Familar

Fostersyskonskap inom familjevård / Sijaissisaruus perhehoidossa

Vad är fostersyskonskap? Det är en benämning för alla de barn som bor i samma hem, i samma fosterfamilj. Det gäller familjens möjliga biologiska barn samt de placerade barnen. Det kan också hända att det i samma familj bor placerade barn som inte är syskon med varandra, men de är fostersyskon eftersom de bor i samma hem. Begreppet är viktigt, eftersom det är ett sätt att skapa jämlikhet och inte dela upp barnen i “våra barn” och de placerade barnen.

Erfarenheten av fostersyskonskap är individuell för varje barn och den förändras också ofta med tiden. Den är kanske inte alltid sådan som de vuxna i familjen skulle önska. Det är många saker som påverkar fostersyskonskapet, till exempel den egna anknytningsmodellen hos barnet, hurdant förhållande barnet har till förädlarna och möjliga syskon, ålder och utvecklingsstadie, hur omgivningen förhåller sig till fosterfamiljen samt på vilket sätt alla familjemedlemmars behovs uppfylls. Det placerade barnet vill höra till familjen, men kan också känna sig utanför. Känslan av gemenskap växer i en kärleksfull atmosfär där barnen känner att de tas hand om och där de känner sig trygga. De placerade barnen har överlag svårare att anknyta syskonrelationer och upprätthålla dem. Det är därför viktigt att även stöda de placerade barns relationer till möjliga biologiska syskon som bor annanstans.

Fostersyskonskap är en central del av familjevården och därför ska den finnas med som tema redan under skolningen av fosterfamiljer. Fostersyskonskapet ska också tas i beaktande under bedömningen och valet av fosterfamilj till ett specifikt barn. Ett fungerande fostersyskonskap är essentiellt för en lyckad placering och minskar risken för att placeringen avbryts oväntat. Då en placering avbryts oväntat utan att behovet för placeringen försvunnit, är det oftast i alla fall i någon grad oron för de biologiska barnen som är orsaken. I skolningen för fosterfamiljer är det viktigt att ta med hela familjen redan i början av processen. Barnen i familjen ska likaså som de vuxna få tillräckligt med information om fostersyskonskap och familjevård överlag samt tid att bearbeta informationen och förbereda sig. Under placeringen är det tid, stöd och konkreta saker i vardagen som stöder fostersyskonskapet.

Skribent:
Sonja Mustonen
Socialarbetare
Familar Familjevårdstjänster, Nyland

Sijaissisaruus perhehoidossa

Mitä sijaissisaruus tarkoittaa? Se on määritelmä kaikille niille lapsille, jotka asuvat samassa kodissa, samassa sijaisperheessä. Se koskee sekä perheen mahdollisia biologisia lapsia että sijoitettuja lapsia. Samassa perheessä voi myös asua sijoitettuja lapsia, jotka eivät ole sisaruksia keskenään, mutta he ovat sijaissisaruksia koska asuvat samassa kodissa. Määritelmä on tärkeä ja tasa-arvoisuutta luova, koska se ei jaa lapsia “meidän lapsiimme” ja sijoitettuihin lapsiin.

Kokemus sijaissisaruudesta on jokaiselle lapselle yksilöllinen ja se myös muuttuu usein ajan kuluessa. Se ei ehkä aina vastaa perheen aikuisten toiveita. Sijaissisaruuteen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi lapsen oma kiintymyssuhde malli, millainen suhde lapsella on vanhempiin ja mahdollisiin sisaruksiin, lapsen ikä ja kehitystaso, ympäristön

suhtautuminen sijaisperheeseen sekä millä tavalla perheenjäsenten tarpeet huomioidaan. Sijoitetulla lapsella on halu kuulua perheeseen, mutta voi kokea myös ulkopuolisuuden tunnetta. Tunne yhteisöllisyydestä kasvaa rakastavassa ilmapiirissä, jossa lapset tuntevat, että heistä pidetään huolta ja he kokevat olevansa turvassa. Sijoitetuilla lapsilla on yleensäkin vaikeampaa solmia sisarussuhteita ja ylläpitää niitä. Tämän takia on tärkeää tukea myös sijoitettujen lasten suhteita mahdollisiin biologisiin sisaruksiin, jotka asuvat muualla.

Sijaissisaruudella on keskeinen osa perhehoidossa ja siksi on tärkeää, että aihetta käsitellään sijaisperheiden ennakkovalmennuksessa. Sijaissisaruus tulee myös huomioida arvioidessa sijaisperhettä lapselle. Toimivat sijaissisaruussuhteet ovat oleellisia onnistuneen sijoituksen kannalta ja vähentävät riskiä sijoituksen odottamattomaan katkeamiseen. Ainakin osasyynä sijoituksen katkeamiseen odottamattomasti sijoituksen tarpeen edelleen ollessa olemassa, on vanhempien huoli biologisista lapsistaan. Sijaisperheiden valmennuksessa on tärkeää, että koko perhe otetaan mukaan jo prosessin alussa. Perheen lapsien tulee perheen vanhempien lisäksi saada riittävästi tietoa sijaissisaruudesta ja perhehoidosta yleensä sekä aikaa käsitellä tietoa ja valmistautua. Sijoituksen aikana aika, tuki ja konkreettiset asiat arjessa tukevat sijaissisaruutta.

Kirjoittaja:
Sonja Mustonen
Sosiaalityöntekijä
Familar Perhehoitopalvelut, Uusimaa

Työkaveri meni elottomaksi – onneksi Pikku Tuulensuojassa osataan elvyttää

Pikku Tuulensuojassa koettiin yllättävä ja kauhistuttava hetki, työntekijän saadessa yllättäen sairaskohtauksen kesken työvuoron, jonka seurauksena hän meni elottomaksi. Onneksi paikalla olivat osaavat kollegat Joonas Salonen ja Karoliina Rautionaho, jotka aloittivat välittömästi elvytystoimet, joita jatkettiin ensihoidon tuloon saakka. Ensihoitajat saivat elintoiminnot palaamaan ja työkaverimme siirrettiin sairaalaan jatkohoitoon. Siellä useampi lääkäri kiitteli Joonaksen ja Karoliinan ripeää ja osaavaa elvyttämistä, joka pelasti työkaverimme hengen. 

Tilanne oli yllättävä, jota ei toivoisi kenenkään koskaan kokevan. Onneksi työparinani oli osaava Joonas, jonka kanssa saatiin tilanne nopeasti hallintaan, kommentoi tapahtunutta Karoliina Rautionaho.

Yksikössä juotiin tapahtuneen  jälkeen koko työryhmän kesken kakkukahvit sankareidemme ja erityisesti tapahtumasta selvinneen työkaverimme kunniaksi. Totesimme porukalla, että ensiaputaitojen ylläpito on äärimmäisen tärkeä asia, koska tilanne saattaa tulla eteen yllättäen.

Pikku Tuulensuojan työntekijät Joonas Salonen ja Karoliina Rautionaho.

Päivätoimintaa ja positiivisia haikuja Raussilan päihdeyksikössä

Raussilan toimintayksikössä aloitettiin kehittämisprojekti päivätoiminnan ja nuorten koulunkäynnin edistämiseksi. Tärkeimpiä elementtejä toiminnan käynnistymisessä ovat olleet dialogisuus ja positiivinen vahvistaminen. Tällä hetkellä eletään marraskuuta 2022 ja toiminta on lähtenyt tehokkaasti käyntiin. Nuoret ja aikuiset ovat omaksuneet nopeasti uusia kuntouttavia rutiineja ja yhteisö vaikuttaa motivoituneelta, kun yhdessä luodaan parempaa huomista.

Päivätoimintamme Raussilan toimintayksikössä on myös osa kuntouttavaa päihdetyötä. Päivätoiminnan tarkoituksena on vakauttaa päivärytmi, luoda sisältöä päivään ja saada onnistumisen kokemuksia. Uudet rutiinit ja toimintatavat tukevat nuorten hyvinvointia vahvistamalla nuorten minäpystyvyyttä ja voimavara-ajattelua. Parhaassa tapauksessa nuoren löytämät uudet voimavarat kannattelevat heitä tulevaisuudessa, kun sijaushuollon tukitoimet päättyvät. Kun näemme ja tuemme hyvää nuorissa, alkavat he uskoa hyvään itsekin.

Päivätoiminnan kuvaus:

Päivätoiminta toteutetaan arkipäivisin siten, että koulua käyvillä nuorilla on kaksi tuntia koulunkäyntiä ja yksi tunti yhdessä sovittua muuta aktiivista toimintaa, joka voi olla käytännössä mitä tahansa. Koulunkäynnin tehostamiseksi ja toiminnanohjauksen tukemiseksi on nuorille nimetty erikseen päivätoiminnan työryhmä, joka huolehtii koulunkäynnistä toimintayksikössä sekä päivätoiminnan kehittämisestä. Nuoria on kuultu paljon uusien rutiinien luomisessa ja tämä on vahtistanut nuorten osallisuuden tunnetta.

Nuorten kanssa tehdään joka viikko viikkosuunnitelma, johon kaikki tuovat oman ehdotuksensa ja yhdessä lähdetään sitä toteuttamaan. Koulutehtävien lisäksi nuorilla on myös tehtäviä mm. elämänhallinnan, elämäntaitojen sosiaalisten suhteiden, tunteiden käsittelyn sekä päihdetyöskentelyyn liittyviltä osa-alueilta. Näitä ohjataan mm. positiivisen pedagogiikan keinoin ja tehtävin. Päivätoiminnan ohjaajat ovat jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä lähikoulusta toimintayksikössä käyvän opettajan kanssa sekä, omaohjaajien ja omaohjaajatyöstä nousevien teemojen parissa.

Päivätoimintaa ohjaavat arvot:
1. Positiivinen kasvatus ja –pedagogiikka
2. Dialogisuus

Raussilan päivätoiminnan tiimi
Iiro & Heli

Teemavuodesta toiseen – Kurkistus omaohjaaja teemavuoteen ja vuoden 2023 suunnitelmiin

Vuoden aikana käydään läpi yhteensä 12 tavoitteellista ja omaohjaajatyöskentelyä tukevaa teemaa. Teemojen avulla on jo päästy tutustumaan muun muassa lasten elämänhistorioihin, erilaisiin kehon ja mielen rentoutusmenetelmiin sekä mentalisaatioon osana eheyttävää lastensuojelutyötä. Loppuvuoden aikana pureudutaan vielä lapsen oikeuksiin ja omaohjaajasuhteeseen – siihen, mikä tekee omaohjaajasuhteessa juuri ”meistä meidät”. Yhdistävinä tekijöinä kaikissa vuoden teemoissa ovat olleet yhteisen ajan lisääminen, sekä lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutussuhteen parantaminen.

Palaute teemavuodesta on ollut pääosin positiivista ja erityisesti yksilöllisen ja luovan työskentelyn mahdollistaminen on koettu hyväksi; toimivaankin omaohjaajatyöskentelyyn on saatu teemojen kautta lisämaustetta ja uusia näkökulmia. Kehittävää palautetta on saatu vuoden rytmittämistä ja teemojen lyhyestä kestosta; teemojen syvemmän toteuttamisen ja työhön nivomisen näkökulmasta yksittäisen aiheen keston pidentäminen koettaisiin usein vaihtuvia teemoja toimivammaksi ratkaisuksi. Omaohjaaja teemavuosi on jo nyt osoittanut, että yhteiseen teemaan panostaminen kannattaa! Vuoden lopussa toteutetaan palautekysely, jolla kartoitetaan omaohjaajien ja lasten kokemuksia teemavuodesta ja sen vaikuttavuudesta omaohjaajatyöskentelyyn. Palautteet toimivat kehittämisen välineenä ja kyselyn avulla kehittämisehdotuksia ja hyviä huomioita saadaan juuri sieltä, missä tapahtuu Familarin laadukas, lapsilähtöinen ja turvallinen asiakastyö.

Positiivista nostetta kohtaamisiin panostamalla!

Omaohjaaja teemavuoden opit ja vinkit antavat pohjaa tulevalle vuodelle ja tavoitteena on, että seuraava teemavuosi on entistäkin toimivampi, ja henkilöstöä sekä asiakkaitamme vieläkin

palvelevampi. Vuoden 2023 teemamme Familarissa on Kohtaaminen. Keskiössä tulevat olemaan hyvän näkeminen sekä ihmisten väliset suhteet niin lasten ja aikuisten, henkilöstön ja esihenkilön kuin Familarin ja yhteistyötahojenkin välillä. Kohtaamisen teemavuosi on jaettu vuosineljänneksiin ja teemat kulkevat aaltomaisesti tutustumisen kautta työskentelyvaiheeseen ja siitä edelleen yhteenvetoon ennen seuraavaan teemaan siirtymistä. Tarpeiden äärelle pysähtymistä, läsnäoloa ja kohtaamisia ihmisten välillä pyritään teemavuoden avulla lisäämään. Tavoitteena on positiivisen ilmapiirin ja välittävän kulttuurin leviäminen ja kiertyminen aikuisten kautta tärkeimpään – lapsiin.

Kohtaamisiin!

Teemavuosikoordinaattori Laura Kosonen
Vastaava ohjaaja, Pienryhmäkoti Hima

Häpeän tunne voi olla osa joulua

Häpeä on myös käyttäytymistä voimakkaasti säätelevä sosiaalinen tunne, joka syntyy vertailusta muihin ihmisiin tai silloin kun ihminen ei koe tulevansa nähdyksi sellaisena kuin haluaisi. 

Tätä epämiellyttävää tunnetta torjuakseen ihminen kehittää erilaisia käyttäytymisstrategioita. Ihminen voi yrittää suojata itseään esimerkiksi vetäytymällä sosiaalisista kontakteista, ryhtymällä suorittajaksi tai käyttäytymällä hyökkäävästi toisia ihmisiä kohtaan. Nämä kaikki suojelevat minuutta ja ovat siksi hyvinkin ymmärrettäviä käyttäytymismalleja. 

Miten työskennellä häpeän kanssa:

  • Nähdään ja hyväksytään ihminen sellaisena kuin hän on. Häpeä saa paradoksaalisesti sitä enemmän valtaa, mitä enemmän sen olemassaoloa yrittää kieltää tai peittää. Tämä vaatii työntekijältä myötätuntoa, hyväksyntää ja herkkyyttä.
  • Sovintoon häpeän kanssa pääsee siis vasta, kun tulee ensin tietoiseksi häpeästään ja myöntää sen vaikutuksen elämässään. Tämä vaatii työntekijältä sensitiivisyyttä, oikea-aikaisuutta ja hyviä keskustelutaitoja. Unohtamatta psykoedukaation tärkeyttä.
  • Häpeän kanssa työskenneltäessä on tärkeää avata uusia näkymiä tulevaisuuteen ja luoda toivoa tulevaisuuden suhteen. Tämä vaatii työntekijältä uskon ja toivon luomista.
  • Luottamuksellisen suhteen rakentamisen, paljastumisen ja itsekunnioituksen parantamisen jälkeen keskustelu siirretään häpeästä kohti voimavaroja.  Tämä vaatii työntekijältä kokonaisuuden hallintaa sekä rinnalla kulkemista.

Jo yksi ainoa kohtaaminen ammattilaisen ja asiakkaan välillä saattaa olla ihmiselle merkittävä häpeän näkökulmasta. Kohtaamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Kirjoittaja:
Titta Pohjantähti, Sijaisperhekoordinaattori ja perheterapeutti

Lähteet: Häpeän hoito, Katja Myllyviita (Duodecim, 2020)

Lapsen oikeuksien viikko

Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on ollut turvallisuus. Kysyimmekin teeman mukaisesti Facebook – sivullamme sitä, millä tavoin turvallisuutta voidaan lisätä. Vastauksia tuli hurjasti, valtava kiitos kaikille osallistuneille! Kommenteista muodostui sanapilvi, jossa asiat kasvavat sitä mukaa, kun niitä mainitaan. Melkoisen tärkeitä asioita  ?

#sunturvallisuus #munturvallisuus #familar #lapsenoikeudet 

Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 4

Eikä minulla ei ole sateenvarjoa mukana. Virittelen repun pääni päälle ja kuulokkeet korviin ja lähden lampsimaan. Päästyäni perille soitan ovikelloa, että ohjaaja tietää päästää minut sisälle. Vastassa on yksi lemppareistani, Laura. Hän aloittaa heti hössötyksen kastumisestani ja kuinka olisi pitänyt soittaa, niin he olisivat tulleet hakemaan. Hän huolehtii, että vaihdan kuivaa ylle ja pyytää minut välipalalle muiden seuraan. Ja niin minä teen. Mieleni on levollinen ja oloni turvallinen.

-Nora

Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? 

Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta.  

Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? 

FAmilar Perhehoitopalvelut ja yhteystiedot

Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 3

Istun koulutaksin kyydissä matkalla kotiin. Äiti on iltavuorossa ja isäpuoli töissä. Nousen taksista ja juoksen etuovelle, kengät märkään nurmikkoon lätsähtäen. Ovi on lukossa. Etsin avaimen piilopaikasta ja napsautan lukon auki.

Talo on tyhjä. Pikkueteisestä tulvahtaa nenääni hieman tympeä ummehtuneen haju, meidän talon haju. Meidän talomme on vanha. Lasken repun tuvan lattialle. Heitän märät kengät ja vaatteet keittiön sohvalle. Sellainen vanha levitettävä puusohva.

Talo pitää lämmittää ja se on minun tehtäväni koulun jälkeen. Lähden hakemaan liiteristä puita, sateesta huolimatta. Nappaan eteisen nurkasta ison punaisen sateenvarjon ja astun ulos.

Isäpuoli saapuu töistä, pikkuveli mukanaan. Saan huudot ja läpsäytyksen takaraivoon, olenhan jättänyt märät vaatteet sohvalle.

Olisipa äiti kotona, ajattelen.

-Nora

Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? 

Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta.  

Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? 

Familar perhehoitopalveluista lisää ja yhteystiedot

Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 2

Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko hymyn ja huolenpidon vai pelon ja paheksunnan? Odottiko joku kotona vai pitikö sinun selvitä yksin? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta?

Sadat, jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille huolenpitoa, hellyyttä ja hoivaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity ja saattaa ilmetä epäsosiaalisena tai aggressiivisena käytöksenä tai vetäytymisenä ihmissuhteista. Varhaislapsuuden turvattomasta kiintymyssuhteesta seurauksena saattaa olla kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteiden ja parisuhteiden muodostaminen on vaikeaa, suhteet tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta.

Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa?

tutustu aiheeseen lisää tästä

Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 1

Mielikuviini muistuu vastapuidun viljan tuoksu, puista putoavat omenat ja vaahteran lehdistä askarrellut kirjanmerkit. Silmissäni näkyy pimeä ja märkä kotitie ja kotiin unohtunut taskulamppu. Pimeys on totaalista, omat varpaankärjet eivät erotu juostessani pelottavan ja pimeän autotallin ohi kohti kotiovea. Astun sisään ovesta, johon koira on kynsinyt jäljet. Äiti odottaa sisällä. Hän tervehtii iloisesti ja pyytää viemään valuvan sateenvarjon kuivumaan kylpyhuoneeseen. Hän kysyy, tuliko kylmä ja laittaako hän kuumaa mehua. Kohta tulee varmaan suihkustakin kuumaa vettä, äiti laittoi juuri tulen pannuhuoneen pesään. Isä istuu tapansa mukaan sanomalehden ääressä olohuoneessa ja katsoo uutisia. Uutisten aikana ei saa metelöidä, pitää olla ihan hiljaa. Isä tervehtii eleettömästi. Olemus viestii lämpöä, vaikka katse pysyykin tiiviisti uutisissa. Tässä hetkessä ei ole mitään liikaa tai liian vähän.  

Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? 

Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta.  

Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? 

Familar perhehoitopalvelut