Ongelmat tunteiden säätelyn kanssa kehittyvät, kun ihminen kasvaa olosuhteissa, joissa ei opi luottamaan tunteisiinsa tai oppii niiden olevan vääriä. Tämä johtaa pitkään jatkuessaan mielen sekamelskaan ja kokemukseen, että yksilö ei pysty vaikuttamaan omaan elämään.

DKT:ssa opetellaan ja määritellään taitoja, jotka auttavat muuttamaan arjessa haittaavia ja ongelmatilanteita aiheuttavia käyttäytymisen, tunne-elämän ja ajattelun kaavoja.

Miksi tarvitaan taitoharjoittelua?

• Käyttäytymisterapiassa ajatellaan, että monet mielenterveyden ongelmista kärsivien vaikeuksista johtuvat taitopuutoksista.
• Taidot ovat ratkaisu: passiivisesta avun pyytäjästä aktiiviseksi oman elämän toimijaksi.
• Tärkeää on, että ihminen liittää ”voinnin” korjaantumisen omaan toimintaansa.
• Käyttäytymisterapiassa taidot ymmärretään toimintoina, jotka auttavat ihmistä pääsemään tavoitteisiinsa.
• Tavoitteet olisi hyvä olla selvillä.
• Ihmisen tulisi olla tietoinen, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan.

DKT-arkiohjausta käytetään muutoksen tähtäämiseen. Ihmistä autetaan luopumaan vaikeuksia aiheuttavista toimintamalleista ja harjoittelemaan uutta, taitavaa käyttäytymistä. Keskeistä on validoida ja vahvistaa toivottua käyttäytymistä. Ei-toivottu käyttäytyminen pyritään ”sammuttamaan” eli jättämään huomioimatta tai blokkaamaan pysäyttämällä se alkuunsa ja jatkamalla keskeistä asiaa. Ohjaukseen sisältyy hyväksynnän tavoite ja hyväksyntään tähtäävä työskentely. Hyväksyntää edistetään tietoisen läsnäolon harjoituksilla ja hyväksyntää viestittävällä vuorovaikutuksella. Olennaista on sekä muutoksen että jatkuvan hyväksynnän jatkuva edistäminen ja tasapainottaminen.

DKT-arkiohjauksen keinoin on valmius vähentää nuoren itsetuhoista käyttäytymistä ja ohjata nuorta korvaamaan se taidokkaalla käyttäytymisellä. Kehitystä haittaavaan, nuorta itseään ja ympäristöä vahingoittavaan toimintaan puututaan ajantasaisesti ja nuorta ohjataan normaaliin hoitavaan arkeen, oman elämänhallinnan paranemiseen, oireidenhallinnan vahvistumiseen ja toimiviin käytäntöihin. DKT-arkiohjaus vaatii nuoren sitoutumista ja luottamusta ohjauksen vastaanottamiseen, jotta muutosta saadaan syntymään. Jälkihuoltonuori on monenlaisen muutoksen äärellä omassa elämässään ja silloin on kohdennetusti oikea-aikaista harjoitella myös tunne-elämän taitoja.

Kirjoittaja:
Sirpa Aho-Vainio, yksikönjohtaja
Palveluasumisyksikkö Koppuri

Lontoon matkaa on suunniteltu Jussin kotien yksikössä jo ennen koronaa ja nyt se saatiin vihdoin toteutettua!
Reissun osalta nuoret olivat asettaneet itselleen tavoitteita ja koulun kanssa on tehty yhteistyötä matkakohteeseen sekä varainkeruuseen liittyen.

Reissu oli erittäin onnistunut, ilmat suosivat ja nuoret olivat innokkaasti mukana kaikessa. Lontoossa käveltiin paljon, käytiin muun muassa National History Museumissa, kierreltiin kuninkaanlinna, Hyde Park eläintarha (London Zoo) ja kauppakeskus Westfield (joka oli muuten todella iso!). Tytöt laittoivat myös rakennekynnet. Tietysti matkusteltiin metrolla, kaksikerrosbussilla, ja kokeiltiin perinteinen Lontoon taksi.

Nuoret käyttivät rohkeasti englannin kieltä sekä havainnoivat Lontoossa paikallista elämäntapaa, kaupunkia ja ihmisiä. Siisti reissu ja osoitus jälleen, että kaikki kaikki toiminta erityisyksikkönuorten kanssa on asenteesta kiinni!

Juuri 16 vuotta täyttävä nuori tokaisi ohimennen ajatelleensa elämäänsä koulusta tullessaan. ”Olen ollut Aurassa nyt tasan kolme vuotta. Sijoitusvuosi oli elämäni pahin ja paras; mentaalisesti huonoin, mutta tulevaisuutta ajatellen paras. Nyt on tähänastisen elämäni paras vuosi! Olen iloinen, että minut sijoitettiin Auraan, ties mitä olisi muuten tapahtunut.”

Asiakaskokemuksen tulokset keväältä 2025

Arvosanat osa-alueittain

Kokonaisindeksi

Olemme pitäneet Raussilan vanhemmille yhdessä vertaistukiryhmäprosessin, joka kesti muutaman kuukauden ajan. Raussilaan sijoitettujen lasten vanhempien vertaistukiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2022. Alun perin oli sovittu kuusi kokoontumiskertaa, mutta vanhempien toiveesta järjestettiin vielä seitsemäs kerta, sekä ryhmän lopetuksen jälkeen lokakuussa 2022 pidettiin vielä yksi kerta: ”Mitä kuuluu nyt?”

Tapaamiset olivat videoyhteyden kautta, sillä vanhempia asui ympäri Suomea. Kuitenkin yksi lähikerta oli sovittuna, mutta aikataulullisista syistä se siirrettiin myös etätapaamiseksi.

Tapaamisissa runkona pidettiin Palaset-mallia, joka on huumeita käyttävän nuoren läheisiä kohtaavalle ammattilaiselle suunniteltu malli. Ensimmäisellä ryhmä kerralla tehtiin ryhmäsopimus, mm. että tapaamisissa kamerat päällä ja ryhmän asiat joita käsitellään, jäävät vain ryhmään, sillä asiat ovat raskaita, vaikeita ja arkaluontoisia. Oli kuitenkin ilo huomata miten vertaisuuden ilo ja voima kantoivat tiukassakin paikassa ja miten tärkeää vanhemmille oli vertaistuki.

Toinen ryhmä aloitti vuoden 2023 alussa Saviston kodin Saviston toimintayksikössä. Projekti saateltiin loppuun maaliskuun alussa. Uutta projektia ja yhteistyön kehittämistä aloitetaan suunnittelemaan jo keväällä 2023 yhteistyöryhmällä Saviston kodeilta ja Kakspy ry:ltä. Hedelmällinen yhteistyö on luonut mallia, että tarvittaessa voimme ohjata sijoitettujen lasten vanhempia olemaan yhteydessä Kakspy ry:n ohjaajiin, mikäli vanhemmat kaipaavat lisätukea Saviston kodin tuen lisäksi.

Lisäksi olemme saaneet Raussilan Etapin työryhmälle Kakspy ry:n vertaisohjaajana toimivalta Taina Simokselta vinkkejä entistä parempaan yhteistyöhön toimia sijoitettujen lasten vanhempien kanssa Tainan kertoessa omaa tarinaansa sijoitetun lapsen vanhemman näkökulmasta.

Yhteistyössä on voimaa!

Anni & Myy

Viimeiset vuodet nuorisomme ja me itsekin olemme turvautuneet pitkälti sosiaalisen median erilaisiin ryhmiin ja näin karanteenitilanteissa pitäneet yllä meille elintärkeää vuorovaikutusta. Varsinkin nuoruusiässä erilaisten vertaisryhmien merkitys henkilökohtaiselle ja sosiaaliselle identiteetille on kiistaton ja niitä haetaan haitallisistakin sosiaalisista ympäristöistä. Sosiaaliset tilanteet ovat aivojen kehityksen vuoksi nuorille vielä aikuisia haastavampia ja ahdistuksen ja pelkojen tunteet ovat yleisiä sosiaalisissa tilanteissa. Vuorovaikutustilanteet eivät aina kuitenkaan ole turvallisia ja kuntouttavia.

Nuoren ihmisen kyky käyttäytymisen säätelyyn ja ilmeiden tulkintaan on heikompaa kuin aikuisilla, koska hermoverkot toimivat vielä tehottomasta. Nuoruusiässä mantelitumake syttyy herkästi ja mielihyväkeskus reagoi voimakkaasti jännitykseen ja sosiaaliset tilanteet saavat tunteita käsittelevät aivoalueet toimimaan kiihkeästi. Nuoren ihmisen aivot reagoivat stressiin voimakkaammin ja ne vahingoittuvat helpommin kuin aikuisella. Nuoren aivojen plastisuus takaa sen, että ne hermoradat vahvistuvat, joita eniten käytetään. Siksi turvalliset sosiaaliset tilanteet nuoruusiässä ovat hyvinkin merkityksellisiä yksilön sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta myös tulevaisuudessa.

Sosiaalihuoltolain (L1301/2014) mukaan sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllisen tuen yhdistäminen toiminnallisuuteen vahvistaa yksilön kykyä selvitä arjessa. Ryhmämuotoinen sosiaalityö avohuollon tukitoimena tarjoaa mahdollisuuden psykososiaalisesti merkittäviin asioihin, kuten johonkin kuuluminen ja liittyminen, hyväksytyksi tuleminen, osallistuminen, osallisuus sekä vaikuttaminen. Yhteiskunta tarvitsee ryhmiä, joiden välityksellä ihmiset sosiaalistetaan yhteiseen normimaailmaan ja kiinteys yhteiskunnassa säilyy.

Familarin avopalveluissa haluamme tarjota asiakkaillemme mahdollisuuksia olla osana tavoitteellista ja suunniteltua ryhmätoimintaa, jota ohjaa turvallinen aikuinen, joka on kohtaamisen ammattilainen. On hyvin tärkeää, että pystyisimme tarjoamaan turvallisia sosiaalisia vuorovaikutustilanteita osana sosiaalista kuntoutusta, joita asiakkaat ovat yhdessä kanssamme suunnittelemassa.

Kirjoittaja:
Maija Niemi
Avopalveluiden ohjaaja, eläinavusteinen nepsy-valmentaja
Pirkanmaan avopalvelut

Mikäli kosketuspintaa omiin tunteisiin ja luonteenpiirteisiin on vaikea löytää, vuorovaikutus eläinten kanssa voi mahdollistaa sen turvallisella tavalla. Eläinlaumassa toteutuvat monet samat lainalaisuudet kuin meidän ihmistenkin keskuudessa ja usein suhteessa eläimeen oman käytöksen ja tunteiden peilaaminen tapahtuu luontaisesti. Näin ne on mahdollista myös nimetä ja ottaa tarkasteluun. Eläinavusteisessa toiminnassa prosessille luodaan mahdollisuudet syntyä ja jokainen kohtaaminen on yksilöllinen ja ainutlaatuinen.

Eläinavusteinen toiminta on tavoitteellista ja laajalti käytössä oleva viitekehys on ratkaisukeskeinen. Ratsastusterapialla ja kaverikoiratoiminnalla on Suomessa jo melko pitkät perinteet, mutta eläinavusteista toimintaa voidaan toteuttaa minkä tahansa eläimen kanssa. Eläinavusteisuus on myös sovellettavissa tarve ja asiakasryhmä huomioiden; liikuntarajoitteisten kanssa eläinten on todettu aktivoivan ja kannustavan toiminnallisuuteen, tunne-elämän ja aktiivisuushäiriöiden hoidossa on saatu hyviä tuloksia mm. oman käytöksen säätelyn muodossa.

Ohjaajan ja terapeutin tehtävä eläinavusteisuudessa on olla mahdollistaja ja luoda turvalliset puitteet kohtaamisen tapahtumiselle. Eläinten kanssa toimittaessa tilanteita ei voi koskaan täysin ennakoida ja ohjaaminen sekä tavoitteiden toteuttaminen onkin hienovaraista kanssakulkijana olemista. Merkityksellistä on myös luottamuksellinen suhde työntekijän ja asiakkaan välillä, tässä eläin voi olla luomassa siltaa ihmisten välille. Puheyhteyden vähitellen löydyttyä eräs pieni mutistinen poika oli todennut koiransa mukaan tapaamisiin ottaneelle erityisopettajalle: ”Mä aloin sulle puhumaan, kun ajattelin ettet voi olla paha tyyppi kun toi koirakin niin tykkää susta”.

Kirjoittaja:
Johanna Luoma
Perheohjaaja, eläinavusteinen valmentaja
Varsinais-Suomen perhehoitopalvelut

Mehiläisessä on alkanut kohtaamisen teemavuosi. On upeaa, että saamme työstää tätä ensi arvoisen tärkeää asiaa tämän vuoden ajan ja toivomme, ettei asia jää vain tähän vuoteen. Kohtaamisesta ja sen merkityksestä puhutaan paljon, mutta pystyykö kohtaamisen tehdä ammatillisesti hyvin, jos et ihmisenä tunne itseäsi?

Kahden tai useamman ihmisen hyvä kohtaaminen on mahdollisuus ymmärrykselle ja asioiden eteenpäin viemiselle. Kohtaamista sävyttävät monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, joihin tänä vuonna kiinnitämme huomiota. Kaikki lähtee kuitenkin liikkeelle minusta itsestäni.

Päihteillä oireilevat nuoret ovat hyvin herkkiä kohtaamiselle ja sen tuomille nyansseille ja he ovat olleet parhaita opettajia meille heidän parissaan työskenteleville. Jos meillä on jo tilanteeseen tullessa omat ennakkoluulomme, käsityksemme ja menetelmämme, kuinka haluamme asioiden toimivan, voimme hyvin usein jäädä tilanteeseen, jossa kohtaamme henkilö ei tule kuulluksi omana itsenään. Onkin erityisen tärkeää, että tiedostamme tilanteessa oman vireystason, ennakkoluulomme, emmekä lukitse itseämme jonkin menetelmän taakse. Meidän tulee kohdata ihminen ihmisenä tarvekeskeisesti. Kun olemme rauhoittuneet tilanteeseen ilman ennakkoluuloja, meillä on taivas auki saada yhteinen ymmärrys, oli asia sitten mikä tahansa.

Ihmettely ja kysyminen antaa yleensä paremman tuloksen, kuin valmiiden vastauksien antaminen. Oman egomme tappaminen on tärkeää, sillä ego aktivoituu pelosta ja pelko ohjaa kohtaamistamme väärään suuntaan. Oman keskeneräisyyden, ymmärtämättömyyden, sekä pelkojen näyttäminen saattaa pelottaa, mutta rohkeus olla oma itsensä juuri siinä hetkessä, antaa kohtaamiselle muistijäljen, jossa ymmärrys sai vallan. Nämä hetket ovat käänteentekeviä kaikessa kohtaamisessa.

Entä kuinka sinä kohtaat itsesi? Siedätkö omaa keskeneräisyyttä ja häpeää? Oletko itsellesi armoton vaatija, vai eikä oma itsesi kiinnosta? Kyse ei ole vain meidän suhteestamme itseemme, vaan nämä asiat värittävät myös kohtaamistamme toinen toisiimme. Ole siis hereillä itsesi kanssa ja käytä aikaa tutustuaksesi itseesi. Tämän tutkimusmatkan vaarana on se, että et pidä kaikesta mitä löydät. Toisaalta tulet myös huomaamaan, että löytöjesi vuoksi lisäät omaa, sekä muiden hyvinvointia jo olemassa olollasi.

Saviston toimintayksikkö
Ville-Perttu Kohonen, yksikönjohtaja

Päivätoimintaan kuuluu myös neljä kertaa vuodessa järjestettävä retkipäivä, joka suunnitellaan lasten kanssa yhdessä. Retken tarkoitus, aikataulu ja ruokailut suunnitellaan yhdessä lapsia osallistaen. Keväällä 2023 kävimme lasten kanssa Hämeenlinnassa. Retkipäivät lisäävät yhteisöllisyyttä ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

”Huomaa Hyvä!”

Päivätoiminta perustuu positiiviseen pedagogiikkaan, jonka keskiössä on lapsen potentiaalin, vahvuuksien ja kyvykkyyksien löytäminen ja näiden positiivisten ominaisuuksien vahvistaminen. Pyrimme antamaan lapsille päivittäin positiivista palautetta toiminnastaan. Kun huomaamme lapsissa hyvän, alkavat he huomaamaan ja uskomaan siihen itsekin. Uskomme vahvasti siihen, että ihminen kykenee oppimaan uutta.