On sitten motivaationa kunnon kohottaminen, terveyden parantaminen, liikunnan tuottama ilo, mielihyvä tai sosiaalinen kanssakäyminen, liikunta sekä harrastukset tukevat aina lapsen arkea ja tuovat voimavaroja. Siilimäessä onkin hienot puitteet liikunnalle, kun kuntoilusalimme vihdoinkin saatiin auki. Kuntosalin seinä on hieno esimerkki Siilimäen ohjaajien moniosaamisesta. Ohjaajamme Antero on tehnyt uudelle kuntosalillemme aivan upean Siilimäki Gym taideteoksen. Siilimäessä ohjaajat saavat toteuttaa itseään ja tuoda esille omia vahvuuksiaan. 

Tutustu Siilimäkeen lisää tästä!

Eräs omaohjaaja pohti Uuden vuoden toive -tehtävän yhteydessä sitä, miten voisi ylläpitää hyvää omaohjaajasuhdetta tilanteessa, jossa nuori siirtyy useammaksi viikoksi pois yksiköstä. Omaohjaaja hommasi nuorelle Survival Kit -kassin, josta löytyi muun muassa yhteisestä tekemisestä muistuttava pehmolelu, kasvonaamioita, herkkuja ja pidemmän aikaa haaveissa ollut huppari. Nuori oli Survival kitin saatuaan positiivisesti yllättynyt ja erityisen ilahtunut siitä, miten omaohjaaja oli osannut valita pakkaukseen kaikkia hänen lempiasioitaan.  

Omaohjaajat joutuvat työskentelyssä laittamaan myös itseään likoon, mistä malliesimerkki on kissarakkaalle nuorelle järjestetty visiitti paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Erityiseksi tilanteen tekee se, että nuoren omaohjaaja pelkää kissoja! Nuori ja omaohjaaja pääsevät käynnillä hoivaamaan kissoja yhdessä ja samalla toteutuu nuoren suunnitelma siitä, että omaohjaaja voisi mahdollisesti päästä eroon kissapelostaan.  

Omaohjattavien toiveita on toteutettu myös käymällä pakohuonereissulla (oli muuten onnistunut vapautuminen!) ja sopimalla tukkataikojen tekemisestä. Lisäksi vielä salaisia suunnitelmia muhii omaohjaaja-agenttien mielissä odottelemassa paljastusta. Omaohjattaville jo paljastetut yllätykset ovat saaneet aikaan hyvää mieltä sekä lapsissa että aikuisissa ja lapset ovat olleet vaikuttuneita siitä, miten hyvin omaohjaajat heitä tuntevat. 

Teams kokoukseen pääset klikkaamalla tästä.

Nuoret valitsivat yksikönjohtajan kanssa omaohjaajalleen lahjan. Valintaan käytettiin aikaa ja jokainen nuori mietti tarkkaan mistä omaohjaaja pitää ja mitä hän tarvitsee. Nuoret antoivat lahjat omaohjaajilleen ja samalla yksikönjohtajan tuella käytiin valintaprosessia ja kriteereitä lahjan valitsemiselle läpi.

Palmukoti Keravalla on hyvin pitkiä omaohjaajasuhteita, kuvissa lähes 10-vuotta nuoren omaohjaajana toiminut Tuija avaa jännittyneenä hänelle valittua lahjaa. Suuria tunteita, yhdessä jaettuna, siitä on Palmukoti Keravan joulumieli tehty.

Lue koko juttu klikaamalla tästä, sivu 16!

Sijoittajakunnat ja sijaintikunnat tekevät sekä suunnitelmallista ohjaus- ja valvontakäyntejä sekä epäkohtailmoituksiin liittyviä tarkastuskäyntejä. Ohjaus- ja valvontakäynneillä käydään läpi yksikön toimintaa useasta eri näkökulmasta. Esihenkilöt lähettävät valvontaan liittyvät dokumentit ennen yksikkökäyntiä ja niistä keskustellaan valvontakäynnillä. Tarkastukseen liittyviä dokumentteja ovat muun muassa henkilöstölistat koulutuksineen, suunnitellut ja toteutuneet työvuorot, omavalvontasuunnitelma, hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, edelliset ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot, palo- ja terveysviranomaisten tarkastusdokumentit ja yksikön säännöt. Ohjaus- ja valvontakäynnille osallistuu ainakin yksikön esihenkilöt ja lääkevastaava, mahdollisuuksien mukaan myös ohjaaja. Käynnillä valvontaa tekevät haastattelevat oman kuntansa sijoittamia lapsia ja usein myös lukevat päivittäiskirjauksia. Valvontaa tekevät ovat pyytäneet etukäteen palautetta yksiköön sijoitettujen vastuusosiaalityöntekijöiltä ja tämä palaute kerrotaan käynnillä. Lapsen vastuusosiaalityöntekijä tekee lapsikohtaista valvontaa ja he usein pyrkivät tapaamaan lasta sijaishuollon yksikössä.

Aluehallintoviranomaiset tekevät myös sekä suunnitelmallista ohjaus- ja arviointikäyntejä että kanteluihin ja epäkohtailmoituksiin liittyviä ennakolta ilmoittamattomia valvontakäyntejä. Epäkohtailmoituksia ja kanteluita voivat tehdä sijaishuollossa asuvat lapset, heidän huoltajat, opetustoimi, terveydenhuollon yksiköt, poliisi, yksikön työntekijät ja kaikki, jotka ovat sijaishuollossa asuvien lasten kanssa tekemisissä. Aluehallintovirasto voi haastatella kaikkia yksikössä asuvia lapsia. Sekä kunnat että Aluehallintovirasto kirjoittavat käynniltä muistion, jossa tulee ilmi yksikön vahvuudet ja kehittämisen kohteet. Korjauskehoituksiin annetaan kohtuullinen aika ja yksikön vastuuhenkilö pitää huolta siitä, että toiminta on lain ja sopimusten mukaista. Valtion viranomaisista valvontaa tekee Eduskunnan oikeusasiamies, joka useimmiten tulee ennalta ilmoittamatta ja heillä on lupa saada kaikki pyytämänsä dokumentit ja haastatella sekä sijaishuollossa asuvia lapsia ja työntekijöitä. Oikeusasiamies tarkastelee toimintaa erityisesti toiminnan laillisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Yhteen yksikköön voi sattua useita valvontakäyntejä vuodessa, yleistä on, että ainakin yksi kunta käy vuosittain. Valvontaa voidaan tehdä myös kirjallisesti epäkohtailmoitusasioissa. Kunta lähettää ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot kaikkiin kuntiin, joista on yksikköön sijoitettu lapsia sekä Aluehallintovirastoon. Jatkossa valvontamuistiot kerätään Lasteri- tietopohjaan, josta siihen liittyneet kunnat ne löytävät.

Kirjoittaja:
Minna Snellman, palvelujohtaja

Pyöreän pöydän aiheina oli sijaishuollon työntekijöiden veto- ja pitovoima, sijaishuollon työturvallisuus ja julkisuuskuva sekä lainsäädännön muutostarpeet. Osallistujat esittivät sijaishuollon työvoiman tutkimuksen ajankohtaisia tuloksia, ratkaisuja työturvallisuuteen, pohdintaa sijaishuollon alan erityisyydestä, koulutustarpeista ja muutostarpeista.

Ratkaisuna toivottiin sijaishuollossa asuville lapsille kohtaamistyön ammattilaisia, jotka pysyvät työssään ja turvalliset työyhteisöt, joissa on hyvää johtamista ja eettinen työkulttuuri. Sijaishuollon tulee vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, joka toteutuu riittävillä resursseilla, oikeudenmukaisella palkkauksella, ajankäytöllä, moniammatillisella yhteistyöllä ja ammattitaidon lisäämisellä.

Omaohjaajat panostavat aina omaohjattavien joulun aikaan, miettivät lahjat juuri omaohjattavalle, muistelevat mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa hänen elämänsä erilaisia jouluja ja ennen kaikkea pyrkivät mahdollistamaan muistamisen arvoisen joulun lapsille kunakin vuonna. Joskus muistot ovat iloisia, joskus haikeita, mutta silti aina lapsen tarinan kannalta merkityksellisiä.

Tänä vuonna lapset puolestaan pääsevät kokemaan lahjan valinnan ja antamisen iloa. He saivat kertoa, miten omaohjaajansa näkevät ja pohtimaan, mistä lahjasta omaohjaaja pitäisi. Pienet lapset innostuivat joulupukin apurin vastuullisesta tehtävästä ja salaisuus tehdystä valinnasta onnistuttiin pitämään lähes koko päivä, ennen kuin oli pakko omaohjaajalle päästä kertomaan asiasta. Vanhemmat lapset pohtivat tarkkaan, mistä omaohjaaja pitäisi ja heidän tekemät lahjavalinnat pääsivät myös yllättämään ollen huomattavasti oivaltavampia, kuin mitä me aikuiset olisimme osanneet toisillemme valita. Lahjapohdintojen kautta omaohjaajasta tuli monipuolisempi ja kokonaisempi henkilö, kun mietittiin vapaa-ajan kiinnostusten kohteita ja toiveita. 

Selvästi valintatilanteissa oli lämpöä ja toisen huomioimista havaittavissa ja pääsääntöisesti jokainen lapsi halusi lahjojen valintoihin osallistua. Mentalisaation taito ja vastavuoroisuuden mahdollisuus ovat äärimmäisen tärkeitä teemoja ja niitä päästiin tänä vuonna toteuttamaan hienolla tavalla.

Omaohjaajuus on yksi työn tärkeimmistä kivijaloista toimivan tiimiaikuisuuden lisäksi. Suhde ja vuorovaikutus lapsen/nuoren kanssa on kaiken muutoksen lähtökohta, sillä ilman toimivaa ihmissuhdetta ei korjaavia kokemuksia lapselle pääse syntymään. Omaohjaajuus on äärimmäisen arvokas, mutta vaativa rooli – se on iso pala jonkun lapsuutta ja nuoruutta, joten sillä arvostuksella siihen tulisi suhtautua. Leikkisyys ja heittäytyminen ovat tärkeitä taitoja ja niiden pariin innolla heittäydyttiin. Koulutus tarjoaa tiedollista syventämistä traumoista, kiintymyssuhde- ja kehityshäiriöistä, keinoista ja menetelmistä sekä perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Koulutuksesta omaohjaajat saavat keinoja vahvistaa suhdetta lapseen sekä myös tukea vastuulliseen rooliinsa.

Tampereen sekä Seinäjoen ryhmät ovat alkaneet syksystä 2021 ja Kouvolan ryhmä pääsee aloittamaan alkuvuodesta 2022. Koulutus on vuoden mittainen kokonaisuus, mikä pitää sisällään lähipäiviä sekä välitehtäviä videokoulutusmateriaaleineen. Ensimmäisten ryhmien pääkouluttajana toimii perheterapeutti Mira Norräng. Ensimmäisen kerran etäkoulutuksen jälkeen päästiin myös lähiopintojen äärelle. Ryhmiin osallistuu ohjaajia useasta eri yksiköstä, mikä mahdollistaa vertaisoppimisen.