaisena, mitä hän voi olla ja millaiseksi hänen on mahdollista tulla. Me Eemelin vastaanottokodilla uskomme siihen, että pienikin ohikiitävä hetki lapsen kanssa on merkityksellinen. Myönteisyyden sekä välittämisen ilmapiiri luo turvallisuutta, toivoa ja tilaa muutokselle.

Hyvä vuorovaikutus pitää sisällään tiedostamista. Jokainen työntekijä omine elämänhistorioineen ja tunteineen tuo oman värinsä niin lapsen, vanhemman tai työtoverin kohtaamiseen. Se, miten ohjaaja työssään kykenee tiedostamaan omia tunteitaan ja reaktioitaan ei ole aina itsestään selvää. Kannustamme työryhmämme jäseniä lisäämään ymmärrystä oman henkilökohtaisen taustan ja persoonan vaikutuksista vuorovaikutustilanteisiin. Positiivisessa psykologiassa ja ratkaisukeskeisyydessä ihmisen vahvuudet nousevat merkittävämpään rooliin heikkouksien sijaan. Puhumme mieluummin taidoista, joita voidaan vielä opetella. Myös työryhmän jäsenten vahvuuksia haluamme nostaa työntekijöidemme tietoisuuteen. Jokainen työntekijämme on hiljattain tehnyt Via-instituutin tekemän positiiviseen psykologiaan perustuvan vahvuusmittarin, jonka tarkoituksena on auttaa meitä tiedostamaan ja tuntemaan toistemme ominaisuuksia sekä oppia hyödyntämään näitä lasten kanssa tehtävässä työssä. Vastaanottokodin lokakuun tiimipäivässä harjoittelimme empaattista ja läsnä olevaa vuorovaikutusta tilanteissa, joissa jouduimme ottamaan lapselle tai työtoverille hankalia asioita puheeksi. Jokainen ohjaaja sai toimia niin palautetta saavan lapsen kuin työkaverin roolissa sekä palautteen antajana. Tutkimme, miten kehon erilaiset asennot vaikuttivat siihen, miltä palaute tuntui. Hyvin nopeasti huomasimme, miten epämukavalta tuntui, jos ohjaajan sormi nousi pystyyn tai jos ohjaaja kertoi viestiään esimerkiksi kädet lanteilla seisten. Tunnelma harjoittelutilanteissa vaihteli kylmän ja hyökkäävän sekä lämpimän ja läsnä olevan tunnelman välillä riippuen käyttämästämme kehon viestinnästä.  Päivässä hersyi nauru, mutta myös vakavia hiljentymisen hetkiä tärkeän aiheen äärellä koettiin.  Tiimipäivän paras anti on aina siinä, kun seuraavan kerran olemme vuorovaikutuksessa, muistamme, mitä aito ja välittävä läsnäolo on. Pienetkin arkiset kohtaamiset lapsen elämässä voivat olla merkityksellisempiä, kuin osaamme aavistaakaan.

Tutustu Eemelin vastaanottokotiin klikkaamalla tästä!

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta perustuu toiminnallisuuteen, yhdessä tekemiseen, elämyksellisyyteen ja ratkaisukeskeisyyteen. Toiminnassa ja ohjauksessa kulmakivenä on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen, tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen sekä onnistumisien kautta itsetunnon vahvistuminen ja ilon löytyminen elämään.

Taikatallissa keskitytään erityisesti toiminnanohjauksen haasteisiin ja harjoitellaan tarkkaavuuteen ja keskittymiseen liittyviä taitoja. Ryhmä on suunnattu 6-9 vuotiaille nepsy -haasteisille lapsille ja heidän perheilleen tukemaan arjen toimintoja ja tunnesäätelyn kehittymistä. TaikaTallissa työskentelee kahden ohjaajan lisäksi hevosia, poneja, lampaita, kissaveljekset Mörö ja Kölli sekä puput Töyhtö ja Hyyppä. Tallin tilat ja erilaiset toiminnot on suunniteltu tukemaan tarkkaavuutta ja helpottamaan toiminnanohjausta. Tallissa on erilaisia tehtäväkoreja, kuva- sekä väristruktuureita ja lyhyitä ohjeita ohjaamaan toimijaa omatoimisuuteen. Tallin sosiaalitilassa kokoonnutaan jokaisella tapaamisella täyttämään päiväkirjaa ja tekemään erilaisia kaveri- ja tunnetaitoihin liittyviä tehtäviä joihin ideat usein löytyvät tallissa tehdyistä harjoitteista.

Taikatalli ja muut hevostoiminta-asiakkaat ovat osa tallin yhteisöä. Yhteisten eläintenhoitotehtävien avulla opitaan ottamaan vastuuta, kokemaan merkityksellisyyttä ja mikä tärkeintä, koetaan olevamme tärkeitä ja ainutlaatuisia.

Elina Hopeavuori, sairaanhoitaja (amk) spht®-ohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja
Jonna Leppäharju, sosionomi (amk) spht®-ohjaaja Essi Lauronen, sosionomi (amk) spht®-ohjaaja

Ohjaajat ja nuoret jalkautuivat lähimaastoon keräämään roskia, joita lyhyessä ajassa saatiinkin kerättyä melkoinen määrä. Vaikka maahan heitettyjen roskien määrä järkyttikin, kuitenkin kaikille tuli hyvä mieli, kun sai omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristön siisteyteen ja viihtyvyyteen. Myös muutama ulkopuolinen tuli spontaanisti kiittämään, kun olimme lähteneet porukalla hyvällä asialla liikkeelle. Upeaa nuoret ja ohjaajat!

Mahdottoman hieno tapa myös tyhyillä. Kiitos Mikolle haastamisesta ammatilliseen pohdintaan liikunnan tärkeydestä mielenterveyteen. Saimme samalla myös piirtää rastin yhteen kohtaan työyhteisön kehityssuunnitelmassa.

Laurea Ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella 25.8.2021 aloitti 19 Familarin työntekijää opinnot tavoitteenaan sosionomin tutkinto. Familarin lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen  totesi koulutuksen avauspuheenvuorossaan Familarin kasvattavan työntekijöidensä osaamista jatkuvasti alalla kiristyvien ammattitaitovaatimusten takia. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen näkyy tulevaisuudessa palvelujen vaikuttavuuden parantumisena ja työn sisältöjen kehittymisenä. Familarin tavoite on entisestään alan suurimpana toimijana parantaa laatujohtajuuttaan, ja näyttää muille alan toimijoille suuntaa laatutyössä.

Laurean sosiaalialan kehittämispäällikkö Anu Lindström kertoi omassa avauspuheenvuorossaan Laurean olevan Suomen vetovoimaisin ammattikorkeakoulu, jonka yhtä opintopaikkaa hakee 6,11 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Laureassa on sosionomiopiskelijoita puolisentoista tuhatta. Laurea on kehittänyt erityisesti opiskelua verkossa, jossa tämäkin ryhmä opintonsa pääsääntöisesti suorittaa. Lähes joka opintojaksoon liittyy työelämän käytännön projekti, johon opittua teoriapohjaa peilataan. Polkuopintojen aikana suoritetaan pääasiassa ensimmäisen vuoden opintoja, jonka jälkeen polkuopiskelijat hakeutuvat erillishaun kautta tutkinto-opiskelijoiksi.

Familar tarjoaa alan parhaat kehittymismahdollisuudet uudenlaisilla koulutuskokonaisuuksilla ja sisäisillä koulutuksilla, joiden sisältöjä kehitetään jatkuvasti. Familar tukee sosionomiopintoja polkuopintojen ajan Laurean Opintocoach-palvelulla. Ryhmän Opintocoach auttaa, tukee, motivoi ja suunnittelee opintoja opiskelijoiden kanssa sekä pienryhmissä että yksilötapaamisilla polkuopintojen ajan. Opintotehtävien tarkoitus on linkittyä vahvasti opiskelijoiden omaan työhön kehittämistehtävinä ja osaamisen jakamisena työyhteisöissä.

Mukava aloituspäivä sujui Tikkurilan kampuksella Opintocoach, lehtori Sanna Puhakan ja ryhmän kanssa toisiinsa tutustuen. Opiskelijat tutustuivat opiskelussa tarvittaviin järjestelmiin ja opiskelutapoihin. ​​​​​​

”Familarin ennaltaehkäisevässä perhetyössä nähdään paljon onnistumisia. Tukiperhetoiminta, avopalvelut ja perhekuntoutus auttavat pienemmissä sekä isommissa haasteissa. Familarilla uskotaan siihen, että jokaista ihmistä odottaa nurkan takana parempi huominen. Joskus sen eteen pitää olla valmis tekemään vähän töitä. Yksin ei kuitenkaan tarvitse ponnistella, vaan hyvän arjen ammattilaiset kulkevat rinnalla vaikeimman vaiheen yli.”

Kesälomalla nautittiin lastensuojelussakin helteistä, auringosta ja Suomen luonnosta. Pikku-Eemelistä tehtiin kesälomalla useita päiväretkiä mm. uimarannoille, Särkänniemeen ja useamman yön mökkireissu Sastamalaan järven rannalle. 

Työntekijän näkökulmasta työskentely lastensuojelussa kesäloma -aikaan on mielekästä, antoisaa ja erilaista kuin kouluarkena. Kesäloma -aikaan voidaan hieman hengähtää, vaikka töissä ollaankin ja suunnitella lasten ja nuorten kanssa päiviin yhteistä tekemistä ja kesälomareissuja. Kesälomalla jätetään hetkeksi kouluarjen rutiinit ja aikaiset heräämiset sivuun ja otetaan rennosti lomaillen, kuitenkin muistaen lasten tarvitsema struktuuri ja yksikön pelisäännöt.

Kun lähdetään mökkeilemään, suunnitellaan reissua jo hyvissä ajoin, pakataan uikkarit, yövaatteet ja hyvää mieltä kassiin myös työntekijöiden toimesta. Mökkeilyyn kuuluu osana uiminen ja saunominen yhdessä lasten kanssa; näytetään lapsille siviilipuolta itsestä, jonka on työssä huomannut lähentävän suhdetta lapsiin. Illalla käperryttiin yhdessä sohvalle katselemaan elokuvaa ja aamulla herättiin hiukset solmussa yhteisesti valmistetulle aamupalalle. Mökkeillessä voi ja saa olla oma itsensä ja unohtaa hetkeksi yksikössä läsnä olevan työ -minän. 

Välillä kesälomareissujen aikana lähes unohtaa olevansa töissä!

Tutustu lisää Pikku-Eemeliin täältä!

SYKSYLLÄ 2020 me isät käärimme hihat vielä ylemmäksi ja kokoonnuimme kerran viikossa pohtimaan, mitä on hyvä isyys ja miten esimerkiksi omat lapsuuden kokemuksemme isänä olemiseen vaikuttavat. Ryhmän aiheet herättivät esiin vahvoja onnen ja ilon tunteita, mutta myös surun, pettymyksen ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Kun isät ovat ensimmäisen kerran osallistuneet ryhmään ja kuulleet hetken toisen isän tarinaa, on hyvin todennäköistä, että kokee kuuluvansa porukkaan. Ideana onkin, että jokainen isä tai isähahmo on hyväksytty juuri sellaisena kuin on, omine piirteineen ja kokemuksineen. Ryhmän työntekijät ovat myös isiä, jolloin asiakkaat ja työntekijät ovat samalla maaperällä, ja ymmärrys toisen ajatuksista on luontevampaa. Yksi isä kiteyttikin asian hyvin. ”On helpompi puhua omista kokemuksistaan, kun te työntekijät olette aivan tavallisia isiä, ettekä mitään virkamiehiä.”

Jokaisella tapaamiskerralla on tietty aihe ja teoriaosuus, jonka avulla vuorovaikutteinen keskustelu voi alkaa. Aiheina ryhmässä on ollut muun muassa lapsen odotus ja syntymä, isän merkitys lapselle eri ikäkausina, miehen malli, isyyttä voi ja kannattaa korjata, erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmuus, lapsen osallisuus, kun lapsi sairastuu, isä elämänopettajana sekä kaksi toiminnallista tapaamiskertaa. Tärkeintä on saada jakaa omia isyydenkokemuksia niin, että samassa veneessä istuva kuuntelee aidosti. On myös kuntouttavaa olla pelkkänä korvana, jos niin sillä hetkellä haluaa. Isäryhmän aikana päästään kokemaan myös toiminnallisia asioita yhdessä, vaikkapa nuotiotulen äärellä ruokaillen ja luonnossa liikkuen, pelaten, urheillen tai saunoen. Tästäkin isät päättävät yhdessä. Toiminnallisuus tukee yhteisesti jaettuja kokemuksia ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa konkreettisesti tekemään asioita isyyden hyväksi.

”TÄLLAINEN RYHMÄHÄN MEILLÄ OLISI PITÄNYT OLLA JO KAUAN SITTEN”

Kokemuksieni mukaan isät puhuvat vanhemmuudesta. Täytyy vain luoda luottamuksellinen ilmapiiri ja tukea osallistumisen alkumetreillä riittävästi. Isäryhmän kohdalla onkin ollut ilo huomata, että osallisuuden kokemus on kasvanut kerta kerralta ja kiinnostus ymmärtää lasta on lisääntynyt. Isät ovat kannustaneet ja antaneet vinkkejä toisilleen positiivisella energialla. Työntekijän ja isän roolista katsoessa ryhmä on herättänyt ajatuksia myös oman isyyden tarkasteluun. Isien voimaantuminen olla enemmän lastensa elämässä sekä ymmärrys lapsen hyvinvoinnin kannalta yhdestä merkittävimmistä ihmissuhteista on ollut keskeinen oivallus jokaisen isän kohdalla. Osallistujat ovat erilaisia miehiä erilaisine elämäntarinoineen, mutta jokaisella on yhteinen tehtävä: isyys.

ISÄRYHMÄ

Isät saapuvat ryhmään lapsen tai perheen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun viranomaisen ohjauksella. Isäryhmä on ryhmämuotoista palvelua, jonka kunta ostaa palveluntuottajalta eli meiltä. Tietyissä tilanteissa ryhmään osallistuminen voi sisältyä jo olemassa olevan perhetyön tai muun lastensuojelun palvelun piiriin.

Familar Oy:n Pirkanmaan avopalvelut järjesti syksyllä 2020 kymmenen tapaamiskertaa sisältävän isäryhmän ja uusi ryhmä on tarkoitus aloittaa syksyllä 2021.

from ’Familar Uutiset’