Familar

Vastuullisuus sosiaalipalveluiden vuoden 2025 vahva painopiste

Mehiläisen sosiaalipalveluissa on tehty töitä vastuullisuuden teemojen eteen jo pitkään. Koko konsernin vastuullisuusohjelman peruspilareiden mukaisesti sosiaalipalveluissa on panostettu:

  • Hoivan laatuun mm. omavalvontaa ja laadun mittaamista kehittämällä.
  • Esihenkilötyöhön ja työyhteisöjen toimintaan mm. Elinvoimaiset työyhteisöt -hankkeen kautta.
  • Kestävän kehityksen teemoja on tarkasteltu ruokahävikin ja uusiutuvan energian käytön kautta.

– Olemme tehneet paljon työtä yhdessä asiakaskokemuksen, korkean laadun ja työyhteisöjemme kehittämisen eteen. Tämä työ jatkuu, ja sen lisänä 2025 sosiaalipalveluissa paneudutaan nyt erityisesti kolmeen painopisteteemaan vastuullisuustyössä. Ne vahvistavat meitä strategisessa tavoitteessamme olla toimialan laatujohtaja. Yhdessä voimme luoda vastuullisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta, toteaa sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Harri Pomell.

Sosiaalipalveluiden vastuullisuustyön painopisteet vuonna 2025

  1. Haluamme tuottaa sosiaalipalveluja ilmaston kannalta kestävästi vähentämällä hiilidioksidipäästöjä
    Haluamme olla rakentamassa ilmastokestäviä sosiaalipalveluita. Onkin tärkeää, että jokaisen yksikkömme ympäristösuunnitelmat ovat ajan tasalla ja tavoitteet on asetettu paikallisista lähtökohdista. Ruokahävikki on yksi merkittävä keino vaikuttaa hiilidioksidipäästöihimme, ja teemme työtä sen vähentämiseksi. Myös kiinteistöjen ja autojen osalta pyrimme vähentämään päästöjä ympäristön kannalta kestävästi.
  2. Pidämme huolta jokaisen asukkaan tietosuojasta ja yksiköiden tietoturvasta
    Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat asiakkaillemme tärkeitä vastuullisuusteemoja, ja ne ovat myös osa laadukasta asiakaskokemusta. On olennaista, että jokainen yksiköissämme tietää miten toimia tietoturvan ja tietosuojan osalta, ja että roolit, vastuut ja ohjeet ovat selkeät. Tätä osa-aluetta vahvistamme entisestään eteenpäin vuoden aikana.
  3. Meillä ihmiset hoitavat ja kohtaavat ihmisiä – ja jokaiselle heistä kuuluvat samat jakamattomat ihmisoikeudet. Jatkamme työtämme ihmisoikeuksien parissa.
    Toteutimme sosiaalipalveluissa vuonna 2024 Mehiläisen ensimmäisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Jatkamme työtämme ihmisoikeusvaikutusten parissa vuonna 2025 muun muassa kouluttamalla, jakamalla tietoa ja arvioimalla, että prosessimme vahvistavat ihmisoikeuksien parissa tehtävää työtämme.

Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q4/2024

Toteutuneet kehittämistoimet Q3/2024


Omavalvonnan vuosikysely

Vuosittainen omavalvonnan vuosikysely toteutettiin lokakuussa 2024. Kyselyyn vastasi yhteensä 87 toimipistettä laitoshoidosta, perhekuntoutuksesta, perhehoidosta ja avopalveluista. Vastausprosentti oli 96,7.



Vuosikyselyn tuloksia

Onnistumiset 2024

Henkilöstön pysyvyys ja sitoutuminen: Monissa yksiköissä on onnistuttu pitämään henkilöstö vakaana ja sitoutuneena. Tämä on mahdollistanut laadukkaan ja jatkuvan asiakastyön. Henkilöstön pysyvyys on ollut keskeinen tekijä toiminnan vakaudessa ja kehityksessä.

Asiakastyytyväisyys ja onnistuneet asiakkuudet: Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla ja useat yksiköt ovat saaneet positiivista palautetta asiakkailta ja tilaajilta. Onnistuneet asiakkuudet, kuten lasten kotiutuminen ja itsenäistyminen ovat saaneet kiitosta sosiaalityöntekijöiltä.

Toiminnan kehittäminen ja uudet toimintatavat: Useissa yksiköissä on kehitetty uusia toimintatapoja ja parannettu olemassa olevia prosesseja. Tämä on sisältänyt esimerkiksi omaohjaajatyön syventämistä, uusien työmenetelmien käyttöönottoa ja asiakastyön sisällön kehittämistä. Nämä toimenpiteet ovat parantaneet toiminnan laatua ja asiakaskokemusta.



Kehittämiskohteissa onnistumiset 2024

Osaamisen kehittäminen ja koulutukset: Yksiköissä on panostettu henkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten koulutusten kautta, kuten traumainformoitu työote- koulutus, neuropsykiatrinen valmennus ja päihdetyön prosessien kuvaaminen. Nämä koulutukset ovat auttaneet syventämään henkilöstön ammattitaitoa ja parantamaan hoidon laatua.

Toimintakulttuurin ja työmenetelmien kehittäminen: Useissa yksiköissä on keskitytty toimintakulttuurin muutokseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Tämä on sisältänyt esimerkiksi omaohjaajatyön sisällön suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämistä, hyveiden jalkauttamista sekä perhetyön vahvistamista. Näiden toimenpiteiden avulla on pyritty parantamaan asiakastyön laatua ja työyhteisön toimivuutta.

Tilojen ja infrastruktuurin parantaminen: Yksiköissä on tehty merkittäviä parannuksia tiloihin ja infrastruktuuriin, kuten lämmitysjärjestelmän muuttaminen kaukolämpöön, kuntosalin rakentaminen ja piha-alueen viihtyvyyden lisääminen. Nämä parannukset ovat tukeneet sekä henkilöstön työhyvinvointia että asiakaskokemusta.



Mahdollisuudet 2025

Yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen: Yhteistyön parantaminen eri tahojen, kuten hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden yksiköiden kanssa, tarjoaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa

Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen: Henkilöstön monipuolinen osaaminen ja kehittämishalukkuus mahdollistaa palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantumisen entisestään. Koulutukset ja osaamisen kehittäminen vahvistavat yksikön kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin ja parantaa työyhteisön hyvinvointia.



TYÖSUOJELUVALTUUTETUT KOOLLA 12.11

Familarin työsuojeluvaltuutetut tapasivat Tampereella yhteisen kehittämispäivän merkeissä.

Päivän aiheet liittyivät uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn, toimitilatarkastuksiin, yhteistyöhön yksiköiden turvallisuusvastaavien kanssa ja turvallisuuteen liittyvät palautteet omavalvonnan vuosikyselyssä.

KUUKAUSITTAISET OMAVALVONTAKYSELYT

Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta; Hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät.

Omavalvontaindeksi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 91,6 /100. (Q3/2024 91,2).

Poikkeamat Q4

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti.

Q4 /2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 870 (Q3 881) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,60 (Q3 0,63) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q4/2024 0,04 (Q3 0,15) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. Näiden poikkeamien johdosta on kiinnitetty huomiota erityisesti lääkkeiden dosettijakoon ja dosettien säilytykseen.

Vakavien poikkeamien osalta seurantaa tiivistetään vuonna 2025. Vakavan poikkeaman käsittelyajaksi ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi on määritelty maksimissaan kolme arkipäivää.



Q1 / 2025

Tulossa olevia toimenpiteitä:

  • Omavalvontakäyntien käynnistäminen, fokuksena asiakastyön kirjaaminen
  • Uudistuneen ympäristösuunnitelman siirtyminen Pelsu-järjestelmään
  • Ohjaus- ja valvontakäyntien palautteen parempi hyödyntäminen koko Familarissa
  • Uudistettu palautekysely sosiaalityöntekijöille

Kohtaamisen kosketuspisteitä perhekuntoutuksessa

Perheiden kohtaaminen perhekuntoutuksessa on jokapäiväistä ja erilaisissa tilanteissa tapahtuvaa, on kyse sitten perheen saapumisesta perhekuntoutukseen, arjen askareista tai työskentelystä. Joka tapauksessa on äärimmäisen tärkeää asettua sen äärelle, miten me kohtaamme asiakkaita ja miten toivoisimme asiakkaiden kohtaavan meitä.


Kohtaamisessa on äärimmäisen tärkeää kohdata asiakas omana itsenään, ilman ennakkoajatuksia. Asiakkaalla voi olla perhekuntoutukseen tullessaan jo valmiina itselleen luotu odotus siitä, miten työntekijä näkee hänet menneisyytensä ja aikaisempien kirjauksien perusteella. Jotta kohtaaminen voisi olla mahdollisimman autenttinen, huomioiva ja läsnäoleva, se vaatii työntekijältä vahvaa mielellistämistä siitä, miten asiakas saattaa jännittää ensi kohtaamista.

Aito kohtaaminen pohjustaa orastavaa luottamusta

Kohtaaminen ei ole perhekuntoutuksessa vain perheen ja yhden työntekijän välinen tapahtuma vaan perhekuntoutuksessa työskentelee yli kymmenen työntekijää. On todella tärkeää työntekijänä asettua siihen, miten voimme luoda asiakkaalle tunteen aidosta kohtaamisesta. Kohtaamisen kautta luodaan polku orastavalle luottamuksen synnyttämiselle.


Kohtaamiseen liittyvät aina sanat, mutta ennen kaikkea eleet ja ilmeet. Kun sanamme ja eleemme ovat samassa linjassa, silloin kohtaaminenkin on aitoa. Voimme myös sanoittaa, mikä meitä mietityttää kohtaamisessa, jolloin asiakas tietää mitä pohdimme. Tämä auttaa rakentamaan luottamusta asiakkaan ja työntekijän välille. Usein asiakkaamme tarkkailevat kovasti tapaamme olla vuorovaikutuksessa, eleitämme ja olemustamme. Sanoittamisen kuuluu olla eleiden kanssa samassa linjassa ja siksi sanoittaminen on merkityksellistä kohtaamisen aikana.

Molemminpuolinen ymmärrys kasvaa

Istuessani palaverissa havahdun siihen, miten vieraskielinen perhe sanoittaa suomeksi sanoja, samalla kertoen omaohjaajien oppineen omaa kieltään. Ja he pitävät asiaa itselleen äärimmäisen tärkeänä. Näen asiakkaan hymyilevät kasvot ja työntekijäni iloisen hymyn ja heidän vaihtamansa katseen. He ovat vuorovaikutuksessa, iloiten jakamastaan opista, toistensa ymmärtämisestä. On tapahtunut kohtaaminen, jossa molemmat ovat halunneet ymmärtää toisiaan. Esihenkilönä tämän vuorovaikutuksen näkeminen tuntuu äärimmäisen hyvältä. Työntekijä iloitsee asiakkaan ilosta ja asiakas iloitsee tullessaan kohdatuksi, ymmärretyksi ja kuulluksi. Asiakastyötä parhaimmillaan, asiakas on tullut nähdyksi.

Sanoittamisen kuuluu olla eleiden kanssa samassa linjassa.

Tunteenpurkaukset otetaan vastaan

Työhömme kuuluvat vahvasti tunteet ja asiakkaat kohdistavat erilaisia tunteita työntekijöitämme kohtaan. Kerromme aina,
että meillä saa näyttää tunteitaan ja kuuluukin näyttää, mutta tunteiden näyttämisellä on rajat. Jotta asiakkaan tunteenpurkauksen jälkeen voimme tavata asiakkaan uudelleen, meillä pitää työntekijöinä olla hyvä resilienssi ja ymmärrys asiakkaan tuntemaan tunteenpurkaukseen. Me emme voi vastata siihen samalla tavalla vaan ymmärtäväisesti. Työntekijöiden tukena tulee olla ehdottomasti tiimi ja esihenkilö.

Kohtaamisen näkökulmasta on äärimmäisen merkityksellistä, että voimme palata asiakkaan kanssa tunteenpurkaukseen ilman provokaatiota vaan sanoittaen huomioitamme. Kaikkein tärkeintä on kohdata asiakas ilman kytemään jäänyttä tunnetta, koska silloin tunteet saattaisivat eskaloitua. Siksi on tärkeää, että työntekijä auttaa asiakasta huomaamaan asioita ja kohtaa asiakkaan arvokkaasti tällaisen tilanteen jälkeenkin. Miten muuten opetamme ja tuemme asiakasta tunnistamaan omia toimintatapojaan ja ohjaamaan lempeästi muuttamaan omaa toimintatapaansa.

Muutoskohdat tarjoavat tilaisuuden oppia

Kohdataan ihminen ihmisenä. Uskalletaan ihmetellä asioita ja tutustua asiakkaaseen ja hänen tarinaansa elämän varrella. Muutokset tapahtuvat aidoissa kohtaamisissa, tilanteissa, joissa ei tarvitse pälyillä tai varmistella ohjaajan motivaatiota tukea asiakasta. Muutokset tapahtuvat kohtaamisten kautta niin arjessa kuin suunnitellusti työskentelyissä. Ne ovat oivallisia kohtia sanoittaa ja oppia uutta. Usein me ohjaajatkin opimme uutta asiakkailtamme, vastavuoroisesti, sillä silloin meillä on arvo.


Meidän tiedollamme ja kokemuksellamme on arvo, jota voi opettaa molemmin puolin, niin asiakkaalta työntekijälle kuin toisinpäin. Arvokasta kohtaamista ansaitsee jokainen, ja se on yksi tärkeimpiä elementtejä yksikössämme.

TEKSTI: Mira Norräng, yksikönjohtaja, Eemelin Perhetukiyksikkö

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Satakunnan alueen Familar Extra -lehdessä 2024

Ammatillinen tukihenkilötyö

Vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat lapsille ja nuorille äärimmäisen arvokkaita, mutta ammatillinen tukihenkilötyö ei ole korvattavissa vapaaehtoisilla. Ammatillinen tukihenkilö on koulutettu sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, jolla on ymmärrystä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä teemoista ja näin ollen ammattitaitoa kohdata eri tavoin oireileva lapsi ja nuori. Ammatillista tukihenkilötyötä ohjaa lait ja säädökset ja työskentely on näyttöön perustuvaa sekä työskentelyyn kuuluu myös asianmukainen dokumentointi. Lisäksi ammatillisella tukihenkilöllä on käytössään usein myös moniammatillisen tiimi tuki sekä mahdollisuus työnohjaukseen, mikä vaikuttaa työskentelyn laatuun.

Ammatillinen tukihenkilötyö mahdollistaa monenlaisen tavoitteellisen työskentelyn. Tukihenkilötyön keskiössä on voimavarakeskeisyys. Valmentavan ja voimavarakeskeisen työskentelyotteen avulla lapsi tai nuori pääsee esimerkiksi oppimaan uusia taitoja, kasvattamaan itsevarmuuttaan, pohtimaan omaa identiteettiään, tunnistamaan ja hyödyntämään voimavarojaan, harjoittelemaan sosiaalisia taitoja sekä keskustelemaan ja käsittelemään vaikeita asioita aikuisen tuella.

Vaikka tukihenkilötyössä usein hyödynnetäänkin toiminnallisia menetelmiä, ei työskentely ole sirkushuvien mahdollistamista, vaan pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja suhdeperusteista työtä, jonka avulla pyritään pääsemään asetettuihin tavoitteisiin. Ammatillinen tukihenkilötyö on osallistavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä.

Tukihenkilö on läsnä, kannustaa, ohjaa ja joskus myös haastaa lasta tai nuorta sekä antaa tarvittaessa ammatillista näkemystä lapsen ja perheen tuen tarpeesta osana lähiverkostoa. Suhdeperusteisuuden myötä erilaiset tuen ja palveluiden tarpeet voivat tulla esiin varhaisessa vaiheessa, jolloin muihin palveluihin ohjautuminen tukihenkilön toimesta voi tapahtua oikea-aikaisesti. Ammatillinen tukihenkilötyöskentely voi olla kiintymyssuhdetta korjaavaa ja siksi työskentelylle pitäisi antaa tarpeeksi aikaa, eikä tukisuhteita pitäisi katkaista liian varhaisessa vaiheessa. Ammatillinen tukihenkilötyö voi olla myös osa jälkihuollon ohjaustyötä.

Huhtikuussa 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan nuorten ahdistusoireet on lisääntyneet huomattavan paljon lyhyellä aikavälillä erityisesti 13–16- vuotiaiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan erityisesti tunnetiloihin, keskittymiseen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa liittyy aiempaa enemmän haasteita. (Turun Yliopisto 2024.) THL:n julkaisemasta tilastosta käy ilmi, että psykiatriseen hoitoon pääsyä on odottanut heinäkuussa 2024 1799 alle 23-vuotiasta lasta ja nuorta (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024). Jonot hoitoon pääsemiseksi kertovat karua faktaa palveluiden tarpeesta ja niiden ruuhkautumisesta. Ammatillinen tukihenkilötyö voi tällaisessa tilanteessa olla lapselle ja nuorelle avuksi ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä ennen muihin palveluihin pääsemistä. Toisaalta ammatillisella tukihenkilötyöllä voidaan myös ehkäistä muiden palveluiden tarvetta.

Ammatillinen tukihenkilötyö tarjoaa varhaista tukea, mikä auttaa ehkäisemään korjaavien palveluiden tarvetta, eikä näin ollen hyvinvointitalousajattelun näkökulmasta se ole palvelu, josta kannattaa säästää.

Kirjoittaja:
Marianna Hannukainen
Avopalveluiden ohjaaja
Familar avopalvelut, Pirkanmaa

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024. Psykiatrista hoitoa ja hoidon tarpeen arviointia odottavat lapset ja nuoret. Tilastoraportti. Luettu 16.9.2024. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/psykiatria/fact_eshjono_psykiatria

Turun Yliopisto. 2024. Suomalaisnuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Mediatiedote. Luettu 16.9.2024. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomalaisnuorten-ahdistuneisuus-on-lisaantynyt

Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q3/2024


Toteutuneet kehittämistoimet Q3/2024

Toimintariskien arviointi
Lastensuojelussa toteutettiin omavalvontaan liittyvä toimintariskien arviointi, jonka tarkoituksena on arvioida toimintaan ja sen jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Arviointia uudistettiin, ja se erotettiin omakseen työn vaarojen arvioinnista, joka toteutettiin jo Q2:n aikana. Tulokset arvioinnista käsitellään vuoden viimeisellä kvartaalilla.


Omavalvontakäynnit
Kevään aikana aloitetut, Mehiläisen sosiaalipalveluissa yhteisesti toteutettavat kaikkia toimipisteitä koskettavat omavalvontakäynnit saatiin muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta suoritettua Q3:n aikana. Yhteenvedossa yhteisiksi kehittämisteemoiksi nousivat:
Avopalvelut: turvallisuusohjeistuksien terävöittäminen, riskiarvioinnin kehittäminen sekä asiakaspalautteen kehittäminen
Laitospalvelut (mukaan lukien perhekuntoutus): turvallisuuskäytännöt ja ennakointi, asiakkaiden kohtaaminen ja itsemääräämisoikeuden entistä parempi toteutuminen sekä kiinteistöhallinta
Perhehoidon tulokset valmistuvat lokakuussa.


Palautekysely sosiaalityöntekijöille
Lähetimme elokuussa 750 palautekyselyä hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöille koskien heidän kokemustaan asiakkaidensa ja itsensä saamasta palvelusta. Vastauksia tuli kaikilta palvelulinjoilta yhteensä 27. Valitettavasti tästä vastausmäärästä ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Palautteisiin liittyvänä kehittämiskohteena on jo syksyn aikana palautteen keräämisen uudelleenorganisointi.


Henkilöstötutkimus
Vuosittainen henkilöstötutkimus toteutettiin syyskuussa ja vastausprosentti nousi yli 73:n. Tulokset tutkimuksesta saadaan lokakuussa ja niiden perusteella tehdään kunkin toimintayksikön työyhteisön kehittämissuunnitelmat vuodelle 2025.


Muut kehittämiskohteet
Esihenkilöpäivien teemana oli syyskuussa jengiytyminen ja katuväkivalta, seksuaalisuuden monimuotoisuus ja sosiaalisen median haasteet. Kouluttajina toimivat THL:lta projektipäällikkö Jonna Laitonen, Mehiläisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo asioiden johtava asiantuntija Teemu Kärnä sekä lääkäri Atte Virolainen (#lääkäriatte).
Seksuaalisuuden monimuotoisuutta ja sosiaalisen median haasteita käsittelevät koulutukset ovat yksiköiden käytettävissä tallenteina.


Kuukausittaiset omavalvontakyselyt
Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta: hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät.
Omavalvontaindeksi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä oli 91,2 /100. (Q2/2024 87,7).


Poikkeamat Q3
Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti.
Q3/2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 881 (Q2 787) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4–5) poikkeamia oli 0,63 (Q2/2024 0,75) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.
Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q3/2024 8 kappaletta eli 0,15 (Q2 0,13) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun.

”Hyvin kaikki järjestyy ja apua saa, jos sitä tarvitsee” – opinnäytetyö lastensuojelun sijaishuoltoon

Kuva 1: Levonen, J. Painosta tullut Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on lastensuojelulaissa (2007/417) määritetty suunnitelma siitä, miten lastensuojelulaitoksessa huomioidaan ja edistetään lasten oikeuksien toteutumista. Lakimuutos on tullut voimaan vuonna 2020, joten opinnäytetyön aiheena hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on verrattain tuore. Lastensuojelulain mukaan lapsia tulee osallistaa suunnitelman tekemiseen. Lasten kuuleminen on tärkeä osa prosessia, joten tilaajaorganisaatio ja opinnäytetyön tekijät halusivat panostaa siihen. Lasten osallisuudesta säädetään myös YK:n lapsenoikeuksien sopimuksessa. Pykälän 12 mukaan, lapsella on oikeus oman mielipiteensä ilmaisemiseen kaikissa häntä koskevissa asioissa ja lapsen mielipide on huomioitava ikä- ja kehitystason mukaisesti (Unicef).

Hietamäen ja Jalkasen opinnäytetyössä osallistamisen keinoksi valikoitui pelillistäminen ja VAMKin sosionomikoulutuksessa tutuksi tullut suomalainen Seppo.io-pelillistämisalusta. Pelillistämisen hyödyntäminen prosessissa tarjosi uuden ja mielenkiintoisen näkökulman opinnäytetyölle, sekä lapsilähtöisen keinon lastensuojelulain hahmottamiselle. Pelillistämisellä tarkoitetaan asioiden tekemistä pelien kaltaisiksi ja oleellista pelillistämisessä on tavoittellisuus pelin taustalla (Seppo). Hietamäki ja Jalkanen loivat Seppo-alustalle mobiililaitteella pelattavan pelilaudan, johon oli koottu kysymyksiä lastensuojelulain pohjalta. Hyvän kohtelun suunnitelmasta ja Seppo-pelistä kerrottiin jokaiselle Tahtorantaan sijoitetulle lapselle. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja vastausprosentti oli hyvä. Seppo-pelin jälkeen pidetyssä purkutilaisuudessa lasten kanssa sovittiin, millaisia asioita hyvää kohtelua koskevaan suunnitelmaan kirjataan.

Tahtorannan Hyvän kohtelun suunnitelma valmistui maaliskuussa 2024. Lasten kuulemisen lisäksi Hietamäki ja Jalkanen hyödynsivät suunnitelman kokoamisessa THL:n lastensuojelun käsikirjaa, Tapio Rädyn kirjaa Lastensuojelulaki – Käytäntö ja soveltaminen, sekä Lastensuojelun keskusliiton julkaisemaa opasta Meidän oma valvontasuunnitelma – Opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa. Suunnitelma koostettiin Canva-verkkosivustolla, joka on helppokäyttöinen graafiseen suunnitteluun tarkoitettu sivusto. Suunnitelma painatettiin konkreettiseksi kompaktin kokoiseksi vihoksi ja se on tarkoitus julkaista julkisena asiakirjana Tahtorannan internet-sivuilla ja tehdä nuorille helposti saavutettavaksi QR-koodin avulla. Suunnitelma on nähtävillä kokonaisuudessaan myös Hietamäen ja Jalkasen opinnäytetyön liitetiedostoissa.

Mitä hyötyä opinnäytetyöstä on?

Opinnäytetyölle oli tilaus, joten konkreettinen tarve ja hyöty oli Hietamäelle ja Jalkaselle selkeä alusta asti. Kuitenkin vasta valmistunut tuotos auttoi hahmottamaan kaikkea sitä, mitä opinnäytetyö on. Kahden ammattikorkeakouluopiskelijan käsissä tuotoksesta tuli enemmän kuin vaadittiin. Opinnäytetyö tarjoaa laajan katsauksen lastensuojelun sijaishuoltoon ja hyvään lastensuojeluun.

Suunnitelma auttaa lisäämään Tahtorannan läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä tärkeimmän yhteistyökumppanin, eli lapsen kanssa. Hyvin laadittu suunnitelma helpottaa yhteistyötä myös muiden tärkeiden verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, joita ovat esimerkiksi lapsen läheiset ja perhe, sosiaalityöntekijät, valvova viranomainen ja hyvinvointialueet. 

Hyvän kohtelun suunnitelma antaa kattavan kokonaiskuvan Tahtorannan arjesta ja nuoriin vaikuttavista asioista perusteluineen. Suunnitelma on kokonaisuudessaan laaja, mutta sisältää lasten kannalta tärkeitä tietoja. Lastensuojelun sijaishuolto on monimutkainen kokonaisuus ja lasten tulee saada itseään koskevaa tietoa luotettavasti ja selkeästi. Suunnitelma auttaa niin lapsia kuin aikuisiakin hahmottamaan monimutkaista lastensuojelun sijaishuollon kokonaisuutta ja palvelee konkreettisesti jokapäiväistä arkea. Tahtorannan esihenkilötaholta nousi esiin idea hyödyntää suunnitelmaa myös uuden työntekijän tai opiskelijan perehdytysmateriaalina.

Kuva 2: Otteita Hyvän kohtelun suunnitelmaan päätyneistä lasten kommenteista.

Hyvän kohtelun suunnitelma tulee tarkastaa ja päivittää lastensuojelulain määräämänä vuosittain ja tarvittaessa, joten Hietamäki ja Jalkanen pitivät tärkeänä koota suunnitelmasta helposti muokattavan. Seppo-alustalle luotu peli on olemassa Tahtorannan Seppo-tunnuksien takana, ja pelin voi helposti päivittää ja käynnistää uudelleen vuosittain. Suunnitelmapohja löytyy Canva-verkkosivustolta tunnuksien takaa, ja on myös helposti muokattavissa. Suunnitelmasta on mahdollisuus nostaa erillisiä sivuja julisteiksi ja on muokattavissa vielä tiivistetymmäksi versioksikin.

Hietamäki ja Jalkanen toivovat opinnäytetyön julkisuuden tuovan mukanaan myös yhteiskunnallista hyötyä. Opinnäytetyön ja hyvän kohtelun suunnitelman otsikoksikin nostettu nuoren lause ”Hyvin kaikki järjestyy ja apua saa, jos sitä tarvitsee” on hieno kiteytys koko lastensuojelun sijaishuollon tavoitteesta. Lastensuojelu näkyy uutisotsikoissa usein negatiivisessa mielessä. Lastensuojelun syvimpänä tarkoituksena on kuitenkin auttaa hädässä olevia lapsia ja nuoria takaamalla lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (THL). Lastensuojelun sijaishuolto ansaitsee myös positiivista näkyvyyttä.

TEKSTI | Aira Bragge, Tuulia Hietamäki ja Jenni Jalkanen

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Vaasan ammattikorkeakoulun Energiaa verkkolehdessä. 

https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/ihmisyys/hyvin-kaikki-jarjestyy-ja-apua-saa-jos-sita-tarvitsee-opinnaytetyo-lastensuojelun-sijaishuoltoon/

Lähteet

Familar lasten ja perheiden tukena – Katso video

Halusimme tehdä videon, joka pureutuu ydintehtäväämme: lapsiin ja perheisiin. Halusimme luoda toivoa ja muistuttaa niin teitä siellä kuin myös meitä itseämme siitä, että tällä työllä on valtava merkitys.

Kaiken keskiössä on lapsi. Hänen ainutkertainen lapsuutensa, jota me aikuiset emme voi mokata.

Tekijät tutuksi: Perhehoidosta Milla Höykinpuro

Mitä teet työksesi Familarilla?

Toimin perhehoidossa koulutuspäällikkönä. Käytännössä teen vähän kaikenlaista. Suunnittelen ja järjestän koulutuksia ja kehittämispäiviä sekä koulutan tukiperheitä, sijaisperheitä ja perhehoidon työntekijöitä. Vedän eri aiheisiin liittyviä työnohjauksellisia ryhmiä alueellisille tiimeille.

Lisäksi toimin työnohjaajana sijaisperheille vaativissa tai kriisiytyneissä tilanteissa. Kuulun perhehoidon kehittäjätiimiin, jossa edistämme monin tavoin perhehoidon laatua ja tuloksellisuutta kehittämällä prosesseja markkinoinnin, perheiden rekrytoinnin, valmennuksen, perheen ja lapsen yhdistämisen ja tukityöskentelyn osalta

Mikä olet koulutukseltasi ja miten päädyit alalle?

Olen sosiaalipsykologi, sosiaalityöntekijä, työnohjaaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Valmistun joulukuussa traumapsykoterapeutiksi. Olin aikanaan hyvinkin onnellinen yhteiskuntatieteilijä, kunnes päätin hankkia oikean ammatin. Päädyin alalle, josta en koskaan haaveillut. Huomasin kuitenkin nopeasti työn kiehtovuuden ja nyt olen ollut työn imussa 22 vuotta.

Mikä on työssäsi parasta?

Työni on arvojeni mukaista. Saan käyttää lasten hyvinvoinnin edistämiseksi sitä osaamista ja ymmärrystä, mitä vaativasta lastensuojelu- ja mielenterveystyöstä on vuosien myötä kertynyt. Erityisen ylpeä olen tuki- ja sijaisperheille suunnatusta Famile-valmennuksesta ja perhehoidon työntekijöille suunnatusta Famile-valmentajakoulutuksesta, joita olen rakentanut yhdessä työparini Titan kanssa. Familea kehittämässä on jatkuvasti koko perhehoidon porukka tuottamalla ideoita ja materiaalia valmennuksen tueksi. Iloa tuottaa myös se, että myös Familarin johtotasolla arvostetaan perhehoidon ammattitaitoa ja dynaamisuutta.

Mitä terveisiä lähettäisit sellaiselle, joka harkitsee Familaria työpaikkana?

Jos on valmis kehittymään ja kasvamaan, on Familar juuri oikea työpaikka. Lastensuojelussa on oltava valmis kohtaamaan itsensä ja oma elämänhistoriansa. Vain sitä kautta voi olla avuksi ja tueksi haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille.

Mitä toivot työelämässä vielä saavuttavasi?

En ajattele työelämää saavutusten vaan merkityksellisyyden kautta. Haluan oppia ja kokea asioita, jotka kasvattavat ammatillista ja samalla henkistä pääomaani. Traumapsykoterapeutin koulutuksen kautta saan yhdistää kaksi ammatillista intohimoani, lastensuojelun ja traumatyön.

Mistä ammatista haaveilit lapsena?

Minusta piti tulla sisustusarkkitehti, mutta tuli sosiaalipsykologi. Olen kyllä aina valmis antamaan hyviä neuvoja arkkitehtipuolisolleni, joka ottaa ne kohteliaasti vastaan

Miten rentoudut vapaa-aikana?

Mökkeilen, lenkkeilen, käyn kuntosalilla ja avannossa, kuuntelen musiikkia ja käyn konserteissa. Viimeksi tirautin muutaman kyyneleen Sir Elwoodin keikalla. Kesällä pääsen näkemään kohta 18-vuotiaan poikani kanssa Metallican ja Five Finger Death Punchin. Luovuuttani ruokin kutomalla villapaitoja ja katsomalla sisustusohjelmia.

Mistä haaveilet?

Olen kyllä luonteeltani haaveilija, mutta iän myötä olen oppinut ymmärtämään, että elämä on tässä ja nyt. Nautin kiireettömistä kohtaamisista ja lasteni iloista ja onnistumisista.

Hyvää ja maistuvaa kotiruokaa – vastuullisesti

Vastuullisen ruoan merkitys Familarissa

Familarin toimipaikoissa tarjottava kotiruoka on paitsi ravitsevaa ja herkullista, myös valmistettu vastuullisuusperiaatteita noudattaen. Panostamme hävikin vähentämiseen, mikä on konkreettinen tapa edistää kestävää kehitystä. Seuraamme tarkasti ruokamääriä ja suunnittelemme ateriat niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Käytämme myös sesonkien mukaisia, paikallisesti tuotettuja raaka-aineita, mikä vähentää ruoan kuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Ruoanlaitossa huomioidaan niin ihmisten ja ympäristönkin hyvinvointi, esimerkiksi lisäämällä kasvisten osuutta lautasella. Pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon tuotteita, jotka tukevat kestäviä tuotantotapoja ja ruoantuottajien oikeuksia.

Jatkuva kehitys ja tulevaisuuden tavoitteet

Familar on sitoutunut Mehiläisen sosiaalipalveluiden vastuullisuusohjelman mukaiseen jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on entistäkin vähäpäästöisempi toiminta, ja jokainen yksikkömme työskentelee yhteisten päämäärien eteen. Tavoitteitamme ovat muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, biojätteen tehokkaampi hyödyntäminen ja ympäristöystävällisempien raaka-aineiden käyttö.

Vastuullisuus on investointi tulevaisuuteen, jossa kasvatamme lapsia ja nuoria arvostamaan ympäristöä. Jokainen pieni teko, kuten ruokahävikin vähentäminen, kertoo heille, että he voivat vaikuttaa ja jokaisen meistä teoilla on merkitystä.