Familar

Ammatillinen tukihenkilötyö

Vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat lapsille ja nuorille äärimmäisen arvokkaita, mutta ammatillinen tukihenkilötyö ei ole korvattavissa vapaaehtoisilla. Ammatillinen tukihenkilö on koulutettu sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, jolla on ymmärrystä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä teemoista ja näin ollen ammattitaitoa kohdata eri tavoin oireileva lapsi ja nuori. Ammatillista tukihenkilötyötä ohjaa lait ja säädökset ja työskentely on näyttöön perustuvaa sekä työskentelyyn kuuluu myös asianmukainen dokumentointi. Lisäksi ammatillisella tukihenkilöllä on käytössään usein myös moniammatillisen tiimi tuki sekä mahdollisuus työnohjaukseen, mikä vaikuttaa työskentelyn laatuun.

Ammatillinen tukihenkilötyö mahdollistaa monenlaisen tavoitteellisen työskentelyn. Tukihenkilötyön keskiössä on voimavarakeskeisyys. Valmentavan ja voimavarakeskeisen työskentelyotteen avulla lapsi tai nuori pääsee esimerkiksi oppimaan uusia taitoja, kasvattamaan itsevarmuuttaan, pohtimaan omaa identiteettiään, tunnistamaan ja hyödyntämään voimavarojaan, harjoittelemaan sosiaalisia taitoja sekä keskustelemaan ja käsittelemään vaikeita asioita aikuisen tuella.

Vaikka tukihenkilötyössä usein hyödynnetäänkin toiminnallisia menetelmiä, ei työskentely ole sirkushuvien mahdollistamista, vaan pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja suhdeperusteista työtä, jonka avulla pyritään pääsemään asetettuihin tavoitteisiin. Ammatillinen tukihenkilötyö on osallistavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä.

Tukihenkilö on läsnä, kannustaa, ohjaa ja joskus myös haastaa lasta tai nuorta sekä antaa tarvittaessa ammatillista näkemystä lapsen ja perheen tuen tarpeesta osana lähiverkostoa. Suhdeperusteisuuden myötä erilaiset tuen ja palveluiden tarpeet voivat tulla esiin varhaisessa vaiheessa, jolloin muihin palveluihin ohjautuminen tukihenkilön toimesta voi tapahtua oikea-aikaisesti. Ammatillinen tukihenkilötyöskentely voi olla kiintymyssuhdetta korjaavaa ja siksi työskentelylle pitäisi antaa tarpeeksi aikaa, eikä tukisuhteita pitäisi katkaista liian varhaisessa vaiheessa. Ammatillinen tukihenkilötyö voi olla myös osa jälkihuollon ohjaustyötä.

Huhtikuussa 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan nuorten ahdistusoireet on lisääntyneet huomattavan paljon lyhyellä aikavälillä erityisesti 13–16- vuotiaiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan erityisesti tunnetiloihin, keskittymiseen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa liittyy aiempaa enemmän haasteita. (Turun Yliopisto 2024.) THL:n julkaisemasta tilastosta käy ilmi, että psykiatriseen hoitoon pääsyä on odottanut heinäkuussa 2024 1799 alle 23-vuotiasta lasta ja nuorta (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024). Jonot hoitoon pääsemiseksi kertovat karua faktaa palveluiden tarpeesta ja niiden ruuhkautumisesta. Ammatillinen tukihenkilötyö voi tällaisessa tilanteessa olla lapselle ja nuorelle avuksi ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä ennen muihin palveluihin pääsemistä. Toisaalta ammatillisella tukihenkilötyöllä voidaan myös ehkäistä muiden palveluiden tarvetta.

Ammatillinen tukihenkilötyö tarjoaa varhaista tukea, mikä auttaa ehkäisemään korjaavien palveluiden tarvetta, eikä näin ollen hyvinvointitalousajattelun näkökulmasta se ole palvelu, josta kannattaa säästää.

Kirjoittaja:
Marianna Hannukainen
Avopalveluiden ohjaaja
Familar avopalvelut, Pirkanmaa

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024. Psykiatrista hoitoa ja hoidon tarpeen arviointia odottavat lapset ja nuoret. Tilastoraportti. Luettu 16.9.2024. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/psykiatria/fact_eshjono_psykiatria

Turun Yliopisto. 2024. Suomalaisnuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Mediatiedote. Luettu 16.9.2024. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomalaisnuorten-ahdistuneisuus-on-lisaantynyt

Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q3/2024


Toteutuneet kehittämistoimet Q3/2024

Toimintariskien arviointi
Lastensuojelussa toteutettiin omavalvontaan liittyvä toimintariskien arviointi, jonka tarkoituksena on arvioida toimintaan ja sen jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Arviointia uudistettiin, ja se erotettiin omakseen työn vaarojen arvioinnista, joka toteutettiin jo Q2:n aikana. Tulokset arvioinnista käsitellään vuoden viimeisellä kvartaalilla.


Omavalvontakäynnit
Kevään aikana aloitetut, Mehiläisen sosiaalipalveluissa yhteisesti toteutettavat kaikkia toimipisteitä koskettavat omavalvontakäynnit saatiin muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta suoritettua Q3:n aikana. Yhteenvedossa yhteisiksi kehittämisteemoiksi nousivat:
Avopalvelut: turvallisuusohjeistuksien terävöittäminen, riskiarvioinnin kehittäminen sekä asiakaspalautteen kehittäminen
Laitospalvelut (mukaan lukien perhekuntoutus): turvallisuuskäytännöt ja ennakointi, asiakkaiden kohtaaminen ja itsemääräämisoikeuden entistä parempi toteutuminen sekä kiinteistöhallinta
Perhehoidon tulokset valmistuvat lokakuussa.


Palautekysely sosiaalityöntekijöille
Lähetimme elokuussa 750 palautekyselyä hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöille koskien heidän kokemustaan asiakkaidensa ja itsensä saamasta palvelusta. Vastauksia tuli kaikilta palvelulinjoilta yhteensä 27. Valitettavasti tästä vastausmäärästä ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Palautteisiin liittyvänä kehittämiskohteena on jo syksyn aikana palautteen keräämisen uudelleenorganisointi.


Henkilöstötutkimus
Vuosittainen henkilöstötutkimus toteutettiin syyskuussa ja vastausprosentti nousi yli 73:n. Tulokset tutkimuksesta saadaan lokakuussa ja niiden perusteella tehdään kunkin toimintayksikön työyhteisön kehittämissuunnitelmat vuodelle 2025.


Muut kehittämiskohteet
Esihenkilöpäivien teemana oli syyskuussa jengiytyminen ja katuväkivalta, seksuaalisuuden monimuotoisuus ja sosiaalisen median haasteet. Kouluttajina toimivat THL:lta projektipäällikkö Jonna Laitonen, Mehiläisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo asioiden johtava asiantuntija Teemu Kärnä sekä lääkäri Atte Virolainen (#lääkäriatte).
Seksuaalisuuden monimuotoisuutta ja sosiaalisen median haasteita käsittelevät koulutukset ovat yksiköiden käytettävissä tallenteina.


Kuukausittaiset omavalvontakyselyt
Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta: hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät.
Omavalvontaindeksi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä oli 91,2 /100. (Q2/2024 87,7).


Poikkeamat Q3
Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti.
Q3/2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 881 (Q2 787) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4–5) poikkeamia oli 0,63 (Q2/2024 0,75) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.
Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q3/2024 8 kappaletta eli 0,15 (Q2 0,13) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun.

”Hyvin kaikki järjestyy ja apua saa, jos sitä tarvitsee” – opinnäytetyö lastensuojelun sijaishuoltoon

Kuva 1: Levonen, J. Painosta tullut Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on lastensuojelulaissa (2007/417) määritetty suunnitelma siitä, miten lastensuojelulaitoksessa huomioidaan ja edistetään lasten oikeuksien toteutumista. Lakimuutos on tullut voimaan vuonna 2020, joten opinnäytetyön aiheena hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on verrattain tuore. Lastensuojelulain mukaan lapsia tulee osallistaa suunnitelman tekemiseen. Lasten kuuleminen on tärkeä osa prosessia, joten tilaajaorganisaatio ja opinnäytetyön tekijät halusivat panostaa siihen. Lasten osallisuudesta säädetään myös YK:n lapsenoikeuksien sopimuksessa. Pykälän 12 mukaan, lapsella on oikeus oman mielipiteensä ilmaisemiseen kaikissa häntä koskevissa asioissa ja lapsen mielipide on huomioitava ikä- ja kehitystason mukaisesti (Unicef).

Hietamäen ja Jalkasen opinnäytetyössä osallistamisen keinoksi valikoitui pelillistäminen ja VAMKin sosionomikoulutuksessa tutuksi tullut suomalainen Seppo.io-pelillistämisalusta. Pelillistämisen hyödyntäminen prosessissa tarjosi uuden ja mielenkiintoisen näkökulman opinnäytetyölle, sekä lapsilähtöisen keinon lastensuojelulain hahmottamiselle. Pelillistämisellä tarkoitetaan asioiden tekemistä pelien kaltaisiksi ja oleellista pelillistämisessä on tavoittellisuus pelin taustalla (Seppo). Hietamäki ja Jalkanen loivat Seppo-alustalle mobiililaitteella pelattavan pelilaudan, johon oli koottu kysymyksiä lastensuojelulain pohjalta. Hyvän kohtelun suunnitelmasta ja Seppo-pelistä kerrottiin jokaiselle Tahtorantaan sijoitetulle lapselle. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja vastausprosentti oli hyvä. Seppo-pelin jälkeen pidetyssä purkutilaisuudessa lasten kanssa sovittiin, millaisia asioita hyvää kohtelua koskevaan suunnitelmaan kirjataan.

Tahtorannan Hyvän kohtelun suunnitelma valmistui maaliskuussa 2024. Lasten kuulemisen lisäksi Hietamäki ja Jalkanen hyödynsivät suunnitelman kokoamisessa THL:n lastensuojelun käsikirjaa, Tapio Rädyn kirjaa Lastensuojelulaki – Käytäntö ja soveltaminen, sekä Lastensuojelun keskusliiton julkaisemaa opasta Meidän oma valvontasuunnitelma – Opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa. Suunnitelma koostettiin Canva-verkkosivustolla, joka on helppokäyttöinen graafiseen suunnitteluun tarkoitettu sivusto. Suunnitelma painatettiin konkreettiseksi kompaktin kokoiseksi vihoksi ja se on tarkoitus julkaista julkisena asiakirjana Tahtorannan internet-sivuilla ja tehdä nuorille helposti saavutettavaksi QR-koodin avulla. Suunnitelma on nähtävillä kokonaisuudessaan myös Hietamäen ja Jalkasen opinnäytetyön liitetiedostoissa.

Mitä hyötyä opinnäytetyöstä on?

Opinnäytetyölle oli tilaus, joten konkreettinen tarve ja hyöty oli Hietamäelle ja Jalkaselle selkeä alusta asti. Kuitenkin vasta valmistunut tuotos auttoi hahmottamaan kaikkea sitä, mitä opinnäytetyö on. Kahden ammattikorkeakouluopiskelijan käsissä tuotoksesta tuli enemmän kuin vaadittiin. Opinnäytetyö tarjoaa laajan katsauksen lastensuojelun sijaishuoltoon ja hyvään lastensuojeluun.

Suunnitelma auttaa lisäämään Tahtorannan läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä tärkeimmän yhteistyökumppanin, eli lapsen kanssa. Hyvin laadittu suunnitelma helpottaa yhteistyötä myös muiden tärkeiden verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, joita ovat esimerkiksi lapsen läheiset ja perhe, sosiaalityöntekijät, valvova viranomainen ja hyvinvointialueet. 

Hyvän kohtelun suunnitelma antaa kattavan kokonaiskuvan Tahtorannan arjesta ja nuoriin vaikuttavista asioista perusteluineen. Suunnitelma on kokonaisuudessaan laaja, mutta sisältää lasten kannalta tärkeitä tietoja. Lastensuojelun sijaishuolto on monimutkainen kokonaisuus ja lasten tulee saada itseään koskevaa tietoa luotettavasti ja selkeästi. Suunnitelma auttaa niin lapsia kuin aikuisiakin hahmottamaan monimutkaista lastensuojelun sijaishuollon kokonaisuutta ja palvelee konkreettisesti jokapäiväistä arkea. Tahtorannan esihenkilötaholta nousi esiin idea hyödyntää suunnitelmaa myös uuden työntekijän tai opiskelijan perehdytysmateriaalina.

Kuva 2: Otteita Hyvän kohtelun suunnitelmaan päätyneistä lasten kommenteista.

Hyvän kohtelun suunnitelma tulee tarkastaa ja päivittää lastensuojelulain määräämänä vuosittain ja tarvittaessa, joten Hietamäki ja Jalkanen pitivät tärkeänä koota suunnitelmasta helposti muokattavan. Seppo-alustalle luotu peli on olemassa Tahtorannan Seppo-tunnuksien takana, ja pelin voi helposti päivittää ja käynnistää uudelleen vuosittain. Suunnitelmapohja löytyy Canva-verkkosivustolta tunnuksien takaa, ja on myös helposti muokattavissa. Suunnitelmasta on mahdollisuus nostaa erillisiä sivuja julisteiksi ja on muokattavissa vielä tiivistetymmäksi versioksikin.

Hietamäki ja Jalkanen toivovat opinnäytetyön julkisuuden tuovan mukanaan myös yhteiskunnallista hyötyä. Opinnäytetyön ja hyvän kohtelun suunnitelman otsikoksikin nostettu nuoren lause ”Hyvin kaikki järjestyy ja apua saa, jos sitä tarvitsee” on hieno kiteytys koko lastensuojelun sijaishuollon tavoitteesta. Lastensuojelu näkyy uutisotsikoissa usein negatiivisessa mielessä. Lastensuojelun syvimpänä tarkoituksena on kuitenkin auttaa hädässä olevia lapsia ja nuoria takaamalla lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (THL). Lastensuojelun sijaishuolto ansaitsee myös positiivista näkyvyyttä.

TEKSTI | Aira Bragge, Tuulia Hietamäki ja Jenni Jalkanen

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Vaasan ammattikorkeakoulun Energiaa verkkolehdessä. 

https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/ihmisyys/hyvin-kaikki-jarjestyy-ja-apua-saa-jos-sita-tarvitsee-opinnaytetyo-lastensuojelun-sijaishuoltoon/

Lähteet

Familar lasten ja perheiden tukena – Katso video

Halusimme tehdä videon, joka pureutuu ydintehtäväämme: lapsiin ja perheisiin. Halusimme luoda toivoa ja muistuttaa niin teitä siellä kuin myös meitä itseämme siitä, että tällä työllä on valtava merkitys.

Kaiken keskiössä on lapsi. Hänen ainutkertainen lapsuutensa, jota me aikuiset emme voi mokata.

Tekijät tutuksi: Perhehoidosta Milla Höykinpuro

Mitä teet työksesi Familarilla?

Toimin perhehoidossa koulutuspäällikkönä. Käytännössä teen vähän kaikenlaista. Suunnittelen ja järjestän koulutuksia ja kehittämispäiviä sekä koulutan tukiperheitä, sijaisperheitä ja perhehoidon työntekijöitä. Vedän eri aiheisiin liittyviä työnohjauksellisia ryhmiä alueellisille tiimeille.

Lisäksi toimin työnohjaajana sijaisperheille vaativissa tai kriisiytyneissä tilanteissa. Kuulun perhehoidon kehittäjätiimiin, jossa edistämme monin tavoin perhehoidon laatua ja tuloksellisuutta kehittämällä prosesseja markkinoinnin, perheiden rekrytoinnin, valmennuksen, perheen ja lapsen yhdistämisen ja tukityöskentelyn osalta

Mikä olet koulutukseltasi ja miten päädyit alalle?

Olen sosiaalipsykologi, sosiaalityöntekijä, työnohjaaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Valmistun joulukuussa traumapsykoterapeutiksi. Olin aikanaan hyvinkin onnellinen yhteiskuntatieteilijä, kunnes päätin hankkia oikean ammatin. Päädyin alalle, josta en koskaan haaveillut. Huomasin kuitenkin nopeasti työn kiehtovuuden ja nyt olen ollut työn imussa 22 vuotta.

Mikä on työssäsi parasta?

Työni on arvojeni mukaista. Saan käyttää lasten hyvinvoinnin edistämiseksi sitä osaamista ja ymmärrystä, mitä vaativasta lastensuojelu- ja mielenterveystyöstä on vuosien myötä kertynyt. Erityisen ylpeä olen tuki- ja sijaisperheille suunnatusta Famile-valmennuksesta ja perhehoidon työntekijöille suunnatusta Famile-valmentajakoulutuksesta, joita olen rakentanut yhdessä työparini Titan kanssa. Familea kehittämässä on jatkuvasti koko perhehoidon porukka tuottamalla ideoita ja materiaalia valmennuksen tueksi. Iloa tuottaa myös se, että myös Familarin johtotasolla arvostetaan perhehoidon ammattitaitoa ja dynaamisuutta.

Mitä terveisiä lähettäisit sellaiselle, joka harkitsee Familaria työpaikkana?

Jos on valmis kehittymään ja kasvamaan, on Familar juuri oikea työpaikka. Lastensuojelussa on oltava valmis kohtaamaan itsensä ja oma elämänhistoriansa. Vain sitä kautta voi olla avuksi ja tueksi haavoittuvassa asemassa oleville lapsille ja nuorille.

Mitä toivot työelämässä vielä saavuttavasi?

En ajattele työelämää saavutusten vaan merkityksellisyyden kautta. Haluan oppia ja kokea asioita, jotka kasvattavat ammatillista ja samalla henkistä pääomaani. Traumapsykoterapeutin koulutuksen kautta saan yhdistää kaksi ammatillista intohimoani, lastensuojelun ja traumatyön.

Mistä ammatista haaveilit lapsena?

Minusta piti tulla sisustusarkkitehti, mutta tuli sosiaalipsykologi. Olen kyllä aina valmis antamaan hyviä neuvoja arkkitehtipuolisolleni, joka ottaa ne kohteliaasti vastaan

Miten rentoudut vapaa-aikana?

Mökkeilen, lenkkeilen, käyn kuntosalilla ja avannossa, kuuntelen musiikkia ja käyn konserteissa. Viimeksi tirautin muutaman kyyneleen Sir Elwoodin keikalla. Kesällä pääsen näkemään kohta 18-vuotiaan poikani kanssa Metallican ja Five Finger Death Punchin. Luovuuttani ruokin kutomalla villapaitoja ja katsomalla sisustusohjelmia.

Mistä haaveilet?

Olen kyllä luonteeltani haaveilija, mutta iän myötä olen oppinut ymmärtämään, että elämä on tässä ja nyt. Nautin kiireettömistä kohtaamisista ja lasteni iloista ja onnistumisista.

Hyvää ja maistuvaa kotiruokaa – vastuullisesti

Vastuullisen ruoan merkitys Familarissa

Familarin toimipaikoissa tarjottava kotiruoka on paitsi ravitsevaa ja herkullista, myös valmistettu vastuullisuusperiaatteita noudattaen. Panostamme hävikin vähentämiseen, mikä on konkreettinen tapa edistää kestävää kehitystä. Seuraamme tarkasti ruokamääriä ja suunnittelemme ateriat niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Käytämme myös sesonkien mukaisia, paikallisesti tuotettuja raaka-aineita, mikä vähentää ruoan kuljetuksesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Ruoanlaitossa huomioidaan niin ihmisten ja ympäristönkin hyvinvointi, esimerkiksi lisäämällä kasvisten osuutta lautasella. Pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon tuotteita, jotka tukevat kestäviä tuotantotapoja ja ruoantuottajien oikeuksia.

Jatkuva kehitys ja tulevaisuuden tavoitteet

Familar on sitoutunut Mehiläisen sosiaalipalveluiden vastuullisuusohjelman mukaiseen jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on entistäkin vähäpäästöisempi toiminta, ja jokainen yksikkömme työskentelee yhteisten päämäärien eteen. Tavoitteitamme ovat muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, biojätteen tehokkaampi hyödyntäminen ja ympäristöystävällisempien raaka-aineiden käyttö.

Vastuullisuus on investointi tulevaisuuteen, jossa kasvatamme lapsia ja nuoria arvostamaan ympäristöä. Jokainen pieni teko, kuten ruokahävikin vähentäminen, kertoo heille, että he voivat vaikuttaa ja jokaisen meistä teoilla on merkitystä.

Osallistava kirjaaminen avopalveluissa

Työntekijä tarvitsee osallistavan kirjaamisen tueksi hyvät työvälineet, sekä perehdytyksen osallistavaan kirjaamiseen. Työntekijän vastuulla on ottaa osallistava kirjaaminen omaksi työtavakseen ja huolehtia siitä, että jokaisen tapaamisen loppuun varataan aikaa kirjaamiselle. Osallistava kirjaaminen vaatii työntekijältä monia taitoja, kuten kykyä kuunnella aktiivisesti, kunnioittaa asiakkaan näkökulmaa ja tarjota tukea kirjaamisprosessissa. On tärkeää antaa asiakkaalle riittävästi tietoa ja ohjausta, jotta hän ymmärtää kirjaamisen merkityksen ja tavoitteet. Kun asiakkaan näkemykset on yhdessä selkeästi kirjattu, palvelua voidaan suunnitella ja toteuttaa yksilöllisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin.

Osallistava kirjaaminen vaatii sekä työntekijältä että asiakkaalta tietyn tahtotilan ja ympäristön onnistuakseen. Kirjaamiseen tulee varata tarpeeksi aikaa, jotta siinä säilyy aito vuorovaikutus. Kiireisissä työympäristöissä, joissa resurssit ovat rajalliset, vaaditaan erityistä herkkyyttä kuulla ja sanoittaa asiakkaan kokemukset.

Avopalvelujen liikkuva toimintaympäristö aiheuttaa osallistavalle kirjaamiselle omat haasteensa. Lisäksi on huomioitava asiakkaat, jotka eivät ole halukkaita osallistumaan kirjaamiseen. Näissä tilanteissa työntekijöillä on hyvä kokemus siitä, että he kirjaavat tapaamisen, ja seuraavalla tapaamisella pyytävät asiakasta kommentoimaan kirjausta ja mahdollisesti korjaamaan tai lisäämään jotakin sieltä puuttuvaa. Näin asiakkaan osallisuus säilyy olosuhteista huolimatta.

Parhaimmillaan työntekijät näkevät osallistavan kirjaamisen loistavana työvälineenä. Sen kautta voidaan pohtia yhdessä asiakkaan kokonaistilannetta ja tavoitteita, sekä käydä keskustelua siitä, onko jotain muutettavaa ja onko suunta oikea. Osallistava kirjaaminen parantaa yhteistyötä, tukee asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja lisää ymmärrystä syventäen luottamussuhdetta asiakkaan ja työntekijän välillä.

Kirjoittajat:
Ninja Savolainen, palvelupäällikkö
Aisu Kaila, vastaava ohjaaja
Avopalvelut Uusimaa -tiimi

Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q2/2024

Toteutuneet kehittämistoimet Q2/2024

Laatuportti / Työn vaarojen arviointi

Familarin toimipisteissä siirryttiin käyttämään Laatuportti- järjestelmää työn vaarojen arvioinnissa aikaisemman sähköisen lomakkeen sijaan. Pohjana arvioinnille käytetään sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa lomaketta.

Yksikkökohtaisten omavalvontasuunnitelmien seuranta- kehittämiskohteet

Valvontalain mukaista yksikkökohtaisen omavalvonnan seuranta ja kehittämiskohteiden julkaisua varten luotiin yhteinen pohja. Asiakirjat julkaistiin julkisessa tietoverkossa ensimmäisen kerran toukokuussa. Julkaisutaajuudeksi on Mehiläisen sosiaalipalveluissa sovittu kvartaali lain edellyttämän kolmesti vuodessa sijaan.

Omavalvontasuunnitelma

Valvira antoi toukokuussa 2024 määräyksen omavalvontasuunnitelmasta, joka sisälsi tarkennuksia ja uusia osa-alueita koskien yksiköissä tehtävää omavalvontaa. Määräyksen perusteella laadittiin uusi omavalvontasuunnitelmapohja, jota pilotoitiin kahdessa yksikössä. Uusi pohja otetaan käyttöön yksiköissä aikaisemman suunnitelman päivityksen mukaisessa aikataulussa, kuitenkin viimeistään vuoden 2024 aikana.

Muut kehittämiskohteet

Erityistä huomiota kiinnitimme kevään aikana paloturvallisuuteen. Yksiköissä tarkistettiin esimerkiksi eri sähkölaitteiden laturit ja opastettiin asiakkaita niiden oikeanlaisessa käytössä.

Työsuojeluvastaavilla sekä lääkehoidonvastaaville luotiin parempi näkyvyys yksiköiden turvallisuus- ja lääkehoidon poikkeamiin.

Kuukausittaiset omavalvontakyselyt

Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta; Hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät.

Omavalvontaindeksi vuoden 2024 toisella neljänneksellä 87,7/100. (Q1/2024 87,4).

Poikkeamat Q2

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti.

Q2/2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 787 (Q1 767) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4–5) poikkeamia oli 0,75 (Q1/2024 0,73) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q2/2024 0,13 (Q1 0,13) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun.

Q3/2024

Tulossa olevia toimenpiteitä:

  • sosiaalityöntekijöiden palautekysely
  • uudistettu toimintariskien arviointi