Toteutuneet kehittämistoimet Q1 /2024 

Elinvoimainen työyhteisö -hanke jatkui esihenkilöiden vahvuustyöskentelyllä.

Uusien Mapa-henkilöturvakouluttajien ryhmä aloitti koulutuksensa perustason koulutuksella. Koulutus jatkuu keväällä vaativien asiakastilanteiden osuudella. 

Yksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien kehittämiskohteet 

Yksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien seuranta ja kehittämiskohteiden julkaisujen valmistelu aloitettiin päättämällä julkaisurytmi ja ja kanava. Ensimmäiset seurannat julkaistaan yksiköiden sivuilla toukokuun loppuun mennessä. 

Työn vaarojen arviointi 

Työn vaarojen arviointi ja riskikartoitusta varten otettiin käyttöön Laatuportti-ohjelma, jossa arviointi ja kartoitus toteutetaan STM:n laatiman lomakkeen pohjalta. Ohjelmasta on järjestetty koulutusta työsuojeluorganisaatiolle ja esihenkilöstölle. Arvioinnit toteutetaan toukokuu loppuun mennessä. 

Rajoitustoimenpiteet kysely 

Rajoituspäätösten koulutustarvekyselyyn vastasi 246 hoito- ja kasvatushenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Tulevien koulutuksien painopisteiksi tunnistettiin kirjaaminen, perusteet, ennaltaehkäisy ja rajoituspäätösten jälkikäteinen arviointi. Kevään aikana koulutuksia järjestetään sekä alueellisesti että yksikkökohtaisesti useita. 

Ateriapalveluiden kehittäminen 

Familarissa on käynnistetty ateriapalveluiden kehittämisen projekti, jonka tarkoituksena on tehdä ruokailuista entistä tiiviimpi osa hoito- ja kasvatuskulttuuria. Ruokailutilanteilla on suuri merkitys hoidossa esteettisyyden ja ruoan monipuolisuuden kautta. Samalla helpotamme yksiköiden ruoanvalmistusta tuomalla niihin mahdollisuuden valmiiden ruokalistojen ja reseptiikan käyttöön unohtamatta ympäristönäkökulmia esim. ruokahävikin minimoimisessa. 

Kuukausittaiset omavalvontakyselyt 

Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta; Hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät. 

Omavalvontaindeksi vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä 87,0 /100. (Q4/2023 89,9). 

Poikkeamat Q1 

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. 

Poikkeamavalikkoon on lisätty mahdollisuus tehdä ympäristöpoikkeamia.  

Q1 /2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 767 (Q4 759) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,73 (Q4/2023 0,88) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.  

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q1/2024 0,13 (Q4 0,09) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun.

Donna Leppäpuska ja Aaron Lindeman työskentelevät Familarin Epala yksikössä. Donna on vasta valittu vastaava ohjaaja Tuomi asuinyksikössä ja Aaron on pitkäaikainen yöhoitaja. Molemmilla on pitkä työhistoria lastensuojelun kentällä. Hekin ovat joutuneet työuriensa aikana murtamaan ennakkoluuloja ja asenteita. Omalla positiivisella ja jopa sitkeällä asenteella he ovat kuitenkin onnistuneet tässä.

Tämänhetkisessä työyhteisössään he kokevat olevansa erittäin hyvässä asemassa. He kokevat saavansa arvostusta ja ennen kaikkea he saavat olla omat itsensä. Työyhteisö on suvaitsevainen ja työssä koetaan monikulttuurisuuden olevan kantava voimavara.  Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö he joudu kohtamaan varauksellisuutta ja ajoittain jopa syrjintää työtä tehdessään.

Lastensuojelulaitoksessa työskennellessä ohjaajat hoitavat arjen askareita. Käyvät kaupassa ja apteekissa ja osallistuvat sijoitettujen lasten lääkärikäynteihin ja koulupalavereihin. Tällaisissa tilanteissa ennakkoluulot ja ikävät asenteet romaneita kohtaan saattavat nousta pintaan. Romanihame herättää huomiota ikävällä tavalla ja omaa henkilöllisyyttään pitää todistella liian usein. Asenteellisen on vaikea ymmärtää, että romaninainen voi hakea apteekista ostoluvalla lääkkeitä tai toimia lapsen omaohjaajana palaverissa. Tällöin on tärkeää, että työyhteisö tukee.

Donna ja Aaron kokevat oman taustansa olleen erittäin tärkeä, joskin epämiellyttävä oppi ohjaajan työlle. He tietävät omasta kokemuksestaan miten vaikeaa on murtaa asenteita. He tietävät miten ikävää on kokea kiusaamista, syrjintää ja ulkopuolella jäämistä. He ymmärtävät, miksi niin usein lapsi luovuttaa ja laittaa kaiken toivonsa palasiksi. He ovat kuitenkin muuttaneet kokemuksensa vahvuudeksi. He ymmärtävät ja osaavat peilata omista kokemuksistaan. He osaavat sanoittaa silloin kun sanoja ei löydy.

Romanikulttuurissa on paljon hyviä arvoja, joita on helppo poimia myös ohjaajan työhön. Hyvät käytöstavat ja siisteys liittyvät turvalliseen perusarkeen. Suuren perheen läheisyys, vanhempien kunnioittaminen ja sosiaalisuus ovat sellaista, josta he ovat ylpeitä. Donna ja Aaron kokevatkin, että usein ihmisten tutustuttua heihin, asenteet muuttuvat. Näin on käynyt myös työyhteisöissä. Olemalla oma itsensä ja tekemällä työtä omien arvojen mukaisesti, he ovat osoittaneet olevansa kunnioituksen arvoisia ja luotettavia työkavereita.

Donnan ja Aaronin ajatuksissa monikulttuurinen työyhteisö on suuri rikkaus. Se rikastuttaa sekä aikuisten, mutta myös lasten maailmankuvaa ja opettaa kunnioittamisen tärkeyttä. Maailma tarvitsee erilaisia kulttuurien mukanaan tuomia toimintatapoja, joista viisas työyhteisö poimii parhaimmat ja oppii niistä. Viisas myös luopuu asenteista ja vanhoista uskomuksista. Ja kohtaa kunnioittavasti.

Miten sinun työyhteisössäsi monikulttuurisuuden arvostaminen toteutuu?

Haastattelun pohjalta kirjoittanut
Hanna-Riikka Räsänen
Asiakassuhdepäällikkö

Toteutuneet kehittämistoimet Q4/2023

Kohti elinvoimaisia työyhteisöjä -prosessi jatkui työskentelynä yhdessä asiakkaiden kanssa. Loppuvuoden aikana määriteltiin yksikkötasolla asiakastyön hyveitä. Yksiköille tehdyssä kyselyssä työskentelyn koettiin parantaneen työyhteisön toimivuutta ja palautteenantoa. Hanke jatkuu edelleen kevään 2024 ja syksyn 2024 aikana ja hankkeen opit juurrutetaan osaksi työyhteisöjen toimintaa. 

Lääkehoidon kehittäminen on jatkunut tarkennetun lääkehoitosuunnitelmapohjan lanseeraamisella joulukuussa ja marraskuussa sijaishuollon yksiköiden lääkehoitovastaaville järjestetyllä koulutusiltapäivällä. Lisäksi lääkehoidon käytäntöjä tarkennettiin entisestään Valviran 30.10.2023 järjestämän verkkoseminaarin ohjeistuksen mukaisiksi.  

Päihdetyön koulutuksen sisältö on uudistettu yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n kanssa ja otetaan käyttöön tammikuussa 2024. Lisäksi uudet Mapa-kouluttajat on valittu vahvistamaan olemassa olevaa koulutustiimiä. Valittujen henkilöiden koulutus alkaa tammikuussa 2024. 

Toimintariskien arviointi 

Toimintariskien arviointi toteutetaan Familarissa osana omavalvontaa vuosittain viimeisen vuosineljänneksen aikana. Kyselyyn vastasi 80 lastensuojelun laitosyksikköä tai perhehoidon ja avopalveluiden toimipistettä. 

Vuoden 2024 aikana uudistamme toimintariskien arviointia ja siitä erotetaan omaksi osakseen työn vaarojen arviointi. Työn vaarojen arviointi toteutetaan THL:n pohjaa hyväksikäyttäen toisella ja toimintariskien arviointi kolmannella vuosineljänneksellä. 

Omavalvonnan vuosikysely 

Joulukuussa toteutettava omavalvonnan vuosikysely kokoaa toimipisteiden oman näkemyksen kuluneesta vuodesta. Se on oleellinen osa seuravan vuoden toiminnan ja kehityskohteiden suunnittelussa. 

Vuoden 2023 omavalvonnan vuosikyselystä nousseita vuoden 2024 laadun keskeisiä kehityskohteita ovat: 

Kirjaaminen: 

• Kantavalmiuden varmistaminen 
• Kirjaamisvalmentajien koulutus ja koko henkilöstön kouluttaminen kirjaamisen sisältöön 

Poikkeamakäsittely: 

• Käsittelyn varmistaminen yksiköissä 
• Ennaltaehkäisyyn panostaminen  

Kuukausittaiset omavalvontakyselyt 

Familarissa laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta: hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät. 

Omavalvontaindeksi vuoden 2023 viimeisellä vuosineljänneksellä oli 89,9/100 (Q3 90,1). 

Poikkeamat Q4 

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. 

Neljännellä vuosineljänneksellä poikkeamia kirjattiin yhteensä 759 kappaletta (Q3 746). Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,88 (Q3 0,73) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.  

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q4:lla 0,09 kappaletta (Q3 0,17) tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun. 

Asiakasohjauksella, on se sitten hyvinvointialueen tai palveluntuottajan koordinoimaa on merkittävä vastuu lapsen tulevaisuudesta. Asiakasohjaus ei ole vain vastuussa siitä, että lapselle löytyy hänen tarpeitaan vastaava palvelu tai sijaishuoltopaikka, vaan asiakasohjauksella on iso vastuu nähdä ja kuulla millä tolalla lapset ja perheet tässä yhteiskunnassa voivat. Asiakasohjaus toimiikin tärkeänä unilukkarina koko lastensuojelun kentällä.

Yksityisen palveluntuottajan asiakasohjauksen edustajana ajattelen, että meillä on tärkeä rooli pyrkiä lisäämään yhteistyötä lasten ja perheiden eri verkostojen välillä. On tiedossa, että lapsi, jonka läheis- ja viranomaisverkosto mukaan lukien yksityinen palveluntuottaja toimii saumattomasti yhteen, kuntoutuu paremmin ja nopeammin. Siksi meidän tulisi avo- tai sijaishuoltopalvelua lapselle etsittäessä kommunikoida avoimesti ja rakentavasti. Rakentaa toimiva yhteistyö.

Asiakasohjauksen näkökulmasta toimiva yhteistyö lähtee siitä, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tuntee lapsen. On ollut erittäin ihanaa käydä keskustelua työntekijän kanssa, jolla on ollut aikaa paneutua lapsen asioihin. Hän osaa kertoa haasteiden lisäksi lapsen vahvuuksista. Niistä tärkeistä asioista, joista toimiva suhde lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välillä muodostuu. Uskon, että tällöin myös lapsen asioiden ympärillä työskenteleville vahvistuu tunne siitä, että tiedetään millaisesta palvelusta lapsi hyötysi.

Ihan yhtä tärkeänä koen, että yksiköiden vastuuhenkilöt tuntevat omat yksikkönsä. Sen asiakasprofiilin, erityisosaamisen ja jo perheessä tai laitoksessa asuvat lapset ja heidän tarpeensa ja erityisyydet. Lisäksi vastuuhenkilöillä tulee olla työkalut osata arvioida oman yksikkönsä sopivuutta paikkakyselyn tullessa.

Olemme kehittäneetkin paikkakyselyn arvioinninprosessia, jonka tärkeimpänä elementtinä on ymmärtäminen. Paikkakyselyn tullessa tulisi pysähtyä lapsen tilanteen äärelle. Riittävät taustatiedot, kuten esimerkiksi käytössä olleet kuntoutuksen menetelmät auttavat päätöksen teossa. Lisäksi tarvitaan hyvä ja avoin kommunikointi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Yhteinen agenda on löytää lapsen tarpeille sopiva palvelu tai yksikkö.

Mikäli arvioinnin päätteeksi tullaan yhteistuumin siihen tulokseen, että kyseinen yksikkö olisi lapsen tarpeita tukevaa, on tällöin myös koko lasta ympäröivän sijaishuollonverkoston helpompi sitoutua työskentelyyn. Näin ollen lapsi saa tarvitsemansa tunteen turvallisuudesta ja pysyvyydestä. Myös riski sijoituksen keskeytymiseen vähenee.

Tarvittaessa on myös viisautta todeta, että tarjottu palvelu tai yksikkö ei ole lapsen tarpeille riittävä tai oikea. Mielestäni on suurta ammattitaitoa ymmärtää milloin yksikön profiili tai erityisosaaminen ei ole lapsen tarpeita palvelevaa tai arviointi onkin osoittanut, että lapsi hyötyisikin toisenlaisesta palvelusta ja tuesta.

Kun kaikki nämä palaset loksahtavat paikoilleen, voimme pystyä paremmin turvaamaan lapsen sijaishuollon tarkoitus. Mutta myös ehkäistä tai jopa pysäyttää lapsen sijaishuollon kierre, jossa takana voi olla jopa kymmeniä sijaishuollon muutoksia. Tähän kuitenkin tarvitsemme saumatonta yhteistyötä lasta hoitavien verkostojen kanssa.

Kirjoittanut:
Hanna-Riikka Räsänen
Asiakassuhdepäällikkö
Familar asiakasohjaus

Ylöjärvellä sijaitseva Lehtosiipi on 14-paikkainen lastensuojelun sijaishuollon erityisyksikkö päihteillä oireileville nuorille. 

– Lehtosiiven henkilökunta on osaavaa ja kokenutta, joten on hienoa saada heidät osaksi Familarin moniammatillista joukkoa, sanoo Familarin lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen.

Yksikön profiili sopii Familarille erityisen hyvin ja Lehtosiiven kaltaiselle yksikölle on iso tarve. Familarin toiminnan laajentuminen Pirkanmaan alueella vahvistaa entisestään yrityksen laadukkaiden lastensuojelu- ja perhepalveluiden kattavuutta Suomessa.

Familar panostaa merkittävästi ympäristökysymyksiin ja kiinteistöjen laatuun

Lehtosiiven yksikkö toimii hyvin hoidetussa kiinteistössä ja tilat soveltuvat siellä tuotettaviin palveluihin erinomaisesti. Kiinteistön huolelliseen ylläpitoon tullaan satsaamaan myös jatkossa.

– Olemme mukana tärkeässä ympäristötavoitteessa ja Familar pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Yksiköidemme toimiminen ajanmukaisissa ja laadukkaissa kiinteistöissä tukee osaltaan myös tätä tavoitetta. Kiinteistön sijainnilla hyvien kulkuyhteyksien varrella ja toimintaan soveltuvat tilat ovat edellytys laadukkaiden palveluiden tuottamisessa, toteaa Mikko Määttänen.  

Lehtosiipi siirtyi osaksi Familaria 1.2.2024.

Lehtosiiven yksikönjohtajana aloittaa samaan aikaan Sanna Paulin. Sairaanhoitaja Sanna Paulin on toiminut pitkään Saraste Nokian yksikönjohtajana. Onnea Sannalle uuteen tehtävään! 

Mehiläinen sosiaalipalvelut palkkaa kesäksi 2024 sotevaikuttajan viettämään viikon jokaisella sosiaalipalveluiden neljästä palvelulinjasta. Sotevaikuttajalla on hoitotyön lisäksi tärkeä tehtävä viestiä sosiaalipalveluiden arjesta (ja tietysti myös juhlasta) sekä työtehtävistä toiminnan ytimestä eli yksiköistä käsin.

Kesätyöpaikka soveltuu luovalle ja idearikkaalle, sosiaalisen median käytön sujuvasti hallitsevalle tekijälle. Hakija voi olla sosiaali- ja terveysalan opiskelija tai jo valmistunut. Tärkeintä on, että vaikuttajaksi valittu henkilö on kiinnostunut hoivatyöstä sekä sosiaalipalveluiden toiminnasta ja haluaa jakaa siitä tietoa myös muille.

– Kesätyörekryn tavoitteena on tuoda positiivisessa valossa esille toimintaamme sekä hoitotyön merkityksellisyyttä. Yleinen tietoisuuden lisääminen sosiaalialasta on tärkeää, jotta saamme nuoria kiinnostumaan monipuolisesti toimialamme tarjoamista työmahdollisuuksista, kertoo markkinointi- ja rekrytointijohtaja Miika Liimatta.
 

Mahdollisuus tutustua hoivatyön monipuolisuuteen

Nyt haussa oleva henkilö pääsee tutustumaan arjen työn kautta jokaiseen neljään Mehiläisen sosiaalipalveluiden palvelulinjaan sekä toimipaikkojemme monipuoliseen arkeen, ja kertomaan siitä laajalle yleisölle.

Mainiokodit, Onnikodit, Ykköskodit ja Familar panostavat osaltaan kaikki laadukkaaseen hoivaan, hoitoon ja ohjaukseen sekä asukkaiden ja asiakkaiden yksilölliseen ja hyvään elämään. Valittu henkilö työskentelee perehdytysviikon jälkeen yhden viikon ajan jokaisen palvelulinjan yksikössä kesätyöntekijänä. Työskentelypaikat sovitaan yhdessä valitun henkilön kanssa ja ne voivat sijoittua mihin päin Suomea tahansa työntekijän asuinpaikkakunta huomioiden.

Lisätietoja vaikuttavasta kesätyöstä: https://sotevaikuttaja.fi/

Kuukausittaiset omavalvontakyselyt 

Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta; hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät. 

Omavalvontaindeksi vuoden 2023 kolmannella vuosineljänneksellä oli 90,1/100 (Q1 86,8, Q2 89,9). 

Poikkeamat Q3 

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. 

Kolmannella vuosineljänneksellä poikkeamia kirjattiin yhteensä 746 (Q1 658, Q2 674) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,073 (Q1 0,075, Q2 0,070) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.  

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q3:lla 0,17 (Q1 0,057, Q2 0,10) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun. 

Työyhteisöjen kehittäminen 

Familarissa sekä muilla sosiaalipalveluiden liiketoimintalinjoilla on ollut vuonna 2023 käynnissä Elinvoimainen työyhteisö- hanke, jonka tarkoituksena on kehittää työryhmien toimivuutta sekä keskinäisessä toiminnassa että asiakasrajapinnassa. Ensimmäisen kahden kvartaalin aikana työryhmät ovat luoneet yhdessä työyhteisön hyveet ja yhteiset toimintaperiaatteet. 

Omavalvontakäynnit 

Omavalvontakäynnit kaikkiin lastensuojelun toimipisteisiin toteutettiin Q2-3 aikana. Käynnit toteutettiin ristiin siten että käynnin suoritti toisen palvelualueen esihenkilö. Omavalvontakäyntien teemana oli työyhteisön tila, jossa arvioitiin esimerkiksi yksikön kokouskäytäntöjä sekä keskusteltiin työyhteisön ja esihenkilön jaksamisesta ja voimavaroista. Käynnit raportointiin liiketoimintajohdolle. 

Onnistumisina työyhteisöissä koettiin työyksikön vastuuroolien selkeys, työvuorosuunnittelun onnistuminen ja tyky-toiminta sekä työyhteisön tuki. 

Kehittämistoimet 

Elinvoimainen työyhteisö- hanke jatkuu työskentelynä yhdessä asiakkaiden kanssa. Luomme yhdessä heidän kanssaan yksikkökohtaisesti asiakastyön hyveet. 

Syksyn yhtenä painopisteenä on vuosikellon mukaisesti henkilöstön ensiapukoulutukset. Lisäksi lääkehoidon kehittäminen on jatkunut tarkennetun lääkehoitosuunnitelmapohjan lanseeraamisella sekä marraskuussa lääkehoitovastaaville järjestettävällä koulutusiltapäivällä. Lisäksi lääkehoidon käytäntöjä tarkennetaan Valviran uusien linjauksien mukaisiksi. 

Omavalvontakäyntien palautteena kehitämme työnohjausta paremmin palvelemaan kokonaisuutta ja ottamaan huomioon esimerkiksi elinvoimainen työyhteisö- hankkeessa esiin nostetut asiat.  

Kiinnitämme huomiota omavalvontakäynnillä saamaamme palautteeseen yksiköiden viihtyvyydestä. 

Panostamme omavalvontakäynneillä toivottuihin koulutuksiin; käynnistämme syksyn ja talven aikana nepsy-koulutusryhmiä, koulutamme 13 uutta Mapa-kouluttajaa ja uudistamme käytössämme olevan päihdetyön koulutuksen yhdessä Hamk:n kanssa.