Familar

Luvatta poistuminen lastensuojelussa: ilmiö, joka vaatii kuulemista, ei syyllistämistä

Monesti omavaltainen poistuminen ei ole halua aiheuttaa vahinkoa, vaan hätähuuto tai yritys hallita vaikeita tunteita. Nuori saattaa kokea koti-ikävää, ulkopuolisuutta tai painetta näyttää jotain kavereilleen. Kun turvattomuuden tunne kasvaa liian suureksi, nuori saattaa nähdä poistumisen ainoana keinona säädellä pahaa oloaan, vaikka se altistaisi hänet vaaroille.

Työntekijälle tai perhehoitajalle jokainen tilanne, jossa nuori on kadonnut, on raskas. Aikuinen kantaa huolta nuoren fyysisestä turvallisuudesta ja riskeistä joutua rikoksen uhriksi. Tärkeintä olisi rakentaa luottamus niin, että nuori uskaltaisi puhua vaikeista asioista ennen kuin tilanne kärjistyy luvatta lähtemiseen. Kun nuori palaa, tärkeintä on kohdata hänet syyllistämättä ja palauttaa turvallisuuden tunne.

Tässä kaksi näkökulmaa luvatta poistumiseen. Ensimmäisenä on jo täysi-ikäistyneen nuoren ajatuksia ja jälkimmäinen on erityisyksikössä työskentelevän työntekijän ajatuksia.

Nuoren tarina:

”Olin ollut sijoitettuna lastensuojelulaitokseen jo monen vuoden ajan. Kaikkihan sieltä toisinaan hatkasi; toiset muutamiksi tunneiksi ja toiset viikkokausiksi. Mun vanhemmat ei koskaan ollut asettanut mulle mitään rajoja niin ehkä toi oli jotain rajojen hakemista. Kaikki oli niin ristiriitaista, kun kaksi eri maailmaa olisi kohdannut enkä oikein kuulunut kumpaankaan. Kaipasin mutta myös ahdistuin rajoista, joita mulle vihdoin yritettiin asettaa. Tuntui jännittävältä mutta myös pelottavalta lähteä. Jälkeenpäin ajateltuna pelkäsin myös sitä kiinnostiko ketään, että olin poissa. Että mitä ne sanoo, kun mä tuun tai laittaako kukaan mulle viestiä. No laittoihan ne ja paljon. Se tuntui hyvältä ja samaan aikaan myös vähän hävetti. Oli vaikea uskoa, että ne oikeasti välitti. Mulle tärkeää hatkan aikana oli se, että kuulin tulevat seuraamukset ja että mua oikeasti odotettiin sinne. Muistan aina mun omaohjaajan ilmeen kun mä palasin. Se oli oikeasti ollut musta huolissaan. Olinkohan sittenkin jonkun arvoinen, muistan miettineeni”.

Lastensuojelulaitoksen ohjaajan ajatuksia:

”Huoli on valtava, kun nuori on poissa. Tärkeänä asiana näen, että nuoren ja minun välillä on luottamusta. Varsinkin näissä haastavissa tilanteissa tarvitaan aitoa myötätuntoista kiinnostusta nuorta kohtaan sekä nuoren kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tulemista. Tarvitaan inhimillisyyttä!”

Lapset ja nuoret ottivat ohjat – Miten asiakaskokemuskyselystä tehtiin aidosti vaikuttava työkalu

Muutostarve nousi arjesta, uusi kysely valmistui yhteiskehittämisen keinoin

Vanha kyselymme oli pitkä, ja siihen vastaaminen koettiin raskaaksi. Lisäksi kyselyssä oli useita sellaisia kysymyksiä, joiden ei koettu mittaavan yksikön toimintaa tai lasten arkea järkevällä tavalla. Kyselystä haluttiin ytimekkäämpi, konkreettisempi, ja lasten ja nuorten tärkeiksi kokemia asioita mittaava kokonaisuus, joten mikäpä sen parempaa kuin ottaa ammattilaiset asialle ja antaa lasten ja nuorten päivittää kysely tälle vuosikymmenelle!

Jotta jokaisen ikäryhmän ääni tulisi mahdollisimman hyvin kuuluviin, järjestimme kaksi erillistä työpajaa: toisen alakouluikäisille ja toisen sitä vanhemmille nuorille. Lapset ja nuoret noin 15 eri yksiköstä saapuivat paikalle omien omaohjaajiensa kanssa. Samalla kun nuoret ahkeroivat kyselyn parissa, omaohjaajat pääsivät osallistumaan omaan koulutukseensa. Järjestely mahdollisti sen, että nuoret saivat keskittyä rauhassa kehittämistyöhön ja luoda jotain aidosti omaa.

Tunnelma oli aluksi odottava, jännittynytkin. Lapset ja nuoret tarttuivat kuitenkin toimeen hämmästyttävällä tarmolla ja viisaudella. He eivät ainoastaan karsineet turhia ja monimutkaisia kysymyksiä, vaan haastoivat meidät aikuiset ajattelemaan mittaamisen tarkoitusta uudelleen. Syntyi keskustelua siitä, mikä arjessa on oikeasti merkityksellistä: turvallisuuden tunne, luottamus omiin ohjaajiin, kokemus nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään tulemisesta.

Lasten päivässä haarukoitiin teemoja leikin, karkkien ja askartelun höysteillä, ja nuoret jalostivat teemat kysymyksiksi. Saimme ihastella näkökulmien rikkautta sekä lasten ja nuorten viisaita puheenvuoroja erityisesti kohtaamisen ja turvallisuuden kokemusten syntymisestä. Jokainen osallistui omalla tavallaan, ja monipuoliset teemaan virittävät leikit ja ohjelmat tukivat työskentelyä hienosti. Hyvää työtä siis myös sairaanhoitajaopiskelijoiltamme!

Vähemmän on enemmän

Työpajan tuloksena syntyi uudistettu asiakaskokemuskysely. Uusi kysely on lyhyempi, selkeämpi ja ennen kaikkea – lasten ja nuorten näköinen. Uudet kysymykset on muotoiltu mittaamaan niitä asioita, jotka lapset ja nuoret kokevat tärkeimmiksi. Pääteemoiksi muodostuivat turvallisuus, osallisuus ja aikuisten toiminta.

Kehittämispäivät eivät olleet projektin päätepiste; uudistettu kysely on lähetetty työpajoihin osallistuneille aktiivisille kehittäjillemme kokeiluun, ja sitä muokataan vielä mahdollisten kommenttien mukaisesti. Kehittämispäivä keräsi osallistujilta hyvää palautetta. Ja kyllä järjestämistoimikunnassa mukana olleena voin todeta, että en olisi ennen päivien totauttamista osannut ajatella miten vaikuttunut näin jälkikäteen olen lasten ja nuorten kyvystä heittäytyä, ajatella kriittisesti ja tuoda esille omia näkemyksiään ryhmätilanteissa. Mielenkiinnolla odotan vielä kommenttikierroksen tuloksia ja uuden kyselyn käyttöönottoa!

Kirjoittaja
Laura Kosonen
Yksikönjohtaja, Palmukoti Kannelmäki

Olemme osa lapsen elämäntarinaa

Mahdollisuudet tulla käymään yksikössä painottuvat kesäisin vietettäviin grillijuhliin ja ”vanhojen” nuorten jouluateriaan loppuvuodesta. Näissä juhlissa vanhat nuoret, osan heistä ollessa jo lähellä 30-vuotiaita, muistelevat millaista sijaishuolto oli silloin, kun he olivat meillä sijoituksessa. Olemme kuulleet usein, kuinka he toivovat pääsevänsä viikoksi täysihoitoon yksikköön. Voimme olla heidän kanssaan yhdessä iloisia niistä elämäntapahtumista, jotka ovat heille ajankohtaisia; nuoret ovat valmistuneet ammattiin ja he ovat saaneet perheenlisäystä. Me sijaishuoltoyksikön aikuiset muistelemme mm. näiltä nuorilta saatuja kortteja sekä kutsuja rippi- ja valmistujaisjuhliin.

Lapsen tullessa meille sijoitukseen, liitymme hänen elämäntarinaansa. Voimme kävellä hänen rinnallaan lyhyemmän tai pidemmän matkan. Usean vuodenkin sijoituksen aikana lapselle muodostuu sijaishuoltoyksikössä heille merkittäviä ihmissuhteita. Niiden ei tarvitse katketa siihen, että lapsi täyttää 18 vuotta tai kotiutuu aiemmin.

Viime syksynä yhden lapsen täyttäessä 18 vuotta, pidimme hänelle sellaiset syntymäpäivä- ja läksiäisjuhlat, joita lapsi oli itse toivonut. Kutsuttujen joukossa oli lapsen ystäviä sekä vanhoja ja nykyisiä ohjaajia. Heitä, jotka lapsi oli halunnut kutsua. Kaikkien meidän juhliin osallistuneiden oli vaikea olla liikuttumatta, kun lapsi lauloi juhlissaan ”Mä luotan tulevaan”. Tämän viestin me sijaishuoltoyksikön aikuiset myös halusimme hänelle kertoa sijoituksen aikana, että hän jaksaisi luottaa, vaikka matkalla kohti aikuisuutta oli välillä isojakin esteitä.

Näinä päivinä yksi meille sijoitetuista lapsista muuttaa omilleen. Hän on toivonut juhlia, jossa hänelle tärkeiksi muodostuneet aikuiset juhlivat hänen uudessa kodissaan. Hän saa meiltä toivomansa kellon, johon tulee merkityksellinen kaiverrus. Myös me saimme häneltä tärkeän palautteen meistä: ”Sakki on lempeetä”.

Kirjoittaja:
Johanna Blom
Yksikönjohtaja, Familar Ylöjärvi

Työkaveri meni elottomaksi – onneksi Pikku Tuulensuojassa osataan elvyttää

Pikku Tuulensuojassa koettiin yllättävä ja kauhistuttava hetki, työntekijän saadessa yllättäen sairaskohtauksen kesken työvuoron, jonka seurauksena hän meni elottomaksi. Onneksi paikalla olivat osaavat kollegat Joonas Salonen ja Karoliina Rautionaho, jotka aloittivat välittömästi elvytystoimet, joita jatkettiin ensihoidon tuloon saakka. Ensihoitajat saivat elintoiminnot palaamaan ja työkaverimme siirrettiin sairaalaan jatkohoitoon. Siellä useampi lääkäri kiitteli Joonaksen ja Karoliinan ripeää ja osaavaa elvyttämistä, joka pelasti työkaverimme hengen. 

Tilanne oli yllättävä, jota ei toivoisi kenenkään koskaan kokevan. Onneksi työparinani oli osaava Joonas, jonka kanssa saatiin tilanne nopeasti hallintaan, kommentoi tapahtunutta Karoliina Rautionaho.

Yksikössä juotiin tapahtuneen  jälkeen koko työryhmän kesken kakkukahvit sankareidemme ja erityisesti tapahtumasta selvinneen työkaverimme kunniaksi. Totesimme porukalla, että ensiaputaitojen ylläpito on äärimmäisen tärkeä asia, koska tilanne saattaa tulla eteen yllättäen.

Pikku Tuulensuojan työntekijät Joonas Salonen ja Karoliina Rautionaho.

Päivätoimintaa ja positiivisia haikuja Raussilan päihdeyksikössä

Raussilan toimintayksikössä aloitettiin kehittämisprojekti päivätoiminnan ja nuorten koulunkäynnin edistämiseksi. Tärkeimpiä elementtejä toiminnan käynnistymisessä ovat olleet dialogisuus ja positiivinen vahvistaminen. Tällä hetkellä eletään marraskuuta 2022 ja toiminta on lähtenyt tehokkaasti käyntiin. Nuoret ja aikuiset ovat omaksuneet nopeasti uusia kuntouttavia rutiineja ja yhteisö vaikuttaa motivoituneelta, kun yhdessä luodaan parempaa huomista.

Päivätoimintamme Raussilan toimintayksikössä on myös osa kuntouttavaa päihdetyötä. Päivätoiminnan tarkoituksena on vakauttaa päivärytmi, luoda sisältöä päivään ja saada onnistumisen kokemuksia. Uudet rutiinit ja toimintatavat tukevat nuorten hyvinvointia vahvistamalla nuorten minäpystyvyyttä ja voimavara-ajattelua. Parhaassa tapauksessa nuoren löytämät uudet voimavarat kannattelevat heitä tulevaisuudessa, kun sijaushuollon tukitoimet päättyvät. Kun näemme ja tuemme hyvää nuorissa, alkavat he uskoa hyvään itsekin.

Päivätoiminnan kuvaus:

Päivätoiminta toteutetaan arkipäivisin siten, että koulua käyvillä nuorilla on kaksi tuntia koulunkäyntiä ja yksi tunti yhdessä sovittua muuta aktiivista toimintaa, joka voi olla käytännössä mitä tahansa. Koulunkäynnin tehostamiseksi ja toiminnanohjauksen tukemiseksi on nuorille nimetty erikseen päivätoiminnan työryhmä, joka huolehtii koulunkäynnistä toimintayksikössä sekä päivätoiminnan kehittämisestä. Nuoria on kuultu paljon uusien rutiinien luomisessa ja tämä on vahtistanut nuorten osallisuuden tunnetta.

Nuorten kanssa tehdään joka viikko viikkosuunnitelma, johon kaikki tuovat oman ehdotuksensa ja yhdessä lähdetään sitä toteuttamaan. Koulutehtävien lisäksi nuorilla on myös tehtäviä mm. elämänhallinnan, elämäntaitojen sosiaalisten suhteiden, tunteiden käsittelyn sekä päihdetyöskentelyyn liittyviltä osa-alueilta. Näitä ohjataan mm. positiivisen pedagogiikan keinoin ja tehtävin. Päivätoiminnan ohjaajat ovat jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä lähikoulusta toimintayksikössä käyvän opettajan kanssa sekä, omaohjaajien ja omaohjaajatyöstä nousevien teemojen parissa.

Päivätoimintaa ohjaavat arvot:
1. Positiivinen kasvatus ja –pedagogiikka
2. Dialogisuus

Raussilan päivätoiminnan tiimi
Iiro & Heli

Säikän sähkökatkoharjoitus

Lasten ja aikuisten kanssa pohdittiin mihin kaikkeen sähkö vaikuttaa ja miten esim. ruokaa voisi laittaa, jos sähkö puuttuukin. Taskulamppuleikkiä ei unohdettu ja todettiin että niistä tuleekin tosi hyvä valo lautapelien pelaamiseen. ? ?

Kokemuksia jaetaan myös Familarin muihin yksiköihin ja näin pyritään ennakoimaan myös tällaisia epävarmuustekijöitä.

Tutustu säikän yksikköön tästä

Lapsen oikeuksien viikko

Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on ollut turvallisuus. Kysyimmekin teeman mukaisesti Facebook – sivullamme sitä, millä tavoin turvallisuutta voidaan lisätä. Vastauksia tuli hurjasti, valtava kiitos kaikille osallistuneille! Kommenteista muodostui sanapilvi, jossa asiat kasvavat sitä mukaa, kun niitä mainitaan. Melkoisen tärkeitä asioita  ?

#sunturvallisuus #munturvallisuus #familar #lapsenoikeudet