Lue koko juttu klikaamalla tästä, sivu 16!

Sijoittajakunnat ja sijaintikunnat tekevät sekä suunnitelmallista ohjaus- ja valvontakäyntejä sekä epäkohtailmoituksiin liittyviä tarkastuskäyntejä. Ohjaus- ja valvontakäynneillä käydään läpi yksikön toimintaa useasta eri näkökulmasta. Esihenkilöt lähettävät valvontaan liittyvät dokumentit ennen yksikkökäyntiä ja niistä keskustellaan valvontakäynnillä. Tarkastukseen liittyviä dokumentteja ovat muun muassa henkilöstölistat koulutuksineen, suunnitellut ja toteutuneet työvuorot, omavalvontasuunnitelma, hyvää kohtelua koskeva suunnitelma, edelliset ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot, palo- ja terveysviranomaisten tarkastusdokumentit ja yksikön säännöt. Ohjaus- ja valvontakäynnille osallistuu ainakin yksikön esihenkilöt ja lääkevastaava, mahdollisuuksien mukaan myös ohjaaja. Käynnillä valvontaa tekevät haastattelevat oman kuntansa sijoittamia lapsia ja usein myös lukevat päivittäiskirjauksia. Valvontaa tekevät ovat pyytäneet etukäteen palautetta yksiköön sijoitettujen vastuusosiaalityöntekijöiltä ja tämä palaute kerrotaan käynnillä. Lapsen vastuusosiaalityöntekijä tekee lapsikohtaista valvontaa ja he usein pyrkivät tapaamaan lasta sijaishuollon yksikössä.

Aluehallintoviranomaiset tekevät myös sekä suunnitelmallista ohjaus- ja arviointikäyntejä että kanteluihin ja epäkohtailmoituksiin liittyviä ennakolta ilmoittamattomia valvontakäyntejä. Epäkohtailmoituksia ja kanteluita voivat tehdä sijaishuollossa asuvat lapset, heidän huoltajat, opetustoimi, terveydenhuollon yksiköt, poliisi, yksikön työntekijät ja kaikki, jotka ovat sijaishuollossa asuvien lasten kanssa tekemisissä. Aluehallintovirasto voi haastatella kaikkia yksikössä asuvia lapsia. Sekä kunnat että Aluehallintovirasto kirjoittavat käynniltä muistion, jossa tulee ilmi yksikön vahvuudet ja kehittämisen kohteet. Korjauskehoituksiin annetaan kohtuullinen aika ja yksikön vastuuhenkilö pitää huolta siitä, että toiminta on lain ja sopimusten mukaista. Valtion viranomaisista valvontaa tekee Eduskunnan oikeusasiamies, joka useimmiten tulee ennalta ilmoittamatta ja heillä on lupa saada kaikki pyytämänsä dokumentit ja haastatella sekä sijaishuollossa asuvia lapsia ja työntekijöitä. Oikeusasiamies tarkastelee toimintaa erityisesti toiminnan laillisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Yhteen yksikköön voi sattua useita valvontakäyntejä vuodessa, yleistä on, että ainakin yksi kunta käy vuosittain. Valvontaa voidaan tehdä myös kirjallisesti epäkohtailmoitusasioissa. Kunta lähettää ohjaus- ja valvontakäyntimuistiot kaikkiin kuntiin, joista on yksikköön sijoitettu lapsia sekä Aluehallintovirastoon. Jatkossa valvontamuistiot kerätään Lasteri- tietopohjaan, josta siihen liittyneet kunnat ne löytävät.

Kirjoittaja:
Minna Snellman, palvelujohtaja

Pyöreän pöydän aiheina oli sijaishuollon työntekijöiden veto- ja pitovoima, sijaishuollon työturvallisuus ja julkisuuskuva sekä lainsäädännön muutostarpeet. Osallistujat esittivät sijaishuollon työvoiman tutkimuksen ajankohtaisia tuloksia, ratkaisuja työturvallisuuteen, pohdintaa sijaishuollon alan erityisyydestä, koulutustarpeista ja muutostarpeista.

Ratkaisuna toivottiin sijaishuollossa asuville lapsille kohtaamistyön ammattilaisia, jotka pysyvät työssään ja turvalliset työyhteisöt, joissa on hyvää johtamista ja eettinen työkulttuuri. Sijaishuollon tulee vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin, joka toteutuu riittävillä resursseilla, oikeudenmukaisella palkkauksella, ajankäytöllä, moniammatillisella yhteistyöllä ja ammattitaidon lisäämisellä.

Omaohjaajat panostavat aina omaohjattavien joulun aikaan, miettivät lahjat juuri omaohjattavalle, muistelevat mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa hänen elämänsä erilaisia jouluja ja ennen kaikkea pyrkivät mahdollistamaan muistamisen arvoisen joulun lapsille kunakin vuonna. Joskus muistot ovat iloisia, joskus haikeita, mutta silti aina lapsen tarinan kannalta merkityksellisiä.

Tänä vuonna lapset puolestaan pääsevät kokemaan lahjan valinnan ja antamisen iloa. He saivat kertoa, miten omaohjaajansa näkevät ja pohtimaan, mistä lahjasta omaohjaaja pitäisi. Pienet lapset innostuivat joulupukin apurin vastuullisesta tehtävästä ja salaisuus tehdystä valinnasta onnistuttiin pitämään lähes koko päivä, ennen kuin oli pakko omaohjaajalle päästä kertomaan asiasta. Vanhemmat lapset pohtivat tarkkaan, mistä omaohjaaja pitäisi ja heidän tekemät lahjavalinnat pääsivät myös yllättämään ollen huomattavasti oivaltavampia, kuin mitä me aikuiset olisimme osanneet toisillemme valita. Lahjapohdintojen kautta omaohjaajasta tuli monipuolisempi ja kokonaisempi henkilö, kun mietittiin vapaa-ajan kiinnostusten kohteita ja toiveita. 

Selvästi valintatilanteissa oli lämpöä ja toisen huomioimista havaittavissa ja pääsääntöisesti jokainen lapsi halusi lahjojen valintoihin osallistua. Mentalisaation taito ja vastavuoroisuuden mahdollisuus ovat äärimmäisen tärkeitä teemoja ja niitä päästiin tänä vuonna toteuttamaan hienolla tavalla.

Omaohjaajuus on yksi työn tärkeimmistä kivijaloista toimivan tiimiaikuisuuden lisäksi. Suhde ja vuorovaikutus lapsen/nuoren kanssa on kaiken muutoksen lähtökohta, sillä ilman toimivaa ihmissuhdetta ei korjaavia kokemuksia lapselle pääse syntymään. Omaohjaajuus on äärimmäisen arvokas, mutta vaativa rooli – se on iso pala jonkun lapsuutta ja nuoruutta, joten sillä arvostuksella siihen tulisi suhtautua. Leikkisyys ja heittäytyminen ovat tärkeitä taitoja ja niiden pariin innolla heittäydyttiin. Koulutus tarjoaa tiedollista syventämistä traumoista, kiintymyssuhde- ja kehityshäiriöistä, keinoista ja menetelmistä sekä perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Koulutuksesta omaohjaajat saavat keinoja vahvistaa suhdetta lapseen sekä myös tukea vastuulliseen rooliinsa.

Tampereen sekä Seinäjoen ryhmät ovat alkaneet syksystä 2021 ja Kouvolan ryhmä pääsee aloittamaan alkuvuodesta 2022. Koulutus on vuoden mittainen kokonaisuus, mikä pitää sisällään lähipäiviä sekä välitehtäviä videokoulutusmateriaaleineen. Ensimmäisten ryhmien pääkouluttajana toimii perheterapeutti Mira Norräng. Ensimmäisen kerran etäkoulutuksen jälkeen päästiin myös lähiopintojen äärelle. Ryhmiin osallistuu ohjaajia useasta eri yksiköstä, mikä mahdollistaa vertaisoppimisen.

Itsemääräämisoikeuden puu helpottaa pienempienkin lasten mukaan ottamista itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa sekä hyvää kohtelua koskevan suunnitelman päivittämisessä. Puu kuvastaa lapsille tärkeitä itsemääräämisoikeuteen ja hyvään kohteluun liittyviä asioita. Lehtiin kirjoitetut asiat ovat sellaisia, joista lapset kokevat ja pitävät tärkeänä, että heillä on oikeus päättää. Jokainen lapsi saa lisätä puuhun lehtiä sijoituksen aikana ja tavoitteena on, että puu kasvaa aina vaan isommaksi ja jokaisen lapsen ääni kuuluu sekä jää osaksi Katajarinteen elämää. Itsemääräämisoikeudenpuu liitetään kuvana osaksi hyvän kohtelun suunnitelmaa.

Jokaisella lapsella on myös samanlainen puu omassa huoneessa, johon omaohjaajat ja vanhemmat lisäävät lapsen vahvuuksia ja voimavaroja näkyväksi. Itsemääräämisoikeudenpuun rakentaminen on aloitettu tänä syksynä ja lapset ovat lähteneet innolla lisäämään lehtiä. Voimavarojen tunnistaminen ja lehtien lisääminen on saanut aikaan paljon keskustelua lasten kanssa. Työskentelyn kautta päästään pois ongelmapuheesta ja keskustelu suuntaa kohti voimavaroja ja vahvuuksia myös omaohjaajilla.

• 

• 

Tavoitteena hyvinvoinnin lisääntyminen ja ryhmähengen luominen

Tiimin tavoitteenamme on tietenkin voittaminen, vaikka se ei nyt hyvältä näytä… Oikeasti meidän tavoitteenamme on liikunnan lisääminen, jotta hyvinvointimme lisääntyy ja jaksamme työssämme paremmin. Tavoitteena on myös ryhmäytyminen ja hyvän ryhmähengen luominen.

Meitä motivoi liikunnan tuoman hyväolon ja terveyden ylläpitämisen lisäksi itsensä ylittäminen ja haastaminen sekä positiivinen ryhmäpäine. Koemme liikunnan edesauttavan ajatusten nollausta ja palautumista sekä lisäävän henkistä ja fyysistä hyvinvointia.  

Eemelissä liikutaan myös asukkaiden kanssa

Annamme aktiivisesti toisillemme kehuja ja kannustuksia HeiaHeian kautta. Kannustamme toisiamme myös syömään terveellisemmin. Meillä on työhyvinvointiin liittyen aloitettu joka toinen viikko ohjattu keppijumppa ja välillä teemme keppi- ja taukojumppaa muinakin ajankohtina.  Käymme myös yhdessä asiakkaidemme kanssa lenkkeilemässä ja liikkumassa luonnossa.

Tiimin suosituin liikuntamuoto on lenkkeily, koiran ulkoiluttaminen ja luonnossa liikkuminen. Kuntosalit ovat myös ahkerassa käytössä.

Meistä parasta liikunnassa on ajatusten nollaaminen, kunnon kehittyminen, mielialan paraneminen, vireystaso nouseminen, onnistumisen kokemukset ja oman kehityksen huomaaminen. Liikunnan myötä on ollut kiva huomata, että myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja yöunet ovat olleet laadukkaampia.  Ja mikä parasta, olemme esimerkkejä meidän asiakkaillemme!

Eemelin tiimi lähettää paljon terveisiä ja kannustaa kaikkia liikkumaan, nukkumaan hyvin ja syömään terveellisesti. Olette huippuja!

Lisäksi haluamme muistuttaa, että 10 minuutin liikunta on jo 10 minuuttia enemmän, kuin sohvalla makaajalla. ?

Terveisin
​​​​​​​Eemelin perhetukiyksikön ohjaajat

Veikkarin rakennus

Epalan rakennus

Remontin ansiosta tiloista saadaan avarammat, käytännöllisemmät sekä entistä viihtyisämmät. Lapset ja henkilökunta odottavat jo innolla marraskuun alussa tapahtuvaa kotiinpaluuta. Remontin yhteydessä uudistuu tilojen lisäksi myös yksikön nimi, ja marraskuun alusta Pikku-Eemeli tunnetaan nimellä Familar Säikkä. Säikkä-nimen ovat keksineet ja äänestäneet talon henkilökunta ja se juontaa juurensa alueen nimestä, jolla yksikkö sijaitsee. Uuden nimen on tarkoitus vähentää sekaannuksia Eemelin yksiköiden kanssa ja juhlistaa uudistuvia tiloja.

Tutustu yksikköön lisää täältä!