Omaohjaajat panostavat aina omaohjattavien joulun aikaan, miettivät lahjat juuri omaohjattavalle, muistelevat mahdollisuuksien mukaan lapsen kanssa hänen elämänsä erilaisia jouluja ja ennen kaikkea pyrkivät mahdollistamaan muistamisen arvoisen joulun lapsille kunakin vuonna. Joskus muistot ovat iloisia, joskus haikeita, mutta silti aina lapsen tarinan kannalta merkityksellisiä.

Tänä vuonna lapset puolestaan pääsevät kokemaan lahjan valinnan ja antamisen iloa. He saivat kertoa, miten omaohjaajansa näkevät ja pohtimaan, mistä lahjasta omaohjaaja pitäisi. Pienet lapset innostuivat joulupukin apurin vastuullisesta tehtävästä ja salaisuus tehdystä valinnasta onnistuttiin pitämään lähes koko päivä, ennen kuin oli pakko omaohjaajalle päästä kertomaan asiasta. Vanhemmat lapset pohtivat tarkkaan, mistä omaohjaaja pitäisi ja heidän tekemät lahjavalinnat pääsivät myös yllättämään ollen huomattavasti oivaltavampia, kuin mitä me aikuiset olisimme osanneet toisillemme valita. Lahjapohdintojen kautta omaohjaajasta tuli monipuolisempi ja kokonaisempi henkilö, kun mietittiin vapaa-ajan kiinnostusten kohteita ja toiveita. 

Selvästi valintatilanteissa oli lämpöä ja toisen huomioimista havaittavissa ja pääsääntöisesti jokainen lapsi halusi lahjojen valintoihin osallistua. Mentalisaation taito ja vastavuoroisuuden mahdollisuus ovat äärimmäisen tärkeitä teemoja ja niitä päästiin tänä vuonna toteuttamaan hienolla tavalla.

Omaohjaajuus on yksi työn tärkeimmistä kivijaloista toimivan tiimiaikuisuuden lisäksi. Suhde ja vuorovaikutus lapsen/nuoren kanssa on kaiken muutoksen lähtökohta, sillä ilman toimivaa ihmissuhdetta ei korjaavia kokemuksia lapselle pääse syntymään. Omaohjaajuus on äärimmäisen arvokas, mutta vaativa rooli – se on iso pala jonkun lapsuutta ja nuoruutta, joten sillä arvostuksella siihen tulisi suhtautua. Leikkisyys ja heittäytyminen ovat tärkeitä taitoja ja niiden pariin innolla heittäydyttiin. Koulutus tarjoaa tiedollista syventämistä traumoista, kiintymyssuhde- ja kehityshäiriöistä, keinoista ja menetelmistä sekä perheiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Koulutuksesta omaohjaajat saavat keinoja vahvistaa suhdetta lapseen sekä myös tukea vastuulliseen rooliinsa.

Tampereen sekä Seinäjoen ryhmät ovat alkaneet syksystä 2021 ja Kouvolan ryhmä pääsee aloittamaan alkuvuodesta 2022. Koulutus on vuoden mittainen kokonaisuus, mikä pitää sisällään lähipäiviä sekä välitehtäviä videokoulutusmateriaaleineen. Ensimmäisten ryhmien pääkouluttajana toimii perheterapeutti Mira Norräng. Ensimmäisen kerran etäkoulutuksen jälkeen päästiin myös lähiopintojen äärelle. Ryhmiin osallistuu ohjaajia useasta eri yksiköstä, mikä mahdollistaa vertaisoppimisen.

Itsemääräämisoikeuden puu helpottaa pienempienkin lasten mukaan ottamista itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa sekä hyvää kohtelua koskevan suunnitelman päivittämisessä. Puu kuvastaa lapsille tärkeitä itsemääräämisoikeuteen ja hyvään kohteluun liittyviä asioita. Lehtiin kirjoitetut asiat ovat sellaisia, joista lapset kokevat ja pitävät tärkeänä, että heillä on oikeus päättää. Jokainen lapsi saa lisätä puuhun lehtiä sijoituksen aikana ja tavoitteena on, että puu kasvaa aina vaan isommaksi ja jokaisen lapsen ääni kuuluu sekä jää osaksi Katajarinteen elämää. Itsemääräämisoikeudenpuu liitetään kuvana osaksi hyvän kohtelun suunnitelmaa.

Jokaisella lapsella on myös samanlainen puu omassa huoneessa, johon omaohjaajat ja vanhemmat lisäävät lapsen vahvuuksia ja voimavaroja näkyväksi. Itsemääräämisoikeudenpuun rakentaminen on aloitettu tänä syksynä ja lapset ovat lähteneet innolla lisäämään lehtiä. Voimavarojen tunnistaminen ja lehtien lisääminen on saanut aikaan paljon keskustelua lasten kanssa. Työskentelyn kautta päästään pois ongelmapuheesta ja keskustelu suuntaa kohti voimavaroja ja vahvuuksia myös omaohjaajilla.

• 

• 

Tavoitteena hyvinvoinnin lisääntyminen ja ryhmähengen luominen

Tiimin tavoitteenamme on tietenkin voittaminen, vaikka se ei nyt hyvältä näytä… Oikeasti meidän tavoitteenamme on liikunnan lisääminen, jotta hyvinvointimme lisääntyy ja jaksamme työssämme paremmin. Tavoitteena on myös ryhmäytyminen ja hyvän ryhmähengen luominen.

Meitä motivoi liikunnan tuoman hyväolon ja terveyden ylläpitämisen lisäksi itsensä ylittäminen ja haastaminen sekä positiivinen ryhmäpäine. Koemme liikunnan edesauttavan ajatusten nollausta ja palautumista sekä lisäävän henkistä ja fyysistä hyvinvointia.  

Eemelissä liikutaan myös asukkaiden kanssa

Annamme aktiivisesti toisillemme kehuja ja kannustuksia HeiaHeian kautta. Kannustamme toisiamme myös syömään terveellisemmin. Meillä on työhyvinvointiin liittyen aloitettu joka toinen viikko ohjattu keppijumppa ja välillä teemme keppi- ja taukojumppaa muinakin ajankohtina.  Käymme myös yhdessä asiakkaidemme kanssa lenkkeilemässä ja liikkumassa luonnossa.

Tiimin suosituin liikuntamuoto on lenkkeily, koiran ulkoiluttaminen ja luonnossa liikkuminen. Kuntosalit ovat myös ahkerassa käytössä.

Meistä parasta liikunnassa on ajatusten nollaaminen, kunnon kehittyminen, mielialan paraneminen, vireystaso nouseminen, onnistumisen kokemukset ja oman kehityksen huomaaminen. Liikunnan myötä on ollut kiva huomata, että myös ruokailutottumukset ovat muuttuneet ja yöunet ovat olleet laadukkaampia.  Ja mikä parasta, olemme esimerkkejä meidän asiakkaillemme!

Eemelin tiimi lähettää paljon terveisiä ja kannustaa kaikkia liikkumaan, nukkumaan hyvin ja syömään terveellisesti. Olette huippuja!

Lisäksi haluamme muistuttaa, että 10 minuutin liikunta on jo 10 minuuttia enemmän, kuin sohvalla makaajalla. ?

Terveisin
​​​​​​​Eemelin perhetukiyksikön ohjaajat

Veikkarin rakennus

Epalan rakennus

Remontin ansiosta tiloista saadaan avarammat, käytännöllisemmät sekä entistä viihtyisämmät. Lapset ja henkilökunta odottavat jo innolla marraskuun alussa tapahtuvaa kotiinpaluuta. Remontin yhteydessä uudistuu tilojen lisäksi myös yksikön nimi, ja marraskuun alusta Pikku-Eemeli tunnetaan nimellä Familar Säikkä. Säikkä-nimen ovat keksineet ja äänestäneet talon henkilökunta ja se juontaa juurensa alueen nimestä, jolla yksikkö sijaitsee. Uuden nimen on tarkoitus vähentää sekaannuksia Eemelin yksiköiden kanssa ja juhlistaa uudistuvia tiloja.

Tutustu yksikköön lisää täältä!

Esimerkiksi väliin jääneen matikan tunnin tehtävät voi sisällyttää yhteiseen tekemiseen ja värittelyn lomassa jutella päivän polttavat puheenaiheet. Tulipa ohessa vielä lapsen aloitteesta harjoiteltua englanniksi värit! Mielenkiinnon säilyttämiseksi tarvittiin väliin pieni käsillä tekemisen harjoitus, joka toteutui lapselle tehdyn letitysharjoitustyökalun avulla. Lapsiin ja heidän tarpeisiinsa tutustuminen mahdollistaa yksilöllisen kohtaamisen ja tarpeisiin vastaamisen, avoin työilmapiiri taas antaa vapautta keksiä uusia ratkaisuja haastaviinkin tilanteisiin.

Innovatiivista päivää kaikille lapsille ja aikuisille!

Hänen mukaansa rakkaus on kehon automaattinen reaktio, jonka voimme kokea positiivisessa kontaktissa kenen tahansa kanssa, joka on fyysisesti läsnä. Rakkaudessa (välittämisessä) jaamme yhtä tai useampaa positiivista tunnetta toisen kanssa. Rakkaus on myös vahvaa motivaatiota työskennellä ja panostaa toisen ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Rakkaudessa emme näe ihmistä vain sellaisena kuin hän on, vaan sellaisena, mitä hän voi olla ja millaiseksi hänen on mahdollista tulla. Me Eemelin vastaanottokodilla uskomme siihen, että pienikin ohikiitävä hetki lapsen kanssa on merkityksellinen. Myönteisyyden sekä välittämisen ilmapiiri luo turvallisuutta, toivoa ja tilaa muutokselle.

Hyvä vuorovaikutus pitää sisällään tiedostamista. Jokainen työntekijä omine elämänhistorioineen ja tunteineen tuo oman värinsä niin lapsen, vanhemman tai työtoverin kohtaamiseen. Se, miten ohjaaja työssään kykenee tiedostamaan omia tunteitaan ja reaktioitaan ei ole aina itsestään selvää. Kannustamme työryhmämme jäseniä lisäämään ymmärrystä oman henkilökohtaisen taustan ja persoonan vaikutuksista vuorovaikutustilanteisiin. Positiivisessa psykologiassa ja ratkaisukeskeisyydessä ihmisen vahvuudet nousevat merkittävämpään rooliin heikkouksien sijaan. Puhumme mieluummin taidoista, joita voidaan vielä opetella. Myös työryhmän jäsenten vahvuuksia haluamme nostaa työntekijöidemme tietoisuuteen. Jokainen työntekijämme on hiljattain tehnyt Via-instituutin tekemän positiiviseen psykologiaan perustuvan vahvuusmittarin, jonka tarkoituksena on auttaa meitä tiedostamaan ja tuntemaan toistemme ominaisuuksia sekä oppia hyödyntämään näitä lasten kanssa tehtävässä työssä. Vastaanottokodin lokakuun tiimipäivässä harjoittelimme empaattista ja läsnä olevaa vuorovaikutusta tilanteissa, joissa jouduimme ottamaan lapselle tai työtoverille hankalia asioita puheeksi. Jokainen ohjaaja sai toimia niin palautetta saavan lapsen kuin työkaverin roolissa sekä palautteen antajana. Tutkimme, miten kehon erilaiset asennot vaikuttivat siihen, miltä palaute tuntui. Hyvin nopeasti huomasimme, miten epämukavalta tuntui, jos ohjaajan sormi nousi pystyyn tai jos ohjaaja kertoi viestiään esimerkiksi kädet lanteilla seisten. Tunnelma harjoittelutilanteissa vaihteli kylmän ja hyökkäävän sekä lämpimän ja läsnä olevan tunnelman välillä riippuen käyttämästämme kehon viestinnästä.  Päivässä hersyi nauru, mutta myös vakavia hiljentymisen hetkiä tärkeän aiheen äärellä koettiin.  Tiimipäivän paras anti on aina siinä, kun seuraavan kerran olemme vuorovaikutuksessa, muistamme, mitä aito ja välittävä läsnäolo on. Pienetkin arkiset kohtaamiset lapsen elämässä voivat olla merkityksellisempiä, kuin osaamme aavistaakaan.

Tutustu Eemelin vastaanottokotiin klikkaamalla tästä!

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta perustuu toiminnallisuuteen, yhdessä tekemiseen, elämyksellisyyteen ja ratkaisukeskeisyyteen. Toiminnassa ja ohjauksessa kulmakivenä on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen, tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen sekä onnistumisien kautta itsetunnon vahvistuminen ja ilon löytyminen elämään.

Taikatallissa keskitytään erityisesti toiminnanohjauksen haasteisiin ja harjoitellaan tarkkaavuuteen ja keskittymiseen liittyviä taitoja. Ryhmä on suunnattu 6-9 vuotiaille nepsy -haasteisille lapsille ja heidän perheilleen tukemaan arjen toimintoja ja tunnesäätelyn kehittymistä. TaikaTallissa työskentelee kahden ohjaajan lisäksi hevosia, poneja, lampaita, kissaveljekset Mörö ja Kölli sekä puput Töyhtö ja Hyyppä. Tallin tilat ja erilaiset toiminnot on suunniteltu tukemaan tarkkaavuutta ja helpottamaan toiminnanohjausta. Tallissa on erilaisia tehtäväkoreja, kuva- sekä väristruktuureita ja lyhyitä ohjeita ohjaamaan toimijaa omatoimisuuteen. Tallin sosiaalitilassa kokoonnutaan jokaisella tapaamisella täyttämään päiväkirjaa ja tekemään erilaisia kaveri- ja tunnetaitoihin liittyviä tehtäviä joihin ideat usein löytyvät tallissa tehdyistä harjoitteista.

Taikatalli ja muut hevostoiminta-asiakkaat ovat osa tallin yhteisöä. Yhteisten eläintenhoitotehtävien avulla opitaan ottamaan vastuuta, kokemaan merkityksellisyyttä ja mikä tärkeintä, koetaan olevamme tärkeitä ja ainutlaatuisia.

Elina Hopeavuori, sairaanhoitaja (amk) spht®-ohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja
Jonna Leppäharju, sosionomi (amk) spht®-ohjaaja Essi Lauronen, sosionomi (amk) spht®-ohjaaja