Mehiläisen sosiaalipalvelut eli Mainiokodit, Ykköskodit, Onnikodit ja Familar tarjoavat asumis- ja hoivapalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille sekä lastensuojelu- ja perhetyön asiakkaille. Neljällä palvelulinjalla on yhteensä yli 8 000 asiakaspaikkaa, ja yli 300 sosiaalipalveluiden toimipaikkaa ympäri Suomea työllistävät noin 5 200 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Sosionomiksi opiskelevan Lotan tehtävänä oli tutustua neljän erilaisen palvelulinjan arkeen. Samalla hän pääsi esittelemään eri toimipaikkoja ja niiden monipuolisia työtehtäviä sosiaalisessa mediassa alasta ja sosiaalipalveluiden toiminnasta kiinnostuneille.

Ensimmäisen kesätyöviikkonsa aikana sotevaikuttaja Lotta perehtyi rekrytointi- ja markkinointitiimin opastuksella sosiaalisen median käyttöön, tietosuoja-asioihin ja Mehiläisen organisaatioon. Lisäksi hän pääsi suunnittelemaan kesän somesisältöjä ja tulevien viikkojen kulkua yhdessä yksiköiden kanssa. Sitten koitti innolla odotettu hetki jalkautua yksiköihin.

Ykköskotien monipuolinen työ tutuksi

Ensimmäisenä Lotta tutustui Ykköskoteihin ja työskenteli viikon ajan Ykköskoti Martissa ja Heikissä, joka tarjoaa asumispalveluja ja kuntouttavaa toimintaa mielenterveyskuntoutujille. Viikon aikana Lotta sai viettää paljon aikaa lähihoitajan koulutuksen omaavan päivätoiminnan ohjaajan kanssa. – Oli mielenkiintoista nähdä, millaista päivätoiminta on ja kuinka monipuolista tekemistä siihen voi sisältyä. Ykköskodeilla on paljon yhteistä toimintaa asukkaille, matalamman kynnyksen ohjelmista pidempiin retkiin, Lotta kertoo. Viikon aikana asukkaiden kanssa tehtiin paljon retkiä, kuten vierailuja läheiseen leipomokahvilaan, Turun Ruissaloon ja koko päivän kestänyt retki Porin Yyteriin. Lotta vietti myös yhden työpäivän sosionomin kanssa ja toisen päivän seuraten sairaanhoitajaopiskelijan työskentelyä. – Oli todella mielenkiintoista seurata erilaisia työtehtäviä ja nähdä sairaanhoitajan työtä opiskelijan näkökulmasta, Lotta sanoo.

Lotta oli vaikuttunut siitä, miten työlleen omistautuneita ihmisiä Ykköskoti Martissa ja Heikissä työskentelee. – Oli esimerkiksi ihanaa nähdä, miten tiimivastaava halusi aidosti olla asukkaiden kanssa ja ajaa heidän etuaan. Hän oli selkeästi elementissään tässä työssä, Lotta kertoo.

Lämpöä ja yhteisöllisyyttä Onnikoti Apilassa

Lotan saapuessa kehitysvammaisille ympärivuorokautista palveluasumista tarjoavaan Onnikoti Apilaan, hän kiinnitti heti huomiota lämpimään ilmapiiriin kodissa. – Vastaanotto oli lämmin ja minulla oli todella tervetullut olo, Lotta kertoo. – Apilassa oli aivan mahtava ilmapiiri, ja asukkailla ja työntekijöillä tuntui olevan koko ajan hauskaa keskenään. Nauru raikui aina ovelle asti, kun saavuin töihin, hän kuvailee.

Viikon aikana Apilassa vieraili kotieläimiä ja yksiköstä lähdettiin myös retkelle Korkeasaareen tutustumaan eksoottisempiin lajeihin. Onnikodissa kävi viikon aikana vieraita läheisestä Onnikotien Työ- ja päivätoiminta Versosta ja lisäksi viikkoon mahtui tietysti myös kodin arjen perusjuttuja, kuten kaupassa käyntiä, tv:n katselua ja yhdessä pelailua. – Apilassa oli hauska, rento ja kotoisa tunnelma. Viikko oli todella mukava, koska kodissa oli niin yhteisöllistä ja työilmapiiri oli aivan mahtava, Lotta kuvailee viikkoa. Onnikodissa Lotta pääsi seuraamaan mm. sairaanhoitajan, sosionomin, lähihoitajan ja kokin työtä.

Kesäreissulta uusia näkökulmia lastensuojelutyöhön

Seuraava viikko lastensuojelu- ja perhepalveluita tarjoavan Familarin kanssa vietettiin tien – ja osittain vedenkin – päällä, kun Familarin erityisyksikkö Myötävirran nuoret ja ohjaajat lähtivät Päivä Tukholmassa -risteilylle. Lotta pääsi mukaan tiistaista torstaihin kestäneelle kesäreissulle. – Vaikka olosuhteet olivat täysin erilaiset kuin yksikössä, nuoret olivat hyvin vastaanottavaisia ja lastensuojelupalveluihin tutustuminen oli mielenpainuva kokemus, Lotta kertoo. Matkalla kierreltiin naapurimaan pääkaupunkia yhdessä nuorten ja ohjaajien kanssa, sen museoihin sekä muihin nähtävyyksiin tutustuen. Aikuisten kesken juteltiin myös paljon ohjaajien erilaisista urapoluista ja lastensuojelutyöstä matkalla olleiden lähihoitajan ja sosionomin kanssa. – Etenkin jo parikymmentä vuotta alalla olleen ohjaajan kokemuksia ja erilaisia tarinoita erityisnuorten kanssa työskentelystä oli mielenkiintoista ja opettavaista kuulla, Lotta sanoo.

– Keskusteluista ohjaajien kanssa jäi erityisesti mieleen, kuinka monenlaisia yksiköitä lastensuojelussa on. Esimerkiksi päihdeyksiköt eroavat merkittävästi perhekuntoutusyksiköistä. Oli myös mielenkiintoista kuulla ohjaajien ajatuksia siitä, miten haastavaa, mutta palkitsevaa lastensuojelutyö on, koska sillä on todellinen vaikutus lasten ja nuorten elämään, Lotta kertoo. Myös sosiaalipalvelualan monipuolisuus korostui, kun nykyään Familarilla työskentelevä ohjaaja kertoi työskennelleensä aiemmin Ykköskodeissa. Yksi sosiaali- ja terveysalan tutkinto voi mahdollistaa monia erilaisia urapolkuja.

Rauhallinen ja toiminnallinen viikko Mainiokodissa

Lotan viimeinen kesätyöviikko kului ikääntyneiden asumis- ja hoivapalveluita tarjoavassa Mainiokoti Aurorassa. Mainiokodista Lotan mieleen jäi erityisesti kiireetön tunnelma. – Myös työntekijöiden ihanan rauhallinen olemus toi kotiin kiireettömyyden tuntua. Vaatii mielestäni paljon, että työntekijä osaa rauhoittua asukkaan kanssa ja olla juuri tässä hetkessä hänen kanssaan, Lotta sanoo. Kiireettömästä tunnelmasta huolimatta Mainiokodin viikkoon mahtui paljon toimintaa. Kodissa järjestettiin mm. tuolijumppaa ja pelihetkiä sekä kahviteltiin yhdessä ulkona kesäsäästä nauttien. Kodissa vieraili myös muusikoita soittamassa ja laulamassa ja perjantaina talon oma kokkikin intoutui laulamaan asukkaille. – Kokki Iina järjesti perjantaina myös pienimuotoiset juhlat asukkaille, johon hän oli loihtinut ihania herkkuja, Lotta kertoo.

Mainiokodissa Lottaa ilahdutti rento yhdessäolo asukkaiden kanssa ja se, että kaikille pyrittiin järjestämään mieluista tekemistä jokaisen omien voimavarojen mukaan. Viikolle osui myös hauska yhteensattuma, kun Lotta huomasi, että hänen kanssaan sosiaalialaa opiskeleva koulukaveri oli kesätöissä Mainiokoti Auroran naapurissa sijaitsevassa Onnikoti Runossa. – Oli hauskaa törmätä ja on varmasti mukavaa syksyllä päästä vaihtamaan ajatuksia kesätyökokemuksista, Lotta sanoo. Onnikoti Apilan nykyinen yksikönjohtaja Jonnakin on muuten aiemmin työskennellyt Runossa ohjaajana ja tiimivastaavana.

Q&A sotevaikuttajan kesätyöstä

Minkälaisia odotuksia sinulla oli kesätyön suhteen?

Olin ensimmäinen Mehiläisen sosiaalipalveluiden somevaikuttaja eli sotevaikuttaja, ja lähdin tehtävään aika avoimin mielin. Minulla ei ollut myöskään aiempaa kokemusta asumisyksiköissä työskentelystä, joten olin odottavainen kesätyön suhteen. Oli kivaa ja mielenkiintoista päästä näkemään, minkälaista erilaista toimintaa sosiaalipalveluissa on. Kuvaaminen ja somen tekeminen työnä oli myös uutta ja odotin innolla sen tuomia uusia haasteita.

Mitä olet oppinut sosiaalipalveluissa työskentelystä ja onko jokin asia yllättänyt?

Tärkeä oppi ja oivallus on ollut se, että nämä paikat eivät ole vain asumisyksiköitä, vaan ihmisten koteja. Työntekijät ovat todella omistautuneita työlleen, ja koska he ovat töissä siellä kodissa, kaikki asukkaat ja työntekijät ovat kuin perhettä keskenään. Työntekijät ja asukkaat viettävät koko päivän aikaa yhdessä, syövät yhdessä ja yhdessäoloa on oikeasti paljon. Familarilla yllätyin siitä, miten paljon lastensuojelussa tehdään yhteistyötä lasten ja nuorten perheiden kanssa ja kuljetaan heidän rinnallaan. Perheisiin ollaan yhteydessä lapsiin liittyen jopa päivittäin.

Sosiaalisen median osaltakin oli kiinnostavaa hypätä uuteen juttuun ja oli kivaa oppia lisää siitä, mitä kaikkea sometyö pitää sisällään. Opin myös sen, että vaikka somen tekeminen näyttää helpolta, se vie paljon aikaa.

Kokonaisuudessaan kesätyöviikot avarsivat katsettani sosiaalipalveluista. Vaikka vietin vain viikon jokaisella palvelulinjalla, pääsin näkemään todella monipuolisesti eri ammattiryhmien työskentelyä erilaisissa paikoissa.

Mielestäni kaikki sosiaalipalveluiden asiakasryhmät ovat mielenkiintoisia ja yksiköissä tehdään arvokasta työtä, kun autetaan ihmisiä heidän jokapäiväisessä elämässään. Yhteishenki ja tiimityö eri ammatteja edustavien ihmisten kesken toimii yksiköissä hyvin.

Mikä on ollut parasta sotevaikuttajan työssä?

Tässä on ollut monia kivoja juttuja, mutta esimerkiksi omia opintojani ajatellen on ollut mukavaa saada kokonaiskuva erilaisista asiakasryhmistä ja oppia lisää siitä, keitä yksiköissä työskentelee. On myös ollut mukavaa päästä kaikille retkille mukaan, nähdä eläimiä ja päästä mukaan erilaisiin aktiviteetteihin.

Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää sosiaalipalveluissa työskentelyä pohtiville nykyisille ja tuleville sote-alan ammattilaisille?

Tutustu rohkeasti eri asiakasryhmiin, myös niihin, joiden kanssa et ole ajatellut työskenteleväsi, niin saatat yllättyä positiivisesti. Vaikka työ vaatii paljon, se myös antaa paljon. Ole oma itsesi, niin löydät oman tehtäväsi!

Seuraa Sotevaikuttajaa Instagramissa:

”Alku on ollut tiedontäyteinen mukavassa työilmapiirissä ja odotan innolla tulevaa kesää sekä sen tuomia hauskoja hetkiä työn parissa.” sotevaikuttaja Lotta Kilpinen kuvailee. ”Työnkuva on minulle aivan uusi, joten olen innoissani saadessani oppia lisää sosiaalialan eri työpaikoista.”

Markkinointi- ja rekrytointitiimin kanssa vietetyn perehdytysviikon jälkeen Lotta pääsee tutustumaan Mehiläisen sosiaalipalveluiden neljään eri palvelulinjaan. Hän työskentelee viikon mielenterveyskuntoutujien yksikössä Ykköskodissa, viikon vammaisten asumispalveluissa Onnikodissa, viikon lastensuojeluyksikössä Familarilla sekä viikon ikääntyneiden asumispalveluyksikössä Mainiokodissa. Lotta pääsee tutustumaan sosiaalialan erilaisiin työtehtäviin näköalapaikalta sekä somettamaan arjesta eri toimipaikoissa.

”Tiedossa on somesisältöä yksiköiden arkeen, työntekijöihin, retkiin ja mahdollisiin vierailijoihin liittyen. Tulen esimerkiksi kuvaamaan videoita, joissa seuraan työntekijän päivää työpaikalla.” Lotta kertoo.

”Odotan jo kovin pääseväni tutustumaan eri yksiköihin ja niiden asukkaisiin sekä jakamaan arkea myös muille. koska opiskelen itsekin sosiaalialaa, on erittäin mielenkiintoista päästä näkemään lähempää alan monia vaihtoehtoja.”

Lotan kesätyötä ja somesisältöjä pääsee seuraamaan Instagramissa tilillä @sotevaikuttaja

Keväällä 2023 Familarissa päätettiin ottaa ensimmäistä kertaa sosiaalityön opiskelija johtamisen harjoitteluun. Aluksi pohdittiin, miten ja missä harjoittelu toteutettaisiin, jotta harjoittelusta saataisiin mahdollisimman hyvin palveleva jakso harjoittelijalle. Päädyttiin siihen, että harjoittelijan pääasiallisena yksikkönä toimii Familar Ylöjärven lastensuojelun erityisyksikkö, jossa yksikönjohtaja Johanna Blom toimii harjoittelun lähiohjaajana.

Lisäksi sovittiin, että mukaan tulee Pirkanmaan alueen perhehoidon palvelupäällikkö Anne Alanen, joka toimi harjoittelun ohjaajana sosiaalityön viitekehyksestä käsin perhehoidon lisäksi. Sosiaalityön opiskelija Veera Haaranen aloitti harjoittelun syyskuussa 2023.

– Ajatus tämänkaltaisesta pilottikokeilusta innosti jo ennen Veeran harjoittelun alkua. Yksikönjohtajan työhön on harvoin mahdollisuus tutustua näin tiiviisti. Veera oli jo heti alusta asti mukana kaikissa yksikönjohtajan työtehtävissä sisäistäen hienosti roolinsa neutraalina tarkkailijana eri tilanteissa. Tilanteiden jälkeen sekä ohjauskeskusteluissa reflektoitiin yhdessä tilanteiden kulkua ja yksikönjohtajan toimintamalleja esimerkiksi henkilöstöjohtamisessa, kuvailee Familar Ylöjärven yksikönjohtaja Johanna Blom.

Harjoittelun laatu varmistettiin hyvällä ohjauksella

– Ensialkuun mietitytti, että miten tämä kokonaisuus Veeran harjoittelussa saadaan toteutettua laadukkaasti ja niin, että harjoittelija saisi kokemuksen siitä, mitä kaikkea esihenkilötyö ja johtaminen Familarissa voisi olla, pohtii Pirkanmaan perhehoidon palvelupäällikkö ja sosiaali-työntekijä Anne Alanen.

Yhteistyössä Familar Ylöjärven yksikön ja yksikönjohtaja Johanna Blomin kanssa harjoittelun ohjaaminen saatiin kuitenkin sujuvaksi. Säännöllisin väliajoin tavattiin joko kasvokkain tai Teamsilla ja käytiin läpi kuulumiset sekä erityiset kysymykset, jotka pohdituttivat siinä hetkessä. Alasen ohjaustehtävässä korostuivat sosiaalityön merkitys ja sosiaalityöntekijän rooliin perehtyminen perhehoidossa.

Henkilöstöjohtamisen monipuolisuus yllätti

Veeran kokemus sosiaalityön harjoittelusta Familarilla on ollut erittäin positiivinen.
– Ensimmäisestä päivästä lähtien minut otettiin lämpimästi vastaan. Harjoittelun aikana pääsin tutustumaan niin sijoitettuihin nuoriin kuin työntekijöihinkin.
Vaikka harjoittelun painotus oli johtamisessa ja hallinnossa, on asuinyksikköjen arkeen osallistuminen tärkeä osa yksikönjohtajan työtä.
– Henkilöstöjohtaminen oli itselleni täysin uutta ja olikin yllättävää, miten monenlaisia ja monipuolisia työtehtäviä siihen liittyy. Tarvitaan sekä jämäkkyyttä että lempeyttä, ja tästä Johanna on oivallinen esimerkki, Veera kertoo.
– Harjoittelun kannalta oli hyödyllistä, että pääsin osallistumaan aivan kaikkiin yksikönjohtajan työtehtäviin. Harjoittelijana pystyin myös itse vaikuttamaan omiin työtehtäviini oman kiinnostuksen, aiempien kokemusten ja taitojeni mukaan.

Sosiaalityöntekijän pätevyys sopii monille sektoreille

Nykyisiä ja tulevia sosiaalityöntekijöitä Veera haluaa muistuttaa siitä, että sosiaalityöntekijän pätevyyttä voi hyödyntää muillakin sektoreilla kuin sosiaalityöntekijän virassa.
– Harjoittelun kautta sain hyödyllisiä näkökulmia sosiaalityön kenttään, yhteistyötahoihin ja muiden toimijoiden toimintakulttuureihin, korostaa Veera.
Familarin perhehoidossa sosiaalityöntekijöiden rooli on merkittävä ja monipuolinen: he johtavat vaativia asiakasprosesseja ja vastaavat asiantuntijoina siitä, että prosessit toteutuvat lain ja sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

– Sosiaalityöntekijät toimivat myös vastinpareina hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöille. Siksi onkin arvokasta, että useat perhehoidon sosiaalityöntekijät ovat työskennelleet aiemmin myös kuntien lastensuojelun viranhaltijoina ja ymmärtävät, millaisessa kontekstissa virassa olevat sosiaalityöntekijät toimivat. Tämä mahdollistaa tärkeän ammatillisen vuoropuhelun sosiaalityön ammattilaisten välillä, kertoo Anne.

Harjoittelukokemuksen oltua kaikkien osapuolten näkökulmasta onnistunut ja positiivinen, on Familarissa päätetty, että sosiaalityön opiskelijoiden harjoittelut tulevat jatkumaan edelleen ja prosessia tullaan kehittämään.

Teksti:
Veera Haaranen,
Johanna Blom, yksikönjohtaja Familar Ylöjärvi
Anne Alanen, palvelupäällikkö Familar Perhehoitopalvelut

Katso My Day Veeran harjoittelupäivästä:

Tehtävään tuli valtavasti laadukkaita hakemuksia ja olikin ilo nähdä, että sosiaalipalveluissa työskentely ja työstä viestiminen kiinnosti niin monia.

Kesän 2024 sotevaikuttajaksi valittiin sosiaalialaa opiskeleva Lotta Kilpinen.

Lotta kiinnostui tehtävästä sen monipuolisuuden ja vaihtelevuuden vuoksi. ”Pääsen työssä hyvin tutustumaan oman alani eri työmahdollisuuksiin ja löytämään toivottavasti juuri sen mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä”, Lotta kertoo.

”Olen erittäin ihmisläheinen ja työssä haluan olla läsnä jokaiselle asiakkaalle. Tässä työssä pääsen jakamaan myös tietoa muille somessa, esimerkiksi alaa pohtiville. Olen itse paljon somen kautta tutustunut työpaikkoihin ja eri aloihin, joten innostuin siitä, että voin näyttää työpaikkojen ja työntekijöiden arkea somessa muillekin.”

Lotta on energinen ja ulospäin suuntautunut ja häneltä löytyy sosiaalisessa mediassa tarvittavaa visuaalista silmää ja luovia ideoita. Hän kertoo nauttivansa hetkien ikuistamisesta kuvien ja videoiden avulla.

Lotta tulee työskentelemään kesä-heinäkuussa 2024 Familarilla, Mainiokodeissa, Onnikodeissa ja Ykköskodeissa, tutustuen sosiaalipalveluiden eri yksiköihin, monipuolisiin ammattilaisiin ja työtehtäviin.

Lotan kesän aikana tuottamaa sisältöä pääsee seuraamaan Mehiläisen sosiaalipalveluiden sometileiltä sekä sotevaikuttajan omalta Instagram-tililtä @sotevaikuttaja.

Toteutuneet kehittämistoimet Q1 /2024 

Elinvoimainen työyhteisö -hanke jatkui esihenkilöiden vahvuustyöskentelyllä.

Uusien Mapa-henkilöturvakouluttajien ryhmä aloitti koulutuksensa perustason koulutuksella. Koulutus jatkuu keväällä vaativien asiakastilanteiden osuudella. 

Yksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien kehittämiskohteet 

Yksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien seuranta ja kehittämiskohteiden julkaisujen valmistelu aloitettiin päättämällä julkaisurytmi ja ja kanava. Ensimmäiset seurannat julkaistaan yksiköiden sivuilla toukokuun loppuun mennessä. 

Työn vaarojen arviointi 

Työn vaarojen arviointi ja riskikartoitusta varten otettiin käyttöön Laatuportti-ohjelma, jossa arviointi ja kartoitus toteutetaan STM:n laatiman lomakkeen pohjalta. Ohjelmasta on järjestetty koulutusta työsuojeluorganisaatiolle ja esihenkilöstölle. Arvioinnit toteutetaan toukokuu loppuun mennessä. 

Rajoitustoimenpiteet kysely 

Rajoituspäätösten koulutustarvekyselyyn vastasi 246 hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Tulevien koulutuksien painopisteiksi tunnistettiin kirjaaminen, perusteet, ennaltaehkäisy ja rajoituspäätösten jälkikäteinen arviointi. Kevään aikana koulutuksia järjestetään sekä alueellisesti että yksikkökohtaisesti useita. 

Ateriapalveluiden kehittäminen 

Familarissa on käynnistetty ateriapalveluiden kehittämisen projekti, jonka tarkoituksena on tehdä ruokailuista entistä tiiviimpi osa hoito- ja kasvatuskulttuuria. Ruokailutilanteilla on suuri merkitys hoidossa esteettisyyden ja ruoan monipuolisuuden kautta. Samalla helpotamme yksiköiden ruoanvalmistusta tuomalla niihin mahdollisuuden valmiiden ruokalistojen ja reseptiikan käyttöön unohtamatta ympäristönäkökulmia esim. ruokahävikin minimoimisessa. 

Kuukausittaiset omavalvontakyselyt 

Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta; Hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät. 

Omavalvontaindeksi vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä 87,0 /100. (Q4/2023 89,9). 

Poikkeamat Q1 

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. 

Poikkeamavalikkoon on lisätty mahdollisuus tehdä ympäristöpoikkeamia.  

Q1 /2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 767 (Q4 759) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,73 (Q4/2023 0,88) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.  

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q1/2024 0,13 (Q4 0,09) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun.

Donna Leppäpuska ja Aaron Lindeman työskentelevät Familarin Epala yksikössä. Donna on vasta valittu vastaava ohjaaja Tuomi asuinyksikössä ja Aaron on pitkäaikainen yöhoitaja. Molemmilla on pitkä työhistoria lastensuojelun kentällä. Hekin ovat joutuneet työuriensa aikana murtamaan ennakkoluuloja ja asenteita. Omalla positiivisella ja jopa sitkeällä asenteella he ovat kuitenkin onnistuneet tässä.

Tämänhetkisessä työyhteisössään he kokevat olevansa erittäin hyvässä asemassa. He kokevat saavansa arvostusta ja ennen kaikkea he saavat olla omat itsensä. Työyhteisö on suvaitsevainen ja työssä koetaan monikulttuurisuuden olevan kantava voimavara.  Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he joudu kohtamaan varauksellisuutta ja ajoittain jopa syrjintää työtä tehdessään.

Lastensuojelulaitoksessa työskennellessä ohjaajat hoitavat arjen askareita. Käyvät kaupassa ja apteekissa ja osallistuvat sijoitettujen lasten lääkärikäynteihin ja koulupalavereihin. Tällaisissa tilanteissa ennakkoluulot ja ikävät asenteet romaneita kohtaan saattavat nousta pintaan. Romanihame herättää huomiota ikävällä tavalla ja omaa henkilöllisyyttään pitää todistella liian usein. Asenteellisen on vaikea ymmärtää, että romaninainen voi hakea apteekista ostoluvalla lääkkeitä tai toimia lapsen omaohjaajana palaverissa. Tällöin on tärkeää, että työyhteisö tukee.

Donna ja Aaron kokevat oman taustansa olleen erittäin tärkeä, joskin epämiellyttävä oppi ohjaajan työlle. He tietävät omasta kokemuksestaan miten vaikeaa on murtaa asenteita. He tietävät miten ikävää on kokea kiusaamista, syrjintää ja ulkopuolella jäämistä. He ymmärtävät, miksi niin usein lapsi luovuttaa ja laittaa kaiken toivonsa palasiksi. He ovat kuitenkin muuttaneet kokemuksensa vahvuudeksi. He ymmärtävät ja osaavat peilata omista kokemuksistaan. He osaavat sanoittaa silloin kun sanoja ei löydy.

Romanikulttuurissa on paljon hyviä arvoja, joita on helppo poimia myös ohjaajan työhön. Hyvät käytöstavat ja siisteys liittyvät turvalliseen perusarkeen. Suuren perheen läheisyys, vanhempien kunnioittaminen ja sosiaalisuus ovat sellaista, josta he ovat ylpeitä. Donna ja Aaron kokevatkin, että usein ihmisten tutustuttua heihin, asenteet muuttuvat. Näin on käynyt myös työyhteisöissä. Olemalla oma itsensä ja tekemällä työtä omien arvojen mukaisesti, he ovat osoittaneet olevansa kunnioituksen arvoisia ja luotettavia työkavereita.

Donnan ja Aaronin ajatuksissa monikulttuurinen työyhteisö on suuri rikkaus. Se rikastuttaa sekä aikuisten, mutta myös lasten maailmankuvaa ja opettaa kunnioittamisen tärkeyttä. Maailma tarvitsee erilaisia kulttuurien mukanaan tuomia toimintatapoja, joista viisas työyhteisö poimii parhaimmat ja oppii niistä. Viisas myös luopuu asenteista ja vanhoista uskomuksista. Ja kohtaa kunnioittavasti.

Miten sinun työyhteisössäsi monikulttuurisuuden arvostaminen toteutuu?

Haastattelun pohjalta kirjoittanut
Hanna-Riikka Räsänen
Asiakassuhdepäällikkö

Toteutuneet kehittämistoimet Q4/2023

Kohti elinvoimaisia työyhteisöjä -prosessi jatkui työskentelynä yhdessä asiakkaiden kanssa. Loppuvuoden aikana määriteltiin yksikkötasolla asiakastyön hyveitä. Yksiköille tehdyssä kyselyssä työskentelyn koettiin parantaneen työyhteisön toimivuutta ja palautteenantoa. Hanke jatkuu edelleen kevään 2024 ja syksyn 2024 aikana ja hankkeen opit juurrutetaan osaksi työyhteisöjen toimintaa. 

Lääkehoidon kehittäminen on jatkunut tarkennetun lääkehoitosuunnitelmapohjan lanseeraamisella joulukuussa ja marraskuussa sijaishuollon yksiköiden lääkehoitovastaaville järjestetyllä koulutusiltapäivällä. Lisäksi lääkehoidon käytäntöjä tarkennettiin entisestään Valviran 30.10.2023 järjestämän verkkoseminaarin ohjeistuksen mukaisiksi.  

Päihdetyön koulutuksen sisältö on uudistettu yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n kanssa ja otetaan käyttöön tammikuussa 2024. Lisäksi uudet Mapa-kouluttajat on valittu vahvistamaan olemassa olevaa koulutustiimiä. Valittujen henkilöiden koulutus alkaa tammikuussa 2024. 

Toimintariskien arviointi 

Toimintariskien arviointi toteutetaan Familarissa osana omavalvontaa vuosittain viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kyselyyn vastasi 80 lastensuojelun laitosyksikköä tai perhehoidon ja avopalveluiden toimipistettä. 

Vuoden 2024 aikana uudistamme toimintariskien arviointia ja siitä erotetaan omaksi osakseen työn vaarojen arviointi. Työn vaarojen arviointi toteutetaan THL:n pohjaa hyväksikäyttäen toisella ja toimintariskien arviointi kolmannella vuosineljänneksellä. 

Omavalvonnan vuosikysely 

Joulukuussa toteutettava omavalvonnan vuosikysely kokoaa toimipisteiden oman näkemyksen kuluneesta vuodesta. Se on oleellinen osa seuravan vuoden toiminnan ja kehityskohteiden suunnittelussa. 

Vuoden 2023 omavalvonnan vuosikyselystä nousseita vuoden 2024 laadun keskeisiä kehityskohteita ovat: 

Kirjaaminen: 

• Kantavalmiuden varmistaminen 
• Kirjaamisvalmentajien koulutus ja koko henkilöstön kouluttaminen kirjaamisen sisältöön 

Poikkeamakäsittely: 

• Käsittelyn varmistaminen yksiköissä 
• Ennaltaehkäisyyn panostaminen  

Kuukausittaiset omavalvontakyselyt 

Familarissa laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta: hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät. 

Omavalvontaindeksi vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä oli 89,9/100 (Q3 90,1). 

Poikkeamat Q4 

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. 

Neljännellä vuosineljänneksellä poikkeamia kirjattiin yhteensä 759 kappaletta (Q3 746). Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,88 (Q3 0,73) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.  

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q4:lla 0,09 kappaletta (Q3 0,17) tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun. 

Asiakasohjauksella, on se sitten hyvinvointialueen tai palveluntuottajan koordinoimaa on merkittävä vastuu lapsen tulevaisuudesta. Asiakasohjaus ei ole vain vastuussa siitä, että lapselle löytyy hänen tarpeitaan vastaava palvelu tai sijaishuoltopaikka, vaan asiakasohjauksella on iso vastuu nähdä ja kuulla millä tolalla lapset ja perheet tässä yhteiskunnassa voivat. Asiakasohjaus toimiikin tärkeänä unilukkarina koko lastensuojelun kentällä.

Yksityisen palveluntuottajan asiakasohjauksen edustajana ajattelen, että meillä on tärkeä rooli pyrkiä lisäämään yhteistyötä lasten ja perheiden eri verkostojen välillä. On tiedossa, että lapsi, jonka läheis- ja viranomaisverkosto mukaan lukien yksityinen palveluntuottaja toimii saumattomasti yhteen, kuntoutuu paremmin ja nopeammin. Siksi meidän tulisi avo- tai sijaishuoltopalvelua lapselle etsittäessä kommunikoida avoimesti ja rakentavasti. Rakentaa toimiva yhteistyö.

Asiakasohjauksen näkökulmasta toimiva yhteistyö lähtee siitä, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tuntee lapsen. On ollut erittäin ihanaa käydä keskustelua työntekijän kanssa, jolla on ollut aikaa paneutua lapsen asioihin. Hän osaa kertoa haasteiden lisäksi lapsen vahvuuksista. Niistä tärkeistä asioista, joista toimiva suhde lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välillä muodostuu. Uskon, että tällöin myös lapsen asioiden ympärillä työskenteleville vahvistuu tunne siitä, että tiedetään millaisesta palvelusta lapsi hyötysi.

Ihan yhtä tärkeänä koen, että yksiköiden vastuuhenkilöt tuntevat omat yksikkönsä. Sen asiakasprofiilin, erityisosaamisen ja jo perheessä tai laitoksessa asuvat lapset ja heidän tarpeensa ja erityisyydet. Lisäksi vastuuhenkilöillä tulee olla työkalut osata arvioida oman yksikkönsä sopivuutta paikkakyselyn tullessa.

Olemme kehittäneetkin paikkakyselyn arvioinninprosessia, jonka tärkeimpänä elementtinä on ymmärtäminen. Paikkakyselyn tullessa tulisi pysähtyä lapsen tilanteen äärelle. Riittävät taustatiedot, kuten esimerkiksi käytössä olleet kuntoutuksen menetelmät auttavat päätöksen teossa. Lisäksi tarvitaan hyvä ja avoin kommunikointi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteinen agenda on löytää lapsen tarpeille sopiva palvelu tai yksikkö.

Mikäli arvioinnin päätteeksi tullaan yhteistuumin siihen tulokseen, että kyseinen yksikkö olisi lapsen tarpeita tukevaa, on tällöin myös koko lasta ympäröivän sijaishuollonverkoston helpompi sitoutua työskentelyyn. Näin ollen lapsi saa tarvitsemansa tunteen turvallisuudesta ja pysyvyydestä. Myös riski sijoituksen keskeytymiseen vähenee.

Tarvittaessa on myös viisautta todeta, että tarjottu palvelu tai yksikkö ei ole lapsen tarpeille riittävä tai oikea. Mielestäni on suurta ammattitaitoa ymmärtää milloin yksikön profiili tai erityisosaaminen ei ole lapsen tarpeita palvelevaa tai arviointi onkin osoittanut, että lapsi hyötyisikin toisenlaisesta palvelusta ja tuesta.

Kun kaikki nämä palaset loksahtavat paikoilleen, voimme pystyä paremmin turvaamaan lapsen sijaishuollon tarkoitus. Mutta myös ehkäistä tai jopa pysäyttää lapsen sijaishuollon kierre, jossa takana voi olla jopa kymmeniä sijaishuollon muutoksia. Tähän kuitenkin tarvitsemme saumatonta yhteistyötä lasta hoitavien verkostojen kanssa.

Kirjoittanut:
Hanna-Riikka Räsänen
Asiakassuhdepäällikkö
Familar asiakasohjaus

Ylöjärvellä sijaitseva Lehtosiipi on 14-paikkainen lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkö päihteillä oireileville nuorille. 

– Lehtosiiven henkilökunta on osaavaa ja kokenutta, joten on hienoa saada heidät osaksi Familarin moniammatillista joukkoa, sanoo Familarin lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen.

Yksikön profiili sopii Familarille erityisen hyvin ja Lehtosiiven kaltaiselle yksikölle on iso tarve. Familarin toiminnan laajentuminen Pirkanmaan alueella vahvistaa entisestään yrityksen laadukkaiden lastensuojelu- ja perhepalveluiden kattavuutta Suomessa.

Familar panostaa merkittävästi ympäristökysymyksiin ja kiinteistöjen laatuun

Lehtosiiven yksikkö toimii hyvin hoidetussa kiinteistössä ja tilat soveltuvat siellä tuotettaviin palveluihin erinomaisesti. Kiinteistön huolelliseen ylläpitoon tullaan satsaamaan myös jatkossa.

– Olemme mukana tärkeässä ympäristötavoitteessa ja Familar pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Yksiköidemme toimiminen ajanmukaisissa ja laadukkaissa kiinteistöissä tukee osaltaan myös tätä tavoitetta. Kiinteistön sijainnilla hyvien kulkuyhteyksien varrella ja toimintaan soveltuvat tilat ovat edellytys laadukkaiden palveluiden tuottamisessa, toteaa Mikko Määttänen.  

Lehtosiipi siirtyi osaksi Familaria 1.2.2024.

Lehtosiiven yksikönjohtajana aloittaa samaan aikaan Sanna Paulin. Sairaanhoitaja Sanna Paulin on toiminut pitkään Saraste Nokian yksikönjohtajana. Onnea Sannalle uuteen tehtävään!