Hanna-Riikka Räsänen on työskennellyt yli 15 vuotta eri tehtävissä lastensuojelun kentällä. Familarilla Räsänen on toiminut yksikönjohtajana 7 vuoden ajan, ennen asiakas- ja palveluohjauksen koordinaattoriksi siirtymistään.  

”Itselle lastensuojelun kentällä työskentely on iso osa omaa identiteettiäni. Koen työmme äärettömän tärkeäksi ja siksi itselle tärkeitä arvoja on laadukas työskentely ja välittäminen siitä, mitä ja miten työmme teemme. Lapselle ja hänen perheelleen tulee pystyä tarjoamaan paras mahdollinen tuki ja hoiva. Yhtä tärkeänä koen työntekijän näkökulmasta sen, että jokaisella on oikeanlaiset välineet ja taito tukea sekä auttaa lasta. Oikeanlaisella ja laadukkaalla asiakas- ja palveluohjauksella on iso merkitys lapsen kannalta ja on tärkeää pystyä auttamaan ja ohjaamaan asiakkaat oikeanlaisten palveluiden pariin ja silloin laadukas asiakasohjaus nousee isoon asemaan. On siis hienoa päästä kehittämään Familarin asiakas- ja palveluohjausta,” kertoo Hanna-Riikka.

Tutustu Nummelaan lisää tästä!

Perhehuoneissa voidaan tilapäisesti majoittaa esimerkiksi lasten vanhempia ja sisaruksia viikonlopputapaamisten yhteydessä. Aina ei ole lasten mahdollisuus mennä kotiin erilaisten syiden vuoksi ja nuorisokoti haluaa näissä tilanteissa mahdollistaa säännölliset tapaamiset. Nuorisokotiin sijoitettujen lasten perheiden kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä sekä tuetaan lasten suhdetta ja yhteydenpitoa omiin perheisiinsä mahdollistamalla perheiden yhdessäoloa ja olla auttamassa heitä kohti mahdollisimman hyvää, yhteistä tulevaisuutta. Lasten verkostoa pyritään vahvistamaan ja sukulaissuhteita vaalimaan sijoituksen alusta loppuun.

Tutustu Siilimäkeen lisää tästä!

On sitten motivaationa kunnon kohottaminen, terveyden parantaminen, liikunnan tuottama ilo, mielihyvä tai sosiaalinen kanssakäyminen, liikunta sekä harrastukset tukevat aina lapsen arkea ja tuovat voimavaroja. Siilimäessä onkin hienot puitteet liikunnalle, kun kuntoilusalimme vihdoinkin saatiin auki. Kuntosalin seinä on hieno esimerkki Siilimäen ohjaajien moniosaamisesta. Ohjaajamme Antero on tehnyt uudelle kuntosalillemme aivan upean Siilimäki Gym taideteoksen. Siilimäessä ohjaajat saavat toteuttaa itseään ja tuoda esille omia vahvuuksiaan. 

Tutustu Siilimäkeen lisää tästä!

Eräs omaohjaaja pohti Uuden vuoden toive -tehtävän yhteydessä sitä, miten voisi ylläpitää hyvää omaohjaajasuhdetta tilanteessa, jossa nuori siirtyy useammaksi viikoksi pois yksiköstä. Omaohjaaja hommasi nuorelle Survival Kit -kassin, josta löytyi muun muassa yhteisestä tekemisestä muistuttava pehmolelu, kasvonaamioita, herkkuja ja pidemmän aikaa haaveissa ollut huppari. Nuori oli Survival kitin saatuaan positiivisesti yllättynyt ja erityisen ilahtunut siitä, miten omaohjaaja oli osannut valita pakkaukseen kaikkia hänen lempiasioitaan.  

Omaohjaajat joutuvat työskentelyssä laittamaan myös itseään likoon, mistä malliesimerkki on kissarakkaalle nuorelle järjestetty visiitti paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Erityiseksi tilanteen tekee se, että nuoren omaohjaaja pelkää kissoja! Nuori ja omaohjaaja pääsevät käynnillä hoivaamaan kissoja yhdessä ja samalla toteutuu nuoren suunnitelma siitä, että omaohjaaja voisi mahdollisesti päästä eroon kissapelostaan.  

Omaohjattavien toiveita on toteutettu myös käymällä pakohuonereissulla (oli muuten onnistunut vapautuminen!) ja sopimalla tukkataikojen tekemisestä. Lisäksi vielä salaisia suunnitelmia muhii omaohjaaja-agenttien mielissä odottelemassa paljastusta. Omaohjattaville jo paljastetut yllätykset ovat saaneet aikaan hyvää mieltä sekä lapsissa että aikuisissa ja lapset ovat olleet vaikuttuneita siitä, miten hyvin omaohjaajat heitä tuntevat. 

Teams kokoukseen pääset klikkaamalla tästä.

Nuoret valitsivat yksikönjohtajan kanssa omaohjaajalleen lahjan. Valintaan käytettiin aikaa ja jokainen nuori mietti tarkkaan mistä omaohjaaja pitää ja mitä hän tarvitsee. Nuoret antoivat lahjat omaohjaajilleen ja samalla yksikönjohtajan tuella käytiin valintaprosessia ja kriteereitä lahjan valitsemiselle läpi.

Palmukoti Keravalla on hyvin pitkiä omaohjaajasuhteita, kuvissa lähes 10-vuotta nuoren omaohjaajana toiminut Tuija avaa jännittyneenä hänelle valittua lahjaa. Suuria tunteita, yhdessä jaettuna, siitä on Palmukoti Keravan joulumieli tehty.

Lue koko juttu klikaamalla tästä, sivu 16!

Sijoittajakunnat ja sijaintikunnat tekevät sekä suunnitelmallista ohjaus- ja valvontakäyntejä sekä epäkohtailmoituksiin liittyviä tarkastuskäyntejä. Ohjaus- ja valvontakäynneillä käydään läpi yksikön toimintaa useasta eri näkökulmasta. Esihenkilöt lähettävät valvontaan liittyvät dokumentit ennen yksikkökäyntiä ja niistä keskustellaan valvontakäynnillä. Tarkastukseen liittyviä dokumentteja ovat muun muassa henkilöstölistat koulutuksineen, suunnitellut ja toteutuneet työvuorot, omavalvontasuunnitelma, hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, edelliset ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot, palo- ja terveysviranomaisten tarkastusdokumentit ja yksikön säännöt. Ohjaus- ja valvontakäynnille osallistuu ainakin yksikön esihenkilöt ja lääkevastaava, mahdollisuuksien mukaan myös ohjaaja. Käynnillä valvontaa tekevät haastattelevat oman kuntansa sijoittamia lapsia ja usein myös lukevat päivittäiskirjauksia. Valvontaa tekevät ovat pyytäneet etukäteen palautetta yksiköön sijoitettujen vastuusosiaalityöntekijöiltä ja tämä palaute kerrotaan käynnillä. Lapsen vastuusosiaalityöntekijä tekee lapsikohtaista valvontaa ja he usein pyrkivät tapaamaan lasta sijaishuollon yksikössä.

Aluehallintoviranomaiset tekevät myös sekä suunnitelmallista ohjaus- ja arviointikäyntejä että kanteluihin ja epäkohtailmoituksiin liittyviä ennakolta ilmoittamattomia valvontakäyntejä. Epäkohtailmoituksia ja kanteluita voivat tehdä sijaishuollossa asuvat lapset, heidän huoltajat, opetustoimi, terveydenhuollon yksiköt, poliisi, yksikön työntekijät ja kaikki, jotka ovat sijaishuollossa asuvien lasten kanssa tekemisissä. Aluehallintovirasto voi haastatella kaikkia yksikössä asuvia lapsia. Sekä kunnat että Aluehallintovirasto kirjoittavat käynniltä muistion, jossa tulee ilmi yksikön vahvuudet ja kehittämisen kohteet. Korjauskehoituksiin annetaan kohtuullinen aika ja yksikön vastuuhenkilö pitää huolta siitä, että toiminta on lain ja sopimusten mukaista. Valtion viranomaisista valvontaa tekee Eduskunnan oikeusasiamies, joka useimmiten tulee ennalta ilmoittamatta ja heillä on lupa saada kaikki pyytämänsä dokumentit ja haastatella sekä sijaishuollossa asuvia lapsia ja työntekijöitä. Oikeusasiamies tarkastelee toimintaa erityisesti toiminnan laillisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Yhteen yksikköön voi sattua useita valvontakäyntejä vuodessa, yleistä on, että ainakin yksi kunta käy vuosittain. Valvontaa voidaan tehdä myös kirjallisesti epäkohtailmoitusasioissa. Kunta lähettää ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot kaikkiin kuntiin, joista on yksikköön sijoitettu lapsia sekä Aluehallintovirastoon. Jatkossa valvontamuistiot kerätään Lasteri- tietopohjaan, josta siihen liittyneet kunnat ne löytävät.

Kirjoittaja:
Minna Snellman, palvelujohtaja

Pyöreän pöydän aiheina oli sijaishuollon työntekijöiden veto- ja pitovoima, sijaishuollon työturvallisuus ja julkisuuskuva sekä lainsäädännön muutostarpeet. Osallistujat esittivät sijaishuollon työvoiman tutkimuksen ajankohtaisia tuloksia, ratkaisuja työturvallisuuteen, pohdintaa sijaishuollon alan erityisyydestä, koulutustarpeista ja muutostarpeista.

Ratkaisuna toivottiin sijaishuollossa asuville lapsille kohtaamistyön ammattilaisia, jotka pysyvät työssään ja turvalliset työyhteisöt, joissa on hyvää johtamista ja eettinen työkulttuuri. Sijaishuollon tulee vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, joka toteutuu riittävillä resursseilla, oikeudenmukaisella palkkauksella, ajankäytöllä, moniammatillisella yhteistyöllä ja ammattitaidon lisäämisellä.