Saukkorannalle rakenteilla uudet toimitilat 17.11.2022 Rakennustyöt Vaasan Rajalahdentiellä ovat alkaneet lokakuussa 2022 ja uutispalstallamme voit seurata rakennushankkeen edistymistä ja miten toimintaa suunnitellaan uusiin toimitiloihin. Saukkoranta on toiminut vuosien ajan Sundomissa vanhoissa tiloissa, jotka mittavistakin remonttitoimenpiteistä huolimatta ovat jääneet taloteknisesti sekä tiloiltaan ajastaan jälkeen. Uudet toimitilat kahdelle 7-paikkaiselle asuinyksikölle sekä yhteisille harrastetiloille, on suunniteltu nykyisten terveys- ja turvallisuusnäkökulmien lisäksi aistiystävällisiksi ja vähähiilisiksi. Yksikönjohtajana Saukkorannassa toimii sosionomi AMK Heidi Svartsjö. — Familars specialbarnskyddsenhet Saukkoranta som är verksam i Vasa får nya, moderna lokaler i slutet av sommaren 2023. Byggnadsarbetet på Råviksvägen i Vasa har startat i oktober 2022 och på vår nyhetssida kan du följa byggprojektets gång och hur verksamheten planeras för de nya lokalerna. Saukkoranta har funnits i åratal i en äldre byggnad i Sundom, som trots omfattande renoveringsåtgärder halkat efter sin tid vad gäller byggnadsteknik och anläggningar. Den nya lokalen har för två enheter med 7 boendeplatser var och gemensamma hobbyanläggningar. Den nya lokalen är designade för att vara sensorvänlig och koldioxidsnål utöver de nuvarande hälso- och säkerhetsaspekterna. Heidi Svartsjö, socionom (YH) arbetar som enhetschef på Saukkoranta. Tutustu Saukkorantaan ja seuraa uudisrakennuksen valmistumista täällä
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 4 14.11.2022 Eikä minulla ei ole sateenvarjoa mukana. Virittelen repun pääni päälle ja kuulokkeet korviin ja lähden lampsimaan. Päästyäni perille soitan ovikelloa, että ohjaaja tietää päästää minut sisälle. Vastassa on yksi lemppareistani, Laura. Hän aloittaa heti hössötyksen kastumisestani ja kuinka olisi pitänyt soittaa, niin he olisivat tulleet hakemaan. Hän huolehtii, että vaihdan kuivaa ylle ja pyytää minut välipalalle muiden seuraan. Ja niin minä teen. Mieleni on levollinen ja oloni turvallinen. -Nora Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? FAmilar Perhehoitopalvelut ja yhteystiedot
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 3 11.11.2022 Istun koulutaksin kyydissä matkalla kotiin. Äiti on iltavuorossa ja isäpuoli töissä. Nousen taksista ja juoksen etuovelle, kengät märkään nurmikkoon lätsähtäen. Ovi on lukossa. Etsin avaimen piilopaikasta ja napsautan lukon auki. Talo on tyhjä. Pikkueteisestä tulvahtaa nenääni hieman tympeä ummehtuneen haju, meidän talon haju. Meidän talomme on vanha. Lasken repun tuvan lattialle. Heitän märät kengät ja vaatteet keittiön sohvalle. Sellainen vanha levitettävä puusohva. Talo pitää lämmittää ja se on minun tehtäväni koulun jälkeen. Lähden hakemaan liiteristä puita, sateesta huolimatta. Nappaan eteisen nurkasta ison punaisen sateenvarjon ja astun ulos. Isäpuoli saapuu töistä, pikkuveli mukanaan. Saan huudot ja läpsäytyksen takaraivoon, olenhan jättänyt märät vaatteet sohvalle. Olisipa äiti kotona, ajattelen. -Nora Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? Familar perhehoitopalveluista lisää ja yhteystiedot
Familar ja Laurea ammattikorkeakoulun MAPA-keskus kehittävät yhdessä Familarin MAPA-koulutusta 31.10.2022 Tiistaina 25.10. tavattiin mukavissa merkeissä Hyvinkäällä Laurea Ammattikorkeakoulun Suomen MAPA-keskuksessa. Tilaisuudessa sovittiin MAPA-sopimuksen päivittämisestä ja Familarin kouluttajien täydennyskouluttamisesta. Familar on vuosien mittaan kouluttanut omia MAPA-kouluttajia ja tällä hetkellä riveissä on 16 Laurean kouluttamaa MAPA-kouluttajaa. Koulutukset toteutuvat yksiköissä toimintalähtöisesti ympäri Suomen kaikissa palveluissamme. Kuvassa vasemmalta lukien Laurean MAPA-keskuksen palvelukoordinaattori Minttu Riutsola, maavastaava Anna Vaara, Familarin pitkän linjan MAPA-kouluttaja Konsta Mäkinen ja Familarin lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen. Lisätietoja:https://suomenmapakeskus.fi/mapa/ MAPA® (Management of Actual or Potential Aggression), Haasteellisen käytöksen ennaltaehkäisy ja hallinta.MAPA® on toimintamalli, joka antaa keinoja haasteellisen ja aggressiivisen käyttäytymisen hallintaan ja ennakointiin.Lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 2 26.10.2022 Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko hymyn ja huolenpidon vai pelon ja paheksunnan? Odottiko joku kotona vai pitikö sinun selvitä yksin? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille huolenpitoa, hellyyttä ja hoivaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity ja saattaa ilmetä epäsosiaalisena tai aggressiivisena käytöksenä tai vetäytymisenä ihmissuhteista. Varhaislapsuuden turvattomasta kiintymyssuhteesta seurauksena saattaa olla kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteiden ja parisuhteiden muodostaminen on vaikeaa, suhteet tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? tutustu aiheeseen lisää tästä
Stressistä on moneksi 19.10.2022 Ystävä,vihollinen,tsemppari,puskuri,ahdistuksen lähde,maadottaja,repijä,haavojen avaaja,ravistelija,ahdistaja taisilmien avaaja Pysähdy hetkeksi miettimään mitä stressi on tänään juuri sinulle? Sopiva määrä stressiä takaa usein optimaalisen suorituskyvyn ja auttaa motivoitumaan ja innostumaan. Krooninen stressi, jossa autonomisen hermoston yliaktiivisuus saa verenpaineen, sykkeen ja kortisoli- ja dopaniimitasot vaihtemaan saattaa olla pitkään jatkuvana hyvinkin kuormittavaa ja haitallista. Miten huolehdin itsestäni ja onko stressi hallinnassani? Titta PohjantähtiSijaisperhekoordinaattori, perhepsykoterapeutti
Onko päihdetyö kirosana lastensuojelussa? 10.10.2022 Lastensuojelu on kokenut inflaatiota jo vuosien ajan. Syitä tähän on monia. Yksi syy ikävä kyllä on media, joka nostaa asiat esiin negaatioiden kautta. Kun asiat saavat negatiivisen kuvan, ne jäävät elämään ja niistä muodostuu mörköjä Muumilaaksoon. On hyvä, että epäkohtiin puututaan ja niitä tuodaan esille, mutta kuten psykologian suuntauskin valtaosin, on nykyään ajautunut tarkastelemaan enemmän ihmisen pahoinvointia ja parantamaan sairauksia, kuin keskittynyt ihmisen hyvinvointia tukeviin elementteihin. Meidän pitäisi pyrkiä kirkastamaan lastensuojelun isoa kuvaa, sen hyötyjä ja vaikuttavuutta. Kentällä on lukuisia ammattilaisia, jotka tekevät työtä lasten eteen sydän verellä, ja onnistumisia on paljon enemmän, kuin julkisuudessa näkyy ja kuuluu. Päihdetyötä ja lastensuojelun sijaishuoltoa on pidetty mahdottomana yhtälönä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kentältä on käytännön kokemuksia oikea aikaisten interventioiden vaikuttavuudesta erityisesti päihdetyön kohdalla. Kun päihteiden käyttö nähdään oireena ja jonkin seurauksena, eikä vain pahana asiana, päästään toipumiskeskeisen työskentelyn äärelle ja ottamaan koko perhe mukaan riittävän ajoissa, niin ettei tilanne ehdi eskaloitua siihen pisteen, ettei keinoja enää meinaa löytyä keneltäkään. Mikäli päihdetyötä tarkastellaan, ja myös tehdään positiivisen psykologian elementein, päästään ohjaamaan nuoria ja perheitä niiden asioiden ja kokemusten äärelle, jotka tuottavat heille hyvinvointia. Sitä kautta voimme edistää nuorten ja perheiden toipumista aivan eri lailla voimavarakeskeisesti vahvuuksien sekä onnistumisten kautta, kuin etsimällä vikoja tai syyllisiä. Vastoinkäymiset ovat väistämättömiä kaikkien elämässä, eikä kukaan pääse niitä pakoon. Positiivisen psykologian ytimessä onkin ajatus, että me kaikki voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten pääsemme takaisin jaloillemme ja vaikeuksien kautta voittoon. Päihdetyön näkökulmasta kiireellinen sijoitus tai huostaanotto ei ole aina lainkaan pahasta, vaan se voi tuottaa vaikuttavuutta yhteiskuntaan pitkäaikaisesti, kun on toimittu ja puututtu oikeaan aikaan ajoissa. Päihdetyön näkökulmasta voimme tehdä kaikesta huolimatta myös ehkäisevää päihdetyötä sijaishuollossa sellaisissa laitoksissa, joissa on erityisosaamista lisätä nuoren ja perheen ymmärrystä päihteiden käytöstä sekä niihin liittyvistä ilmiöistä. Riippuvuudet ovat salakalavia ja kehittyvät pikkuhiljaa. Yhdenkään alaikäisen lapsen päihdekokeilua tai päihteiden käyttöä ei tulisi normalisoida tai painaa villasella. Puuttumista on tehtävä rohkeasti ja jopa reaktiivisesti joskus. Haitallisen riippuvuuskäyttäytymisen katkaiseminen ajoissa kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen, vaikka juuri siinä hetkessä ei ihmeitä tapahtuisikaan. Juurisyy liittyy usein emotionaaliseen vajeeseen, jonka korjaavia kokemuksia turvalliset aikuiset voivat antaa jopa paljon parjatuissa laitoksissa. Rakennetaan yhdessä elämää! Nina Eronen, yksikönjohtaja RaussilaPositiivisen psykologian ja -pedagogiikan sekä elämäntaitojen ohjaamisen puolesta puhuja TUtustu tästä päihdeyksiköihimme
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 1 5.10.2022 Mielikuviini muistuu vastapuidun viljan tuoksu, puista putoavat omenat ja vaahteran lehdistä askarrellut kirjanmerkit. Silmissäni näkyy pimeä ja märkä kotitie ja kotiin unohtunut taskulamppu. Pimeys on totaalista, omat varpaankärjet eivät erotu juostessani pelottavan ja pimeän autotallin ohi kohti kotiovea. Astun sisään ovesta, johon koira on kynsinyt jäljet. Äiti odottaa sisällä. Hän tervehtii iloisesti ja pyytää viemään valuvan sateenvarjon kuivumaan kylpyhuoneeseen. Hän kysyy, tuliko kylmä ja laittaako hän kuumaa mehua. Kohta tulee varmaan suihkustakin kuumaa vettä, äiti laittoi juuri tulen pannuhuoneen pesään. Isä istuu tapansa mukaan sanomalehden ääressä olohuoneessa ja katsoo uutisia. Uutisten aikana ei saa metelöidä, pitää olla ihan hiljaa. Isä tervehtii eleettömästi. Olemus viestii lämpöä, vaikka katse pysyykin tiiviisti uutisissa. Tässä hetkessä ei ole mitään liikaa tai liian vähän. Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? Familar perhehoitopalvelut
Palveluntuottajien yhteinen ponnistus laadun parantamisessa! 3.10.2022 Palveluntuottajien avopalveluiden toiminta-alueilla herättiin 2021 huomioimaan myös avohuollon erityisyyttä toimintakykyä arvioidessa. Koska valmista avopalveluasiakkaalle sopivaa toimintakykymittaria ei ole ollut käytössä, lähtivät Familarin ja Sospron avopalvelut työstämään mittaria. Yhteinen suunnittelutyö ja toimintakykymittarin toteuttamiseen tehty työ on korostanut palveluntuottajien välistä kumppanuuden tunnetta. Sekä Familarilla, että Sosprolla nähdään, että lastensuojelun palveluita tuottavien toimijoiden yhteistyötä voitaisiin hyödyntää jatkossa enemmänkin, jotta asiakkaiden saaman palvelun laatu kasvaa entisestään. Toimintakykymittarin koetaan palvelevan avopalveluiden asiakkaiden, lasten, nuorten ja perheiden lisäksi myös sosiaalityöntekijää palvelun vaikuttavuuden arvioimisessa.
Familar vahvasti mukana Helsingissä Kuntamarkkinoilla 14.–15.9. 7.9.2022 Tervetuloa myös näyttelypisteellemme 0L8, missä pääset tutustumaan palveluihimme sekä tervehtimään porukkaamme – olemme yhteisellä ständillä Mehiläisen sakin kanssa. Nappaa mukaan myös herkullinen FROOSH-smoothie. Nähdään Kuntamarkkinoilla! Lisätietoja Titan esityksestä Titta Pohjantähti, Sijaisperhekoordinaattori