Veikkarin rakennus

Epalan rakennus

Remontin ansiosta tiloista saadaan avarammat, käytännöllisemmät sekä entistä viihtyisämmät. Lapset ja henkilökunta odottavat jo innolla marraskuun alussa tapahtuvaa kotiinpaluuta. Remontin yhteydessä uudistuu tilojen lisäksi myös yksikön nimi, ja marraskuun alusta Pikku-Eemeli tunnetaan nimellä Familar Säikkä. Säikkä-nimen ovat keksineet ja äänestäneet talon henkilökunta ja se juontaa juurensa alueen nimestä, jolla yksikkö sijaitsee. Uuden nimen on tarkoitus vähentää sekaannuksia Eemelin yksiköiden kanssa ja juhlistaa uudistuvia tiloja.

Tutustu yksikköön lisää täältä!

Esimerkiksi väliin jääneen matikan tunnin tehtävät voi sisällyttää yhteiseen tekemiseen ja värittelyn lomassa jutella päivän polttavat puheenaiheet. Tulipa ohessa vielä lapsen aloitteesta harjoiteltua englanniksi värit! Mielenkiinnon säilyttämiseksi tarvittiin väliin pieni käsillä tekemisen harjoitus, joka toteutui lapselle tehdyn letitysharjoitustyökalun avulla. Lapsiin ja heidän tarpeisiinsa tutustuminen mahdollistaa yksilöllisen kohtaamisen ja tarpeisiin vastaamisen, avoin työilmapiiri taas antaa vapautta keksiä uusia ratkaisuja haastaviinkin tilanteisiin.

Innovatiivista päivää kaikille lapsille ja aikuisille!

Hänen mukaansa rakkaus on kehon automaattinen reaktio, jonka voimme kokea positiivisessa kontaktissa kenen tahansa kanssa, joka on fyysisesti läsnä. Rakkaudessa (välittämisessä) jaamme yhtä tai useampaa positiivista tunnetta toisen kanssa. Rakkaus on myös vahvaa motivaatiota työskennellä ja panostaa toisen ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Rakkaudessa emme näe ihmistä vain sellaisena kuin hän on, vaan sellaisena, mitä hän voi olla ja millaiseksi hänen on mahdollista tulla. Me Eemelin vastaanottokodilla uskomme siihen, että pienikin ohikiitävä hetki lapsen kanssa on merkityksellinen. Myönteisyyden sekä välittämisen ilmapiiri luo turvallisuutta, toivoa ja tilaa muutokselle.

Hyvä vuorovaikutus pitää sisällään tiedostamista. Jokainen työntekijä omine elämänhistorioineen ja tunteineen tuo oman värinsä niin lapsen, vanhemman tai työtoverin kohtaamiseen. Se, miten ohjaaja työssään kykenee tiedostamaan omia tunteitaan ja reaktioitaan ei ole aina itsestään selvää. Kannustamme työryhmämme jäseniä lisäämään ymmärrystä oman henkilökohtaisen taustan ja persoonan vaikutuksista vuorovaikutustilanteisiin. Positiivisessa psykologiassa ja ratkaisukeskeisyydessä ihmisen vahvuudet nousevat merkittävämpään rooliin heikkouksien sijaan. Puhumme mieluummin taidoista, joita voidaan vielä opetella. Myös työryhmän jäsenten vahvuuksia haluamme nostaa työntekijöidemme tietoisuuteen. Jokainen työntekijämme on hiljattain tehnyt Via-instituutin tekemän positiiviseen psykologiaan perustuvan vahvuusmittarin, jonka tarkoituksena on auttaa meitä tiedostamaan ja tuntemaan toistemme ominaisuuksia sekä oppia hyödyntämään näitä lasten kanssa tehtävässä työssä. Vastaanottokodin lokakuun tiimipäivässä harjoittelimme empaattista ja läsnä olevaa vuorovaikutusta tilanteissa, joissa jouduimme ottamaan lapselle tai työtoverille hankalia asioita puheeksi. Jokainen ohjaaja sai toimia niin palautetta saavan lapsen kuin työkaverin roolissa sekä palautteen antajana. Tutkimme, miten kehon erilaiset asennot vaikuttivat siihen, miltä palaute tuntui. Hyvin nopeasti huomasimme, miten epämukavalta tuntui, jos ohjaajan sormi nousi pystyyn tai jos ohjaaja kertoi viestiään esimerkiksi kädet lanteilla seisten. Tunnelma harjoittelutilanteissa vaihteli kylmän ja hyökkäävän sekä lämpimän ja läsnä olevan tunnelman välillä riippuen käyttämästämme kehon viestinnästä.  Päivässä hersyi nauru, mutta myös vakavia hiljentymisen hetkiä tärkeän aiheen äärellä koettiin.  Tiimipäivän paras anti on aina siinä, kun seuraavan kerran olemme vuorovaikutuksessa, muistamme, mitä aito ja välittävä läsnäolo on. Pienetkin arkiset kohtaamiset lapsen elämässä voivat olla merkityksellisempiä, kuin osaamme aavistaakaan.

Tutustu Eemelin vastaanottokotiin klikkaamalla tästä!

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta perustuu toiminnallisuuteen, yhdessä tekemiseen, elämyksellisyyteen ja ratkaisukeskeisyyteen. Toiminnassa ja ohjauksessa kulmakivenä on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen, tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen sekä onnistumisien kautta itsetunnon vahvistuminen ja ilon löytyminen elämään.

Taikatallissa keskitytään erityisesti toiminnanohjauksen haasteisiin ja harjoitellaan tarkkaavuuteen ja keskittymiseen liittyviä taitoja. Ryhmä on suunnattu 6-9 vuotiaille nepsy -haasteisille lapsille ja heidän perheilleen tukemaan arjen toimintoja ja tunnesäätelyn kehittymistä. TaikaTallissa työskentelee kahden ohjaajan lisäksi hevosia, poneja, lampaita, kissaveljekset Mörö ja Kölli sekä puput Töyhtö ja Hyyppä. Tallin tilat ja erilaiset toiminnot on suunniteltu tukemaan tarkkaavuutta ja helpottamaan toiminnanohjausta. Tallissa on erilaisia tehtäväkoreja, kuva- sekä väristruktuureita ja lyhyitä ohjeita ohjaamaan toimijaa omatoimisuuteen. Tallin sosiaalitilassa kokoonnutaan jokaisella tapaamisella täyttämään päiväkirjaa ja tekemään erilaisia kaveri- ja tunnetaitoihin liittyviä tehtäviä joihin ideat usein löytyvät tallissa tehdyistä harjoitteista.

Taikatalli ja muut hevostoiminta-asiakkaat ovat osa tallin yhteisöä. Yhteisten eläintenhoitotehtävien avulla opitaan ottamaan vastuuta, kokemaan merkityksellisyyttä ja mikä tärkeintä, koetaan olevamme tärkeitä ja ainutlaatuisia.

Elina Hopeavuori, sairaanhoitaja (amk) spht®-ohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja
Jonna Leppäharju, sosionomi (amk) spht®-ohjaaja Essi Lauronen, sosionomi (amk) spht®-ohjaaja

Ohjaajat ja nuoret jalkautuivat lähimaastoon keräämään roskia, joita lyhyessä ajassa saatiinkin kerättyä melkoinen määrä. Vaikka maahan heitettyjen roskien määrä järkyttikin, kuitenkin kaikille tuli hyvä mieli, kun sai omalla toiminnallaan vaikuttaa ympäristön siisteyteen ja viihtyvyyteen. Myös muutama ulkopuolinen tuli spontaanisti kiittämään, kun olimme lähteneet porukalla hyvällä asialla liikkeelle. Upeaa nuoret ja ohjaajat!

Mahdottoman hieno tapa myös tyhyillä. Kiitos Mikolle haastamisesta ammatilliseen pohdintaan liikunnan tärkeydestä mielenterveyteen. Saimme samalla myös piirtää rastin yhteen kohtaan työyhteisön kehityssuunnitelmassa.

Laurea Ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella 25.8.2021 aloitti 19 Familarin työntekijää opinnot tavoitteenaan sosionomin tutkinto. Familarin lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen  totesi koulutuksen avauspuheenvuorossaan Familarin kasvattavan työntekijöidensä osaamista jatkuvasti alalla kiristyvien ammattitaitovaatimusten takia. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen näkyy tulevaisuudessa palvelujen vaikuttavuuden parantumisena ja työn sisältöjen kehittymisenä. Familarin tavoite on entisestään alan suurimpana toimijana parantaa laatujohtajuuttaan, ja näyttää muille alan toimijoille suuntaa laatutyössä.

Laurean sosiaalialan kehittämispäällikkö Anu Lindström kertoi omassa avauspuheenvuorossaan Laurean olevan Suomen vetovoimaisin ammattikorkeakoulu, jonka yhtä opintopaikkaa hakee 6,11 henkilöä. Kaiken kaikkiaan Laureassa on sosionomiopiskelijoita puolisentoista tuhatta. Laurea on kehittänyt erityisesti opiskelua verkossa, jossa tämäkin ryhmä opintonsa pääsääntöisesti suorittaa. Lähes joka opintojaksoon liittyy työelämän käytännön projekti, johon opittua teoriapohjaa peilataan. Polkuopintojen aikana suoritetaan pääasiassa ensimmäisen vuoden opintoja, jonka jälkeen polkuopiskelijat hakeutuvat erillishaun kautta tutkinto-opiskelijoiksi.

Familar tarjoaa alan parhaat kehittymismahdollisuudet uudenlaisilla koulutuskokonaisuuksilla ja sisäisillä koulutuksilla, joiden sisältöjä kehitetään jatkuvasti. Familar tukee sosionomiopintoja polkuopintojen ajan Laurean Opintocoach-palvelulla. Ryhmän Opintocoach auttaa, tukee, motivoi ja suunnittelee opintoja opiskelijoiden kanssa sekä pienryhmissä että yksilötapaamisilla polkuopintojen ajan. Opintotehtävien tarkoitus on linkittyä vahvasti opiskelijoiden omaan työhön kehittämistehtävinä ja osaamisen jakamisena työyhteisöissä.

Mukava aloituspäivä sujui Tikkurilan kampuksella Opintocoach, lehtori Sanna Puhakan ja ryhmän kanssa toisiinsa tutustuen. Opiskelijat tutustuivat opiskelussa tarvittaviin järjestelmiin ja opiskelutapoihin. ​​​​​​

”Familarin ennaltaehkäisevässä perhetyössä nähdään paljon onnistumisia. Tukiperhetoiminta, avopalvelut ja perhekuntoutus auttavat pienemmissä sekä isommissa haasteissa. Familarilla uskotaan siihen, että jokaista ihmistä odottaa nurkan takana parempi huominen. Joskus sen eteen pitää olla valmis tekemään vähän töitä. Yksin ei kuitenkaan tarvitse ponnistella, vaan hyvän arjen ammattilaiset kulkevat rinnalla vaikeimman vaiheen yli.”