Eemelin toimintayksikön alakerta oli ollut hetken aikaa tyhjillään, kun alkoi syksyllä 2021 olla aika miettiä, mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi. Itse tila, pihapiiri ja ympäristö tarjosi mahdollisuuden hyvinkin monenlaiselle toiminnalle. Yläkerran Vaahteramäen yksikkö oli vakiinnuttanut asemansa ja vahvan toimintansa nepsylasten kanssa ja vastaanotto toimi laadukkaana arviointijaksoja toteuttavana yksikkönään. Pohdinta lähti liikkeelle yksikön johtaja Anne Hakasen ja palvelujohtaja Piia Särkilammen kysymyksestä ”Mitä meiltä puuttuu sellaista, mitä lapset tarvitsevat?” Familarilla ja muilla palveluntarjoajilla on Satakunnan alueella hyvä määrä eri ikäisille suunnattuja ja eri tuen tarpeisiin vastaavia yksiköitä, mutta toistuvasti koko Suomenkin mittakaavalla törmäsimme samaan asiakasryhmään, joille sopivan asuinpaikan löytäminen oli erittäin haasteellista – alakouluikäiset, erityisen vahvasti oireilevat nepsylapset, joille on kehittynyt rinnalle jo esim. käytöshäiriötä ja ahdistuneisuushäiriötä. On myös muistettava, että haasteellisen käytöksen kautta (esim. ADHD) kaltoinkohtelun riski on kohonnut, jolloin lapsilla saattaa olla myös traumaperäinen stressihäiriö. (Duodecim)

Haastavasti oireilevien lasten kanssa olimme sijaishuollossa rakenteellisen ristiriidan edessä. Nykyisellä sijaishuollon mallilla mitoitetut yksiköt eivät palvele parhaalla mahdollisella tavalla heidän tarpeitaan. Käypä hoito- suositus ohjaa ADHD -diagnoosin saaneen lapsen hoitoa ja kuntoutusta mm. ympäristön ja ryhmäkoon näkökulman kautta. Pieni ryhmä, rauhallinen ympäristö ja sopiva ärsyketaso ovat merkittäviä tekijöitä, kun oireisiin halutaan vaikuttaa. Seitsemän lapsen ja useamman aikuisen ympäristöä ei voida kutsua tällaiseksi asuinympäristöksi silloin, kun haasteet ovat suuret. Perhehoito ei ole tällaisessa tilanteessa mahdollinen, vaikka puitteiltaan ympäristönä voisi toimia parhaiten lasta tukevana.

Haastavasti oireileville lapsille etsitään pääasiallisesti sijaishuoltopaikkaa, joka voisi vastata lapsen oireiluun riittävän tukevasti. Pitkään sijaishuollon rintamalla on tullut havaituksi lapsilla olevan vaikeuksia selviytyä perinteisessä, 7 lapsen ympäristössä, jolloin lapsille kohdennetaan lisäresurssia. Tätä kautta lisäämme osaltamme ympäristössä olevien henkilöiden (=ärsykkeiden) määrää ja kierre on valmis. Lisäresurssin kautta saamme kuitenkin kahdenkeskistä aikaa ja siten tilannetta tasattua, mutta haasteiden juurisyy saattaa olla usein vääränlaisessa ympäristössä, mikä ruokkii oireilua sen rauhoittamisen sijaan, ja tähän ei lisäresurssista ole apua.

Tätä ajatuspohjaa vasten lähdimme tekemään palvelumuotoilua sen eri vaiheineen ja varsinkin siihen liittyen käymään antoisaa ajatustenvaihtoa eri kuntissa työskentelevien yhteistyötahojen kanssa. Olennaisinta oli selvittää, näemmekö asian samoin ja onko heidän näkökulmastaan tarvetta täyttää palvelukokonaisuudessa olevaa aukkoa. Keskustelukumppaneina toimi myös sivistystoimi ja lastenpsykiatrian puoli. Vaativan hoidon yksiköitä Suomessa on, mutta ne on lähtökohtaisesti suunnattu vanhemmille lapsille, joilla esimerkiksi voimakasta psyykkistä oireilua, aggressiivista käytöstä, runsasta päihteiden käyttöä, asosiaalisuutta tai vakavilla rikoksilla oireilua. Samoin löytyy yksiköitä, joissa on vahvempi resurssointi, mutta lapsimäärä on korkea. Olimme siis uuden äärellä, mille vaikutti kuitenkin olevan selkeä tarve.

Tästä syntyi rakenne nelipaikkaiselle asuinyksikölle, missä on kuitenkin 9 ohjaajan resurssi. Normaalissa erityisyksikössä puhutaan 1,3 henkilöstömitoituksesta per lapsi ja tällä rakenteella mitoitus on 2,25. Olennaisin rakenteellinen muutos oli kuitenkin paikkamäärä. Hoitoideologia rakentuu vakauttavan ympäristön, arjen struktuurin sekä vahvan aikuisten läsnäolon vaikutukseen. Asiakaspaikkojen vähäisempi määrä mahdollistaa rauhallisemman ympäristön, mikä puolestaan mahdollistaa sen, että lapsen on helpompi asettua eli voinnin vakautua. Vahvan resurssoinnin yhdistäminen vähäiseen asiakaspaikkamäärään antaa tilaisuuden toimia lapsen kanssa ennakoiden, vähentää ärsykkeiden määrää sekä tehdä vuorovaikutussuhteista lapselle hallittavampia. Haastavampiinkin tilanteisiin pystytään vastamaan riittävällä aikuisen huomiolla, sanoittamisella ja läsnäololla.

Hoitoprosessi jakautuu vakautumisvaiheeseen, kuntoutusvaiheeseen ja taitojen vahvistusvaiheeseen sekä mahdollisesti siirtymävaiheeseen, mikäli lapsi jossain kohtaa kotiutuu tai siirtyy kevyempään yksikköön. Vakauttamisvaiheessa korostuu arjen rakenteet ja tiimin johdonmukainen toiminta omaohjaajatyön rinnalla. Lapsen stressitasojen laskeminen ja hänen tilanteensa vakauttaminen vahvalla aikuisjohtoisella työskentelyllä nähdään tukevan lapsen luottamuksen palauttamista aikuisen toimintaan. Tietoisuus siitä, että tämä vaatii pitkäjänteistä toimintaa aikuisen taholta, on merkityksellistä ja uudessa yksikössämme tähän työskentelyyn haluamme panostaa. Kuntoutusvaiheessa etsitään lapselle toimivia keinoja ja tapoja aiempien, ehkä vahingollisten mallien tilalle aikuisen tuella. Omaohjaajatyö on erityisesti vaikuttavana tekijänä tässä vaiheessa ja kiintymyssuhteiden hoidollinen merkitys korostuu. Omaohjaajatyöskentelyn kautta lapsen kiintymyssuhteeseen vaikuttavia tekijöitä voidaan korjata, kun aikuinen toimii lapsen apuminänä tunnesäätelytaitojen harjoittelemisessa. Taitojen vahvistusvaiheessa pyritään siihen, että lapsi pystyy ottamaan niitä käyttöön arjessa ilman jatkuvaa vahvaa aikuisen ohjausta ja tukea.

Hyväkin idea vaatii oikeat ihmiset muuttuakseen toimivaksi konkretiaksi. Vastaavaksi ohjaajaksi meillä oli tiedossa oikea henkilö, Jarno Henttula. Jarno näki heti idean mahdollisuudet ja palvelun tarpeen, minkä pohjalle toteutusta lähdimme tekemään. Rekrytoinnissa kaikista tärkein kysymys oli se, onko ehdokkaalla halua ja sisua löytää uusia ratkaisuja lapsen kanssa arjen haasteisiin. Halua tarvitaan siihen, että jaksetaan etsiä ja tutkia, mitä on toiminnan taustalla ja mitä voisi tehdä toisin. Sisua tarvitaan sekä lapselta että aikuisilta siihen, että tätä ihmettelyä jaksetaan tehdä pitkäjänteisesti ja sietää oppimisvaiheen haasteet. Olemme jälleen nepsy -hoidon ytimessä: struktuuri, pilkkominen, kannustaminen, kohtaaminen, motivointi ja yksilöllisyys. Näitä asioita toteuttamaan tarvitaan sopivat olosuhteet ja olosuhteisiin sopivat ihmiset. On mahtava huomata, että rekrytointi tuotti juuri tällaisen ryhmän eri alojen ammattilaisia.

Näistä lähtökohdista lupauksemme ovatkin seuraavat:

Lupauksemme lapselle

Lupauksemme vanhemmalle

• Näemme kaiken sen hyvän lapsessasi, mitä hänessä varmasti on ja paljon
• Haluamme tukea sinua äitinä tai isänä olemisessa ja jakaa vanhemmuuden vastuuta kanssasi
• Välitämme siitä, kuinka lapsesi voi
• Etsimme ja löydämme keinot, millä lastasi voi auttaa voimaan paremmin
• Turvaamme lapsesi arjen
• Emme luovuta!

Lupauksemme sosiaalityöntekijälle

• Jaamme huolen lapsen arjen sujumisesta ja kannamme vastuumme siitä
• Pidämme sinut hyvin ajantasalla lapsen asioista
• Kysymme mielipiteesi, mutta osaamme myös toimia itsenäisesti lapsen asioissa
• Katkaisemme kierteen sijaishuollon paikoissa, mikäli sellainen on ollut tai uhkaa muodostua riskiksi
• Annamme aikaa muutokselle ja olemme sinnikkäitä
• Tavoitteenamme on vakauttaa ja kuntouttaa lapsen tilannetta ennen murrosiän kuohuntaa
• Meillä kädet riittää!

Mikäli toimintamme herättää kiinnostuksesi, keskustelemme erittäin mielellämme kanssasi. Olethan siis yhteydessä!

Yksikönjohtaja Anne Hakanen
p. 044 574 6331
 anne.hakanen@familar.fi

Pirkanmaan ja Satakunnan yksikönjohtajat viettivät hyvät tiimipäivät syventäen toistensa tuntemusta (mm. selvittämällä työurien alkuvaiheita), saamalla valmennusta tulevaisuuden lastensuojelun johtamiseen, rasittamalla aivoja sekä kroppaa ja tietenkin rentoutumalla upeissa maisemissa saunoen. Kun ajatukset saivat tilaa, syntyi hienoja uusiakin ajatuksia arkeen vietäväksi.

Retkikavereina luonnossa osana joukkoa kulkivat neljä vuohta, joille erilaisten ryhmien kanssa toteutettu eläinavusteinen toiminta on tuttua jo useamman vuoden ajalta. Tällä kertaa painopiste oli yhteisessä seikkailussa metsässä ja poluilla. Retkeläisiä ihmetytti auliisti kiipeilytaitojaan esittelevät karvaiset kaverit ja se, miten innoissaan ne vapaana kulkien halusivat olla mukana. 

Vuohet saivat matkan varrella rapsutuksia sekä näkkileipäherkkuja, niiden luonne-eroja, käyttäytymistä ja sukulaisuussuhteita pohdittiin ohessa. Laumassa toteutuvat monet samanlaiset lainalaisuudet kuin meidän ihmistenkin keskuudessa ja jonkun oli helppo samaistua Helliinan lempeyteen, toisen Akselin päälliköimiseen, Artturin pomppivaan vallattomuuteen tai Bellariinan ujouteen. Eläinavusteisuus mahdollistaakin kosketuspinnan löytymisen omiin tunteisiin ja luonteenpiirteisiin, jotka toisinaan tulevat helpommin tavoitettavaksi eläinten ilmentäminä. Suomessa eläinavusteisia menetelmiä käytetään mm. ratsastusterapiassa ja eri asiakasryhmien kuntoutuksessa, yleisesti käytössä oleva viitekehys on ratkaisukeskeinen.  

Luontoretken jälkeen vuohet jäivät herkuttelemaan oman tarhansa suojaan ja retkeläiset siirtyivät vanhalle torpalle. Pihapiirin nuotiopaikalle viritettiin tulet, makkarat ja lettutaikina otettiin esille. Grillailun lomassa halukkaat pääsivät vanhan talon vintille kuuntelemaan tarinan, joka sisälsi sopivissa määrin historian hämärää, faktaa ja fiktiota, jännittäviä käänteitä ja onnellisen lopun. Tarina herätti monenlaisia ajatuksia ja innoitti läsnäolijoiden mielikuvitusta siinä määrin, että nuotiolätyt nautittiin toisiaan seuraavien kertomusten siivittäminä. Eräs nuori paljastui todella taitavaksi tarinoitsijaksi ja pienemmät retkeilijät pyysivät häntä keksimään kertomuksen toisensa perään. Kyseinen nuori nautti myös aikuisten taholta täysin ansaittua ihailua lahjakkuudellaan.  

Vertaistapaamisten paras anti oli yhteiset hetket ja kohtaamiset, mukavat muistot ja se, miten osallistujat saivat tulla näkyviksi kukin omanlaisenaan. Niin vuohet kuin me ihmisetkin.

Lomakautta ennakoidaan, sillä omaohjattavan tulee tietää, kuka hänen asioitaan hoitaa omaohjaajan lomaillessa. Myönteiset tunteet muodostavat hyvinvointimme perustan ja on tärkeää, että omaohjattava tietää, että hänestä huolehditaan ja toisaalta myös sen, että hän ei unohdu omaohjaajalta vaikka näkemiseen tulee tauko. Omaohjaaja voi kirjoittaa valmiiksi lomansa aikana omaohjattavalle annettavan viestin ja auttaa omaohjattavaa ennakoimaan loma-aikaa yhteisen suunnitelman avulla.

Kesäajalle kannattaa suunnitella mukavaa tekemistä yksikköön, vapaa-ajalle ja kotiharjoitteluihin. Esimerkiksi huoneentaulun tai kalenterin avulla voi tehdä näkyväksi omaohjaajan loma-ajan ja tuuraajan sekä kesän menot ja suunnitelmat. Näin omaohjattavan on helppo palata asioiden äärelle ja seurata ja toteuttaa tehtyä suunnitelmaa. Loman jälkeen voi yhdessä palata asiaan ja arvioida sitä, menikö kaikki suunnitelman mukaan.

Haastattelin perheleirille osallistunutta perhehoitajaa Tainaaa. Tainan kanssa jutellessa ei jäänyt epäselvyyttä siitä, kuinka onnistuneena hän perheleiriä piti. Hän kertoi, että koko perhe oli nauttinut perheleiristä kovasti.

Miten kuvailisit perheleiriä?

Ensikertalaisena yllätyin positiivisesti. Koko viikonloppu oli erittäin onnistunut.

Millaiset puitteet Anjalassa oli?

Anjala oli hyvä valinta perheleirille. Ainoa mikä puuttui lasten mielestä, oli uimamahdollisuus. Miljöö oli erittäin kaunis ja ruoka maistui. Lapsetkin totesivat, että täällähän syödään koko ajan. Sijainnilta Kouvola oli myös hyvä.

Mitä kaikkea teitte leirillä?

Tekemistä oli juuri sopivasti. Perjantaina otettiin rauhallisesti pelaillen, saunoen ja grillaillen. Lauantaina perhehoitajille oli järjestetty koulutusta. Samaan aikaan lapsille järjestettiin erilaisia aktiviteetteja. Meidän lapsemme osallistuivat frisbeegolffiin, kiipeilyrataan, unelmakartan tekoon ja Mäyrä- ryhmään, jossa keskityttiin tunteisiin. Näiden lisäksi vapaa-ajalla lapset saivat osallistua erilaisiin peleihin. Lauantai iltana taas grillailtiin ja saunottiin. Sunnuntaina söimme yhdessä aamupalan ja lähdimme kotimatkalle.

Mitä ajattelet koulutusosioista, jotka erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Suojellaan lapsia ry:stä piti?

Todella hyvät ja ajankohtaiset aiheet. Keskustelua käytiin muun muassa väkivallasta, asioihin puuttumisesta ja jaksamisesta. Luennoitsija oli mukaansatempaava.

Koitko saaneesi perheleirillä vertaistukea?

Ehdottomasti! Tämä oli yksi tärkeimmistä ulottuvuuksista perheleirillä. Perhehoitajat tekevät paljon yksin töitä. Tällainen mahdollisuus tavata samassa tilanteessa olevia on hyvin arvokasta. Tällaiset kohtaamiset lisäävät jaksamista, kun saa muilta uusia näkökulmia omaan arkeen ja pystyy itse tarjota myös muille uusia näkökulmia. Vertaistuelliset keskustelut, joissa pystyy avoimesti ja rehellisesti kertomaan omia fiiliksiä on hyvin tärkeitä.

Mitä lapset tykkäsivät leiristä?

Tykkäsivät todella paljon. Tämä oli heidän ensimmäinen kesälomareissunsa. Yhdessä tekemistä ja olemista rennosti.

Millainen kokemus sinulle jäi Familarin työntekijöistä? Toteutuiko omaohjaajavuoden teemat leikkisyys ja heittäytyminen?

Ehdottomasti toteutui. Työntekijät heittäytyivät 100 prosenttisesti mukaan leirielämään.

Mitä haluisit sanoa perhehoitajille, jotka miettivät osallistuisiko ensi vuonna leirille?

Suosittelen lämpimästi kaikkia osallistumaan. Me olimme ensimmäistä kertaa ja osallistumme ehdottomasti myös tulevina vuosina. Luksusta tulla valmiiseen pöytään. Ohjelma on järjestetty puolesta ja kaikista huolehditaan. Rohkeasti vain mukaan ensi vuonna!

Kiitos Tainalle haastattelusta ja etenkin siitä pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä, jota Familarissa teet! 
Titta Pohjantähti, sijaisperhekoordinaattori/perheterapeutti.

Juhlissa nuoret astuivat rohkeasti lavalle. Nuoret valmistautuivat todella ajatuksella omiin esityksiinsä ja aikuiset auttoivat heitä tarvittaessa. Esityksiä hiottiin vielä juhlapäivän aamuna loppuun ja päivän aikana päästiin nauttimaan nuorten esittämänä upeista pianosävellyksistä, laulusta, kivinäyttelystä, taiteesta ja Bandori-pelin taidonnäytteistä. Meemipajasta, vieraat saivat tilata nuorilta oman meemin. 

”Nuorten vahvuudet ja voimavarat ovat täysin ainutlaatuisia. Kyynelkanavat aukesivat juhlissa yhdellä, jos toisella paikalla olijalla liikutuksesta ja ilosta. Esityksiin osallistuneita nuoria kiiteltiinkin moneen otteeseen”, yksikönjohtaja Johanna Blom kertoo päivän tunnelmista.

Illemmalla paikalle saapui vielä yksikössä aiemmin olleita nuoria sekä avopalveluiden väkeä. Iltaa vietettiin grillailun ja muistojen merkeissä.

”Ilman tiimimme työskentelyä juhlavalmisteluiden eteen ja heidän työtänsä nuorten kanssa vuosien varrella, meillä ei olisi ollut näin upeita juhlia. Esitän suuren kiitoksen nuorille, tiimille ja juhlavieraille”, Johanna Blom kiittää.

Alla on muutamia lainauksia päivän ja illan aikana kuullusta.

Nuoren puhe päivän osuudessa: 
”Haluaisin kertoa minkälaista on olla Familar Ylöjärvellä nuoren näkökulmasta. Itse olen ollut täällä nyt tasan 1v, ja sen aikana olen ehtinyt tutustua ohjaajiin, nuoriin ja toimintamalleihin täällä Familar Ylöjärvellä. Olen löytänyt täältä paljon ystäviä joiden kanssa viettää aika joko heidän huoneissa, minun huoneessa tai yksikön ulkopuolella. Ohjaajat tukevat ystävyyssuhteita. Täällä on myös mahdollisuuksia harrastuksiin. Itse olen harrastanut partiota. Voit itse miettiä mikä olisi juuri sinulle sopiva harrastus, jossa ohjaajat sitten tukevat sinua. Ohjaajat tukevat nuorta myös koulun käynnissä, sillä koulunkäynti on tärkeä osa nuoren arkea. Vapaa-ajalla on mahdollista esimerkiksi pelata ohjaajien kanssa lautapeliä tai vaikka katsoa telkkaria. Ja torstaisin meillä on toimitailta jossa on käyty syömässä, pidetty leffailta, kokkailtu ja askarreltu.  Ja kesäisin tehdään päiväretkiä esim. kerran kesässä on käyty Särkänniemessä. Jos nuorella on huono päivä, ohjaajat lohduttavat ja auttaa parhaansa mukaan. Itse olen viihtynyt täällä hyvin. Parasta täällä on ollut 2021 vuoden Särkänniemi reissu. Kiitos Familar Ylöjärvi näistä yhteisistä hetkistä tämän kuluneen vuoden aikana. Ja hyvää synttäriä Familar Ylöjärvi 10v!”

”Sanoin kotona, että lähden lapsuudenkodin juhliin” -Yksikön entinen nuori
”Ootte kaikki olleet niin tärkeä osa omaa nuoruutta, ja hyvät hetket on jääneet mieleen. Toisaalta myös se, että vaikka siellä tuli tunaroitua, niin on aina ollut jollain lailla hyväksytty.” -Yksikön entinen nuori.

Tutustu Ylöjärveen lisää tästä!

Tällä kertaa esittelyssä on Kiljavan Majakan yksikönjohtajana aloittanut Virpi Järvinen. Millä mielin Virpi on aloittanut uudet hommat? Entä mitä hän tykkää tehdä vapaa-ajalla? Näihin vastaukset saat videolta!

PS! Kiljavassa Majakassa on nyt myös vapaa asiakaspaikka.
Lisätiedot Virpiltä: 050 556 7507 / virpi.jarvinen@familar.fi

Tutustu yksikköön lisää täältä!

Markon tarina ja viesti päihteiden maailmasta, riippuvuuksista sekä niistä eroon pääsemisestä olivat pysähdyttäviä sekä pistivät niin nuoret kuin vanhemmatkin miettimään elämän kulkua ja tarkoitusta. Iso kiitos Marko Jantunen (Avominne klinikat) vierailusta. 

Tutustu Siilimäkeen lisää klikkaamalla tästä!

Jussin kodeilla ei haluttu tuottaa nuorille pettymystä ja heille ehdotettiin matkan järjestämistä naapurimaahan Ruotsiin. Se sopi nuorille hyvin ja kahdeksan nuoren kanssa matka Tukholmaan toteutettiin 2–5.5. ja reissu huipentui Linnanmäki-päivään! 

Nuoret olivat mukana suunnittelemassa matkan sisältöä ja matkaan liittyi pientä koulutehtävää peruskoululaisille. Tukholmassa nuoret kävivät vanhassa kaupungissa, Kuninkaanlinnaa katsomassa, tutustuivat keskustan kauppakeskuksiin, kävivät kynsihoidossa ja kissakahvilassa! Kävelyaskeleita tuli päivittäin usean kilometrin verran. Tämän lisäksi laivalla käytiin kylpylässä, katsomassa iltashow’t ja maisteltiin buffet-pöytien herkkuja. Tukholmaan jäi vielä paljon nähtävää!

Nuorille reissu oli ikimuistoinen, moni asia kuulosti olevan ”eka kerta ikinä”.  Monta oppimisen kokemusta jäi mieleen ja nuorten taidot kehittyivät reissussa.  Koko porukka oli väsynyt matkan päätyttyä torstai-iltana, mutta varmasti monta kokemusta rikkaampana. Reissukokemusten pohjalta on mukava lähteä suunnittelemaan seuraavaa reissua!

Kouluttajana toimi yksikköä koulutuksellisesti työnohjaava kouluttajapykoterapeutti (VET), käyttäytymisanalyytikko Teemu Ryhänen. Koppurin työryhmä ja hoitomalli on jatkuvasti kehittyvää ja aallon harjalla viimeisimpään tutkimukselliseen tietoon ja näyttöön perustuvaa. Kiitos Teemu antoisasta ja käytäntöön suoraan sovellettavasta koulutuksesta!

Tutustu Koppuriin lisää klikkaamalla tästä!