Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q4/2023 11.3.2024 Toteutuneet kehittämistoimet Q4/2023 Kohti elinvoimaisia työyhteisöjä -prosessi jatkui työskentelynä yhdessä asiakkaiden kanssa. Loppuvuoden aikana määriteltiin yksikkötasolla asiakastyön hyveitä. Yksiköille tehdyssä kyselyssä työskentelyn koettiin parantaneen työyhteisön toimivuutta ja palautteenantoa. Hanke jatkuu edelleen kevään 2024 ja syksyn 2024 aikana ja hankkeen opit juurrutetaan osaksi työyhteisöjen toimintaa. Lääkehoidon kehittäminen on jatkunut tarkennetun lääkehoitosuunnitelmapohjan lanseeraamisella joulukuussa ja marraskuussa sijaishuollon yksiköiden lääkehoitovastaaville järjestetyllä koulutusiltapäivällä. Lisäksi lääkehoidon käytäntöjä tarkennettiin entisestään Valviran 30.10.2023 järjestämän verkkoseminaarin ohjeistuksen mukaisiksi. Päihdetyön koulutuksen sisältö on uudistettu yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n kanssa ja otetaan käyttöön tammikuussa 2024. Lisäksi uudet Mapa-kouluttajat on valittu vahvistamaan olemassa olevaa koulutustiimiä. Valittujen henkilöiden koulutus alkaa tammikuussa 2024. Toimintariskien arviointi Toimintariskien arviointi toteutetaan Familarissa osana omavalvontaa vuosittain viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kyselyyn vastasi 80 lastensuojelun laitosyksikköä tai perhehoidon ja avopalveluiden toimipistettä. Vuoden 2024 aikana uudistamme toimintariskien arviointia ja siitä erotetaan omaksi osakseen työn vaarojen arviointi. Työn vaarojen arviointi toteutetaan THL:n pohjaa hyväksikäyttäen toisella ja toimintariskien arviointi kolmannella vuosineljänneksellä. Omavalvonnan vuosikysely Joulukuussa toteutettava omavalvonnan vuosikysely kokoaa toimipisteiden oman näkemyksen kuluneesta vuodesta. Se on oleellinen osa seuravan vuoden toiminnan ja kehityskohteiden suunnittelussa. Vuoden 2023 omavalvonnan vuosikyselystä nousseita vuoden 2024 laadun keskeisiä kehityskohteita ovat: Kirjaaminen: Kantavalmiuden varmistaminen Kirjaamisvalmentajien koulutus ja koko henkilöstön kouluttaminen kirjaamisen sisältöön Poikkeamakäsittely: Käsittelyn varmistaminen yksiköissä Ennaltaehkäisyyn panostaminen Kuukausittaiset omavalvontakyselyt Familarissa laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta: hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät. Omavalvontaindeksi vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä oli 89,9/100 (Q3 90,1). Poikkeamat Q4 Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. Neljännellä vuosineljänneksellä poikkeamia kirjattiin yhteensä 759 kappaletta (Q3 746). Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,88 (Q3 0,73) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q4:lla 0,09 kappaletta (Q3 0,17) tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun.
Asiakasohjaus lapsen sijoituksen keskiössä 15.2.2024 Asiakasohjauksella, on se sitten hyvinvointialueen tai palveluntuottajan koordinoimaa on merkittävä vastuu lapsen tulevaisuudesta. Asiakasohjaus ei ole vain vastuussa siitä, että lapselle löytyy hänen tarpeitaan vastaava palvelu tai sijaishuoltopaikka, vaan asiakasohjauksella on iso vastuu nähdä ja kuulla millä tolalla lapset ja perheet tässä yhteiskunnassa voivat. Asiakasohjaus toimiikin tärkeänä unilukkarina koko lastensuojelun kentällä. Yksityisen palveluntuottajan asiakasohjauksen edustajana ajattelen, että meillä on tärkeä rooli pyrkiä lisäämään yhteistyötä lasten ja perheiden eri verkostojen välillä. On tiedossa, että lapsi, jonka läheis- ja viranomaisverkosto mukaan lukien yksityinen palveluntuottaja toimii saumattomasti yhteen, kuntoutuu paremmin ja nopeammin. Siksi meidän tulisi avo- tai sijaishuoltopalvelua lapselle etsittäessä kommunikoida avoimesti ja rakentavasti. Rakentaa toimiva yhteistyö. Asiakasohjauksen näkökulmasta toimiva yhteistyö lähtee siitä, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tuntee lapsen. On ollut erittäin ihanaa käydä keskustelua työntekijän kanssa, jolla on ollut aikaa paneutua lapsen asioihin. Hän osaa kertoa haasteiden lisäksi lapsen vahvuuksista. Niistä tärkeistä asioista, joista toimiva suhde lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välillä muodostuu. Uskon, että tällöin myös lapsen asioiden ympärillä työskenteleville vahvistuu tunne siitä, että tiedetään millaisesta palvelusta lapsi hyötysi. Ihan yhtä tärkeänä koen, että yksiköiden vastuuhenkilöt tuntevat omat yksikkönsä. Sen asiakasprofiilin, erityisosaamisen ja jo perheessä tai laitoksessa asuvat lapset ja heidän tarpeensa ja erityisyydet. Lisäksi vastuuhenkilöillä tulee olla työkalut osata arvioida oman yksikkönsä sopivuutta paikkakyselyn tullessa. Olemme kehittäneetkin paikkakyselyn arvioinninprosessia, jonka tärkeimpänä elementtinä on ymmärtäminen. Paikkakyselyn tullessa tulisi pysähtyä lapsen tilanteen äärelle. Riittävät taustatiedot, kuten esimerkiksi käytössä olleet kuntoutuksen menetelmät auttavat päätöksen teossa. Lisäksi tarvitaan hyvä ja avoin kommunikointi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteinen agenda on löytää lapsen tarpeille sopiva palvelu tai yksikkö. Mikäli arvioinnin päätteeksi tullaan yhteistuumin siihen tulokseen, että kyseinen yksikkö olisi lapsen tarpeita tukevaa, on tällöin myös koko lasta ympäröivän sijaishuollonverkoston helpompi sitoutua työskentelyyn. Näin ollen lapsi saa tarvitsemansa tunteen turvallisuudesta ja pysyvyydestä. Myös riski sijoituksen keskeytymiseen vähenee. Tarvittaessa on myös viisautta todeta, että tarjottu palvelu tai yksikkö ei ole lapsen tarpeille riittävä tai oikea. Mielestäni on suurta ammattitaitoa ymmärtää milloin yksikön profiili tai erityisosaaminen ei ole lapsen tarpeita palvelevaa tai arviointi onkin osoittanut, että lapsi hyötyisikin toisenlaisesta palvelusta ja tuesta. Kun kaikki nämä palaset loksahtavat paikoilleen, voimme pystyä paremmin turvaamaan lapsen sijaishuollon tarkoitus. Mutta myös ehkäistä tai jopa pysäyttää lapsen sijaishuollon kierre, jossa takana voi olla jopa kymmeniä sijaishuollon muutoksia. Tähän kuitenkin tarvitsemme saumatonta yhteistyötä lasta hoitavien verkostojen kanssa. Kirjoittanut:Hanna-Riikka RäsänenAsiakassuhdepäällikköFamilar asiakasohjaus
Familar vahvistaa laadukkaiden lastensuojelupalveluidensa tarjontaa Pirkanmaan alueella – Hoivaperho Oy:n Lehtosiipi osaksi Familaria 5.2.2024 Ylöjärvellä sijaitseva Lehtosiipi on 14-paikkainen lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkö päihteillä oireileville nuorille. – Lehtosiiven henkilökunta on osaavaa ja kokenutta, joten on hienoa saada heidät osaksi Familarin moniammatillista joukkoa, sanoo Familarin lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen. Yksikön profiili sopii Familarille erityisen hyvin ja Lehtosiiven kaltaiselle yksikölle on iso tarve. Familarin toiminnan laajentuminen Pirkanmaan alueella vahvistaa entisestään yrityksen laadukkaiden lastensuojelu- ja perhepalveluiden kattavuutta Suomessa. Familar panostaa merkittävästi ympäristökysymyksiin ja kiinteistöjen laatuun Lehtosiiven yksikkö toimii hyvin hoidetussa kiinteistössä ja tilat soveltuvat siellä tuotettaviin palveluihin erinomaisesti. Kiinteistön huolelliseen ylläpitoon tullaan satsaamaan myös jatkossa. – Olemme mukana tärkeässä ympäristötavoitteessa ja Familar pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Yksiköidemme toimiminen ajanmukaisissa ja laadukkaissa kiinteistöissä tukee osaltaan myös tätä tavoitetta. Kiinteistön sijainnilla hyvien kulkuyhteyksien varrella ja toimintaan soveltuvat tilat ovat edellytys laadukkaiden palveluiden tuottamisessa, toteaa Mikko Määttänen. Lehtosiipi siirtyi osaksi Familaria 1.2.2024. Lehtosiiven yksikönjohtajana aloittaa samaan aikaan Sanna Paulin. Sairaanhoitaja Sanna Paulin on toiminut pitkään Saraste Nokian yksikönjohtajana. Onnea Sannalle uuteen tehtävään!
Mehiläisen sosiaalipalvelut palkkaa kesätöihin soteammattilaisen, jonka tehtävänä on viestiä sosiaalisessa mediassa 30.1.2024 Mehiläinen sosiaalipalvelut palkkaa kesäksi 2024 sotevaikuttajan viettämään viikon jokaisella sosiaalipalveluiden neljästä palvelulinjasta. Sotevaikuttajalla on hoitotyön lisäksi tärkeä tehtävä viestiä sosiaalipalveluiden arjesta (ja tietysti myös juhlasta) sekä työtehtävistä toiminnan ytimestä eli yksiköistä käsin. Kesätyöpaikka soveltuu luovalle ja idearikkaalle, sosiaalisen median käytön sujuvasti hallitsevalle tekijälle. Hakija voi olla sosiaali- ja terveysalan opiskelija tai jo valmistunut. Tärkeintä on, että vaikuttajaksi valittu henkilö on kiinnostunut hoivatyöstä sekä sosiaalipalveluiden toiminnasta ja haluaa jakaa siitä tietoa myös muille. – Kesätyörekryn tavoitteena on tuoda positiivisessa valossa esille toimintaamme sekä hoitotyön merkityksellisyyttä. Yleinen tietoisuuden lisääminen sosiaalialasta on tärkeää, jotta saamme nuoria kiinnostumaan monipuolisesti toimialamme tarjoamista työmahdollisuuksista, kertoo markkinointi- ja rekrytointijohtaja Miika Liimatta. Mahdollisuus tutustua hoivatyön monipuolisuuteen Nyt haussa oleva henkilö pääsee tutustumaan arjen työn kautta jokaiseen neljään Mehiläisen sosiaalipalveluiden palvelulinjaan sekä toimipaikkojemme monipuoliseen arkeen, ja kertomaan siitä laajalle yleisölle. Mainiokodit, Onnikodit, Ykköskodit ja Familar panostavat osaltaan kaikki laadukkaaseen hoivaan, hoitoon ja ohjaukseen sekä asukkaiden ja asiakkaiden yksilölliseen ja hyvään elämään. Valittu henkilö työskentelee perehdytysviikon jälkeen yhden viikon ajan jokaisen palvelulinjan yksikössä kesätyöntekijänä. Työskentelypaikat sovitaan yhdessä valitun henkilön kanssa ja ne voivat sijoittua mihin päin Suomea tahansa työntekijän asuinpaikkakunta huomioiden. Lisätietoja vaikuttavasta kesätyöstä: https://sotevaikuttaja.fi/
Johtajansa näköinen tiimi 13.12.2023 Olen toiminut esihenkilönä lastensuojelussa 12 vuotta. Tänä aikana olen nähnyt mahtavia alan ammattilaisia ja täydellä sydämellään työtä tekeviä henkilöitä. Kun auttamisen halu on suuri ja sydämessä tilaa heikompiosaisille, voi työn rajaaminen olla joskus haasteellista. Minua on aina kiinnostanut henkilöstöjohtaminen. Ajattelen, että työn laatu näkyy siinä kuinka hyvinvoivia henkilöt tehtävän työn takana ovat. Olen tullut nykyiseen esihenkilötehtävääni kesken korona-ajan, marraskuussa 2020. Toimin tuolloin 15 henkisen työryhmän johtajana. Tiimi teki töitä asiakkaiden elinpiirissä ja kaikenlainen työyhteisön tapaaminen oli rajoitettu. Silloin tällöin näin uusia työntekijöitäni toimistolla maskit kasvoilla. Muistan miettineeni, että tunnistaisinko heitä edes, jos olisivat tulleet kadulla vastaan ilman maskeja. Toimistolla sai ruokailla vuorotellen, joten joskus näin kasvoista häivähdyksen. Siinä hetkessä ei oikein auttanut muu, kuin lähteä kehittelemään sellaisia malleja, joilla pitää yllä työhyvinvointia, vaikka emme pystyneet porukalla kohtaamaan. Perjantaipulla ilmestyi perjantaisin toimistolle ja kukin kävi sellaisen nappaamassa ohi kulkiessaan, muutaman sanasenkin siinä ehti vaihtamaan. ”Torstain toivotut” WhatsApp-ryhmässä kukin työntekijä laittoi voimabiisinsä tai muuten sen hetkiseen tunnelmaan sopivan kappaleen. Joulun välipäiville otettiin ”Välipäivätalkoot” reippailukisa, missä kukin laittoi WhatsAppiin kuvan kulloinkin suoritetusta liikunnasta. Ja monia muita. Lopulta helmikuussa 2021 pääsimme kokoontumaan koko porukalla, ulkona tietenkin ja sielläkin turvaväleillä. Meillä oli pilkkikisat! Ja voi sitä riemua, kun vihdoin näimme minkälainen porukka meitä olikaan kasassa. Tähän mennessä tiimiin oli tullut muutama uusi työntekijäkin. Työhyvinvointi on paljon muutakin, kuin taustaorganisaation tarjoamat edut ja virkistyspäivät Monesti sanon työhaastatteluissa, että meillä on varmasti samat työtekijäedut kuin muillakin alueen toimijoilla, emmekä voi niillä näin ollen kilpailla – on hyvä työterveys, hyvät kulttuuri- ja liikuntaedut sekä panostamme työntekijöiden koulutukseen. Mutta millä erotumme joukosta, on se että meillä on panostettu esihenkilöiden koulutuksiin ja hyvinvointiin. Minä ajattelen, että tiimi on johtajansa näköinen, kun esihenkilö voi hyvin niin on todennäköisempää, että tiimikin kukoistaa. Esihenkilötyö on palveluammatti. Esihenkilön tehtävä on auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan. Positiivisella vireellä on vaikutus kaikkeen. Hyvinvoiva tiimi jaksaa tehdä töitä, on innovatiivinen ja tuottava. Korona-ajan työskentelystä opin sen, että työntekijätiimi ja heidän vointinsa oli tärkeintä mitä minulla on. Tuolloin oli tärkeää turvata heitä fyysisesti, mutta myös kasvattaa ilmapiiriä turvalliseksi. Turvallisessa ilmapiirissä lentää hurtti huumori, mutta tarvittaessa uskalletaan vakavoitua vähän kinkkisempien kysymysten ja eriävien näkemysten äärelle. Turvallisessa ilmapiirissä kukin saa olla oma itsensä ja kasvaa niin ihmisenä kuin ammattilaisena. Ihmisen perustarve on tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi – olla arvostettu. Työ on iloinen asia! Työelämästä annetaan tällä hetkellä negatiivinen kuva, varsinkin sosiaalialan työstä. Sen koetaan ottavan enemmän kuin antavan. Ihmiset haluavat mahdollisimman paljon vapaa-aikaa, mutta voivat silti huonommin. Työ on iloinen asia, moni sosiaalialan työtä tekevä sanoo olevansa kutsumusammatissaan. Meillä on varmasti kentällä tiimejä, joissa voidaan hyvin. Tiimejä, joissa autetaan toisia, jaetaan osaamista ja ollaan sitoutuneita. Organisaatioita, jotka ymmärtävät arvostaa työntekijöitänsä. Toivon, että meillä on luotettavia esihenkilöitä, jotka ovat aitoja omia itsejään. Esihenkilöitä, jotka haluavat synnyttää ja ylläpitää sellaisia työoloja, jotka ehkäisevät uupumista. Esihenkilöitä, joilla on rohkeutta jäädä itse taka-alalle ja saada hyvinvoiva tiiminsä kukoistamaan. Oletko sinä osa tällaista tiimiä, oletko iloinen työstäsi? Voisiko siitä kertoa muillekin ja saada näin ollen myös muut ajattelemaan työelämästä positiivisemmin! Kirjoittaja:Johanna Rautio, AluejohtajaFamilar Avopalvelut
Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q3/2023 24.11.2023 Kuukausittaiset omavalvontakyselyt Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta; hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät. Omavalvontaindeksi vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä oli 90,1/100 (Q1 86,8, Q2 89,9). Poikkeamat Q3 Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. Kolmannella vuosineljänneksellä poikkeamia kirjattiin yhteensä 746 (Q1 658, Q2 674) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,073 (Q1 0,075, Q2 0,070) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q3:lla 0,17 (Q1 0,057, Q2 0,10) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun. Työyhteisöjen kehittäminen Familarissa sekä muilla sosiaalipalveluiden liiketoimintalinjoilla on ollut vuonna 2023 käynnissä Elinvoimainen työyhteisö- hanke, jonka tarkoituksena on kehittää työryhmien toimivuutta sekä keskinäisessä toiminnassa että asiakasrajapinnassa. Ensimmäisen kahden kvartaalin aikana työryhmät ovat luoneet yhdessä työyhteisön hyveet ja yhteiset toimintaperiaatteet. Omavalvontakäynnit Omavalvontakäynnit kaikkiin lastensuojelun toimipisteisiin toteutettiin Q2-3 aikana. Käynnit toteutettiin ristiin siten että käynnin suoritti toisen palvelualueen esihenkilö. Omavalvontakäyntien teemana oli työyhteisön tila, jossa arvioitiin esimerkiksi yksikön kokouskäytäntöjä sekä keskusteltiin työyhteisön ja esihenkilön jaksamisesta ja voimavaroista. Käynnit raportointiin liiketoimintajohdolle. Onnistumisina työyhteisöissä koettiin työyksikön vastuuroolien selkeys, työvuorosuunnittelun onnistuminen ja tyky-toiminta sekä työyhteisön tuki. Kehittämistoimet Elinvoimainen työyhteisö- hanke jatkuu työskentelynä yhdessä asiakkaiden kanssa. Luomme yhdessä heidän kanssaan yksikkökohtaisesti asiakastyön hyveet. Syksyn yhtenä painopisteenä on vuosikellon mukaisesti henkilöstön ensiapukoulutukset. Lisäksi lääkehoidon kehittäminen on jatkunut tarkennetun lääkehoitosuunnitelmapohjan lanseeraamisella sekä marraskuussa lääkehoitovastaaville järjestettävällä koulutusiltapäivällä. Lisäksi lääkehoidon käytäntöjä tarkennetaan Valviran uusien linjauksien mukaisiksi. Omavalvontakäyntien palautteena kehitämme työnohjausta paremmin palvelemaan kokonaisuutta ja ottamaan huomioon esimerkiksi elinvoimainen työyhteisö- hankkeessa esiin nostetut asiat. Kiinnitämme huomiota omavalvontakäynnillä saamaamme palautteeseen yksiköiden viihtyvyydestä. Panostamme omavalvontakäynneillä toivottuihin koulutuksiin; käynnistämme syksyn ja talven aikana nepsy-koulutusryhmiä, koulutamme 13 uutta Mapa-kouluttajaa ja uudistamme käytössämme olevan päihdetyön koulutuksen yhdessä Hamk:n kanssa.
Rekrygaalan voitto lähihoitajille! 3.11.2023 Lähihoitaja-kampanjan tähtiä: Cassandra Sundberg (Onnikodit), Miska Lindström (Mehiläinen kotihoito), Anna Buison (Mainiokodit) ja Essi Sjövall (Ykköskodit) Kampanjan tavoitteena oli kertoa lähihoitajien monipuolisista työmahdollisuuksista sekä nostaa alan houkuttelevuutta ja ammatin arvostusta myös suuren yleisön silmissä. Lähihoitajat osoittavat päivittäin työssään monipuolista osaamista, oli kyse sitten laadukkaasta hoidosta, vuorovaikutustaidoista, arjen rutiineista tai asiakkaiden huolenpidosta. Onnea voitosta jokaiselle lähihoitajalle, jotka arjessa työskentelevät asiakkaiden eteen suurella sydämellä! Lähihoitajilla on elämä tehtävänä.
Skapande av trygghet: traumaarbete på Familar Fenix 27.10.2023 Barn behöver trygghet. På enheten arbetar vi för att barnet ska känna sig säker, genom att ha en trygg miljö och visa att vi finns där i alla situationer, även om barnet inte vill prata om sin oro eller sitt mående. Att ha tålamod och ta ny kontakt om vi blivit avvisade tidigare, visar att vi finns där när barnet är redo att prata om sitt mående. Det är viktigt att låta barnet älta och ta sin tid, och när barnet är redo är vi närvarande och lyssnar. Vi visar att vi klarar av att höra allt som barnet har att berätta, och vi respekterar barnets känslor även om vi inte alltid förstår dem. Det är alltid okej att visa sina känslor på enheten, men för att upprätthålla tryggheten för barnet finns det tydliga regler om att det inte är okej att ha sönder saker eller skada sig själv eller någon annan om känslorna blir starka. Om barnet upplever att känslorna är svåra att uttrycka, kan personalen använda sig av arbetsmaterial för att hjälpa och stödja barnet att sätta ord på känslorna. På enheten finns arbetsmaterial för känslohantering så som känslokort, Ilske termometer, Kai kort, Må bra – årsklocka och Övningsbok för ett positivt sinne. Ett annat exempel på arbetsmaterial för känslohantering som används på enheten är Isbrytaren, som är ett underlag för samtal med halva meningar. När en oavslutad mening presenteras så luras hjärnan att fortsätta tänka själv. Ett exempel kan vara ”När någon skriker åt mig brukar jag…”, och barnet får med hjälp av kortet fundera över sina egna tankar och känslor för att avsluta meningen. Personalen finns där för barnet när vardagen blir tung och överväldigande. Förutom att personalen kan stödja barnet att hantera känslor och impulser kan vi även hjälpa barnet med praktiska saker som kan underlätta vardagen. Personalen handleder bland annat vid städning och matlagning, samt stödjer barnets intressen, kompis- och familjerelationer och upprätthållandet av barnets hygien. Vi samarbetar med ungdomspsykiatriska polikliniken och ungdomsstation Klaara i frågor som berör det enskilda barnet. Vi värdesätter en förtroendefull relation mellan personal och barn och att barnet känner sig trygg i relationen. Barnet ska känna att vi alltid är närvarande och har förståelse för barnets situation. Barnet får själv, med handledning, komma fram till vad som är viktigt i livet och vad barnet värdesätter i sin självständighetsprocess. Genom kommunikation, respekt och närvaro kan personalen hjälpa barnet att bearbeta och komma vidare från upplevt trauma. SkrivareHeidi Svartsjö, EnhetschefFamilar Fenix
Traumatyöskentelyssä tarvitaan pysyviä ja turvallisia vuorovaikutussuhteita! 27.10.2023 Mitä jos jokin meneekin pieleen? Odottavan äidin kuormittavat kokemukset ja turvaton ympäristö vaikuttavat lapseen hormonien mielen tasolla jo hyvin varhaisessa raskauden vaiheessa. Synnytyskokemus, äidin mieliala synnytyksen jälkeen ja kodin turvallisuus eivät aina tue pienen ihmisen kasvua ja kehitystä. Äidin kyky tuntea yhteyttä ja empatiaa vauvaan ja vastata sekä fysiologisella että tunnetasolla vauvan tarpeisiin, on kuitenkin ratkaisevan tärkeä tekijä kehityksen kannalta. Mentalisaatiokyky rakentuu vuorovaikutuksessa huolta pitävän aikuisen kanssa, oikeiden aivopuoliskoiden välisessä yhteydessä. Pienestä saakka meidän keskeinen tavoitteemme on tulla tarpeinemme nähdyksi ja kuulluksi. Mentalisoiva aikuinen arvailee, mikä vauvan itkun ja tyytymättömyyden taustalla kenties on ja pyrkii parhaansa mukaan vastaamaan vauvan tarpeisiin. Aina arvaus ei osu oikeaan. Mentalisaation kehittymiseksi riittää kuitenkin se, että vauva kokee huolta pitävän aikuisen pyrkivän ymmärtämään hänen tarpeitaan. Mikäli ympäristö ei kykene tarjoamaan vauvalle mentalisoivaa ja empaattista vastetta, vauvan psyykkinen kehitys häiriintyy. Mentalisaatioon kykenevällä aikuisella voidaan ajatella olevan kaksi keskeistä tunnevuorovaikutuksen taitoa, jotka edistävät lapsen kasvamista suotuisalla tavalla, turvallisuuden ja uteliaisuuden edistäminen. Turvallisesti kiinnittynyt aikuinen kykenee säätelemään ja sanoittamaan omia tunnereaktioitaan tavalla, mikä edistää myös lapsen tunnesäätelyn kehittymistä. Turvaton aikuinen on vetäytyvä, ennakoimaton, epäjohdonmukainen tai aggressiivinen, eikä hän kykene tarjoamaan lapselle tunnepeiliä. Lapsen vaihtoehdoksi jää toimia tavalla, joka pienentää vaaran mahdollisuutta. Tällöin lapsi pyrkii miellyttämään aikuista kaikin keinoin tai ripustautumaan aikuiseen vaativalla tavalla. Molemmilla tavoilla lapsi pyrkii tekemään itsestään näkyvän. Lapsi saattaa oppia manipuloimaan aikuisen käytöstä siten, että hänen tarpeensa pysyisivät näkyvillä. Näin vaara unohdetuksi tai hylätyksi tulemisesta pienenee. Toinen, eikä yhtään vähemmän tärkeä vanhemmuuden taito on uteliaisuuden edistäminen. Uteliaisuuden kautta lapsi suuntautuu ympäristöönsä, oppii ja kehittyy. Mikäli aikuinen itse on turvaton, hän ei kykene tarjoamaan lapselle tilaa ja mahdollisuutta irrottautua vähitellen suhteesta aikuiseen. Aikuisen tehtävänä on siis säädellä sekä vaikealta tuntuvia tunteita, kuten pelkoa, surua ja vihaa, että edistää positiivisia tunteita, kuten iloa ja onnistumisen kokemuksia. Kun pohdimme psyykkisen kehityksen häiriöiden luonnetta, ymmärrämmekö häiriöt sisäsyntyisiksi, synnynnäisiksi vioiksi vai ajattelemmeko häiriöitä enemmänkin vuorovaikutuksessa muodostuneina, elämänkokemusten seurauksena syntyneinä kipuina, traumaattisina kokemuksina? Meistä jokainen ammattilainen tunnistaa sanat käytöshäiriö, psykopatologia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, adhd ja masennus. Olemme niin tottuneita tunnistamaan nämä sanat diagnooseina ja sairauksina, että unohdamme jokaisen määrittelyn rakentuneen sosiaalisesti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Jokainen diagnoosi on sosiaalisesti määritelty erottamaan normaalius ja poikkeavuus toisistaan. Ja samalla suojaamaan normaaleja epänormaaliuden aiheuttamalta epämukavuudelta, häiriöltä ja haitalta. On enemmän kuin merkityksellistä, millä tavalla juuri minä suhtaudun ihmisen tuskaan ja kuinka tulkitsen sen alkuperää. Haastan jokaisen tämän valtakunnan ”hannu lauerman” pohtimaan, kuinka mielekästä on keskittyä patologisiin oireisiin ja seurauksiin, kiinnostumatta aidosti psyykkisen haurauden juurisyistä. Ihmisyys rakentuu myötätunnon, lempeän uteliaisuuden ja mentalisoivan kohtaamisen varaan. Juuri tästä syystä vakavasti haavoitetut, myötätuntoa vaille jääneet ihmiset tarvitsevat erityisen lempeää kohtaamista. Kuinka sinä olet edistämässä myötätunnon kokemuksia omassa työssäsi lasten ja aikuisten kanssa? Kirjoittaja:Milla HöykinpuroKoulutuspäällikkö, Familar perhehoitoYTMTraumapsykoterapia-opiskelija
Sateelta suojaan – blogi 25.10.2023 On pimeää ja koleaa. Olo on kurja. Tulen koulusta kotiin, mutta ketään ei ole kotona. Kaivan repusta kotiavaimia, kunnes muistan, että annoin ne lainaksi pikkuveljelle. Pikkuveljen pitää, äidin mielestä, oppia kantamaan vastuuta ja pitämään huolta avaimista. Avaimessa on kiinni avaimenperä, kaunis sateenkaari ja yksisarvinen. Sain sen isältä silloin, kun kaikki oli vielä hyvin. Nyt myös avaimenperä on veljelläni ja oloni on kurja. Onneksi vara-avain on tutussa paikassa. Kotioven avaaminen vara-avaimella ei tunnu samalta kuin omallani. Pääsen kuitenkin sisälle ja lämpimään. Sisällä tuoksuu hyvältä, äiti on tehnyt pannukakkua. Tiedän, että pannukakku on tarkoitettu jälkiruoaksi. En voi kuitenkaan vastustaa ihanasti tuoksuvaa pannukakkua ja leikkaan palasen välipalaksi. Pannukakku maistuu äärimmäisen hyvältä, se suorastaan sulaa suuhuni. Otan toisenkin palan, se helpottaa hieman pimeyden aiheuttamaa surumielisyyttä. Koulussakin oli raskas päivä. On ikävä isää, mutta siitä en voi puhua äidille. Teen läksyt pannukakun syötyäni. Äiti tulee kotiin pikkuveljen kanssa avaten oven minun avaimillani. Äiti on huonolla tuulella, kuulen sen askelista ja tavasta, jolla hän laskee laukkunsa lattialle. Olen heti varuillani. Äiti huomaa minun syöneen pannukakkua ja raivostuu. En saa sanoista selvää, kuulen vain huudon ja näen vihaiset kasvot. Tuntuu pahalta ja pelottaa. Puen nopeasti jalkaani kengät, nappaan takin naulasta ja juoksen ulos. En tiedä, minne menisin. Kotiin en voi palata ennen kuin äiti on rauhoittunut. Uskallan vaihtaa juoksun kävelyksi. Alkaa satamaan rankasti. Huomaan edessäni tuulen kuljettaman punaisen, repaleisen sateenvarjon. Saan siitä hieman suojaa. Paleltaa. Koskahan uskaltaisin mennä takaisin kotiin? Millainen on sinun lapsuutesi tarina? Välittyykö siitä turvallisuus ja lämpö, vai hallitseeko tarinaasi suru, pelko tai yksinäisyys? Elämäntarinaamme ei määrittele se, millaisia asioita olemme kokeneet vaan se, millaista tukea ja turvaa olemme kokemustemme jälkeen saaneet. Onko meillä kokemus aikuisesta, joka on ottanut halaukseen, pyytänyt anteeksi ja korjannut näin katkenneen vuorovaikutuksen? Emme tarvitse täydellisiä aikuisia. Tarvitsemme malleja aikuisesta, joka kykenee katsomaan itseään, ottamaan vastuun yhteyden palauttamisesta ja rakentamaan uudelleen hetkeksi kadonneen turvallisuuden tunteen. Oletko sinä se aikuinen, joka voi olla tarjoamassa lapselle suojaa ja turvaa? Haluatko kuulla lisää tuki- ja sijaisperhetoiminnasta? Toivotamme sinut tervetulleeksi keskustelemaan tuki- tai sijaisperheenä toimimisesta alueellisiin tapahtumiin! Seuraa Familarin Facebook ja Instragram -sivuja ja löydä oman alueesi tapahtuma tai ole suoraan yhteydessä alueesi työntekijöihin. Kaikki yhteystiedot löytyvät osoitteesta familar.fi/perhehoitopalvelut.