Lapsen oikeuksien viikko 18.11.2022 Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on ollut turvallisuus. Kysyimmekin teeman mukaisesti Facebook – sivullamme sitä, millä tavoin turvallisuutta voidaan lisätä. Vastauksia tuli hurjasti, valtava kiitos kaikille osallistuneille! Kommenteista muodostui sanapilvi, jossa asiat kasvavat sitä mukaa, kun niitä mainitaan. Melkoisen tärkeitä asioita ? #sunturvallisuus #munturvallisuus #familar #lapsenoikeudet
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 4 14.11.2022 Eikä minulla ei ole sateenvarjoa mukana. Virittelen repun pääni päälle ja kuulokkeet korviin ja lähden lampsimaan. Päästyäni perille soitan ovikelloa, että ohjaaja tietää päästää minut sisälle. Vastassa on yksi lemppareistani, Laura. Hän aloittaa heti hössötyksen kastumisestani ja kuinka olisi pitänyt soittaa, niin he olisivat tulleet hakemaan. Hän huolehtii, että vaihdan kuivaa ylle ja pyytää minut välipalalle muiden seuraan. Ja niin minä teen. Mieleni on levollinen ja oloni turvallinen. -Nora Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? FAmilar Perhehoitopalvelut ja yhteystiedot
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 3 11.11.2022 Istun koulutaksin kyydissä matkalla kotiin. Äiti on iltavuorossa ja isäpuoli töissä. Nousen taksista ja juoksen etuovelle, kengät märkään nurmikkoon lätsähtäen. Ovi on lukossa. Etsin avaimen piilopaikasta ja napsautan lukon auki. Talo on tyhjä. Pikkueteisestä tulvahtaa nenääni hieman tympeä ummehtuneen haju, meidän talon haju. Meidän talomme on vanha. Lasken repun tuvan lattialle. Heitän märät kengät ja vaatteet keittiön sohvalle. Sellainen vanha levitettävä puusohva. Talo pitää lämmittää ja se on minun tehtäväni koulun jälkeen. Lähden hakemaan liiteristä puita, sateesta huolimatta. Nappaan eteisen nurkasta ison punaisen sateenvarjon ja astun ulos. Isäpuoli saapuu töistä, pikkuveli mukanaan. Saan huudot ja läpsäytyksen takaraivoon, olenhan jättänyt märät vaatteet sohvalle. Olisipa äiti kotona, ajattelen. -Nora Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? Familar perhehoitopalveluista lisää ja yhteystiedot
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 2 26.10.2022 Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko hymyn ja huolenpidon vai pelon ja paheksunnan? Odottiko joku kotona vai pitikö sinun selvitä yksin? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille huolenpitoa, hellyyttä ja hoivaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity ja saattaa ilmetä epäsosiaalisena tai aggressiivisena käytöksenä tai vetäytymisenä ihmissuhteista. Varhaislapsuuden turvattomasta kiintymyssuhteesta seurauksena saattaa olla kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteiden ja parisuhteiden muodostaminen on vaikeaa, suhteet tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? tutustu aiheeseen lisää tästä
Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 1 5.10.2022 Mielikuviini muistuu vastapuidun viljan tuoksu, puista putoavat omenat ja vaahteran lehdistä askarrellut kirjanmerkit. Silmissäni näkyy pimeä ja märkä kotitie ja kotiin unohtunut taskulamppu. Pimeys on totaalista, omat varpaankärjet eivät erotu juostessani pelottavan ja pimeän autotallin ohi kohti kotiovea. Astun sisään ovesta, johon koira on kynsinyt jäljet. Äiti odottaa sisällä. Hän tervehtii iloisesti ja pyytää viemään valuvan sateenvarjon kuivumaan kylpyhuoneeseen. Hän kysyy, tuliko kylmä ja laittaako hän kuumaa mehua. Kohta tulee varmaan suihkustakin kuumaa vettä, äiti laittoi juuri tulen pannuhuoneen pesään. Isä istuu tapansa mukaan sanomalehden ääressä olohuoneessa ja katsoo uutisia. Uutisten aikana ei saa metelöidä, pitää olla ihan hiljaa. Isä tervehtii eleettömästi. Olemus viestii lämpöä, vaikka katse pysyykin tiiviisti uutisissa. Tässä hetkessä ei ole mitään liikaa tai liian vähän. Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta. Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? Familar perhehoitopalvelut
Kom med i vår verksamhet 20.1.2021 Ur nyheter och diskussioner i tidningar och på nätet framgår att det inom barnskyddet råder en ständig brist på familjevårdare. Kommuner, organisationer och privata serviceproducenter rekryterar och skolar aktivt familjer. Varje barn ska få en familj, som passar just det specifika barnet, därför borde det finnas tillräckligt med alternativ. Detta betyder att det ska finnas fler familjer än barn i behov av familj, men för tillfället har efterfrågan överskridit utbudet och antalet omhändertaganden ökar fortfarande. Bristen på familjevårdare beror oftast på att det inte finns tillräckligt med information om verksamheten. Från och med år 2012 har familjevården lagenligt varit det primära alternativet då barn placeras utanför hemmet. I familjevården får barn korrigerande erfarenheter och livslånga relationer. Familjevården försäkrar att barnen får en individuell vård, som är ett kostnadseffektivare och mänskligare alternativ än anstaltsvård. I familjevård med starkt stöd kan det placeras också mer krävande barn, som tidigare placerats inom anstaltsvård. Barnens uppförandestörningar eller till exempel somatiska sjukdomar är inte hinder för placering i familjevård. Inom familjevård kan likaså en hel familj placeras i en annan familj. Målet vid omhändertagning och placering är alltid att barnen kunde återvända hem och denna möjlighet bedöms regelbundet. Det är viktigt att kontakten mellan barnet och dess föräldrar är regelbunden också under placeringen utanför hemmet. Vid den tidpunkten då barnets och familjens situation återhämtat sig tillräckligt och grunder för omhändertagande inte längre finns, bör man påbörja förberedelserna för att barnet återvänder hem. Flytten hem bör planeras grundligt och processen ska framskrida på barnets villkor. Barnet, föräldrarna och familjevårdarna borde alla bli erbjudna tillräckligt med stöd under processen. Vad för slags personer blir familjevårdare? Det finns inget entydigt svar på detta, eftersom det finns lika stor mångfald bland familjevårdare som bland barn som placeras inom familjevård. Det krävs inga övernaturliga egenskaper. Familjevårdaren behöver bra samarbetskunskap och färdighet att förstå och godkänna olika slags människor och livsstilar, eftersom förutsättningen till en lyckad placering är ett fungerande samarbete med barnets föräldrar och annan närkrets. En viktig samarbetspart är även barnets socialarbetare, som i sista hand har ansvaret och gör besluten gällande barnets vård och omsorg. Familjevårdaren ska även vara engagerad, eftersom familjevårdaren binder sig till att sköta barnet så länge som placeringen är det bästa för barnet, vilket kan vara ända tills barnets blir myndigt. Flexibilitet är även grundläggande, eftersom vardagen kan innehålla mycket förändringar. För att kunna fungera som familjevårdare måste man först få en skolning för uppdraget. I Familar har vi en egen Famile-utbildning. Vi utbildar familjer även på svenska. Efter att familjerna tagit kontakt i oss, till exempel per telefon eller via vår nätsida, kommer vi överens om en telefontid, då vi går igenom familjen situation och berättar om vår verksamhet samt ser om det finns hinder för familjen att fungera som familjevårdare. Efter detta kan utbildningen börja. Utbildningen består av tre moduler, vilka innehåller individuella träffar, förhandsuppgifter och grupputbildningar. Stödfamiljerna är färdigt utbildade efter de två första modulerna. Fosterfamiljerna deltar även i den tredje modulen. Under utbildningen får de blivande familjevårdarna kunskap om barnens trauma och olika utmaningar. Familjevårdarna lär sig även självreflexion, det vill säga att granska sina egna handlingar och känslor. Vi i Familar lär oss under utbildningen känna familjevårdarna och deras historia bättre. Många familjer anser att det är bra att först börja som kortvarigare stödfamilj före förflyttning till att fungera som långvarig fosterfamilj. Det är även väsentligt att understryka att familjevårdarna inte blir lämnade ensamma, utan får stöd med det viktiga uppdraget. I Familar erbjuder vi starkt stöd till familjevårdarna. Varje familj har en egen arbetare som är i regelbunden kontakt med familjen och besöker familjen minst en gång i månaden. Vi har även en telefonjour som fungerar dygnet runt. Vi erbjuder familjevårdarna månatlig arbetshandledning och referensstöd. Utöver detta ordnar vi skolningar och rekreation. Vid behov erbjuder vi även barnvård och par- och familjeterapi. Familjevårdarna har även rätt till semesterdagar som förverkligas med hjälp av semesterfamiljer. Som familjevårdare får man inverka i barns liv och arbetet är samhälleligt betydelsefullt. Familjevårdare är ett yrke, eftersom ekonomiskt stöd utges, vilket möjliggör att utöva det som heltidsarbete, som även beaktas i pensionen. Dessutom är det likväl frågan om en kallelse och om viljan av att göra gott. De placerade barnen behöver en så kallad ”normal vardag” och närvarande vuxna, som besvarar barnens behov och uppmuntrar barnet. Ta kontakt om du blev intresserad och vill höra mera om vår verksamhet. -Sonja Mustonen, socialarbetare (pol.mag.) Perhehoitopalvelut
BLOGI: Välillä on hyvä mennä kauas, että näkee lähelle – ESR-hankkeen reissu Brnoon 25.6.2019 Harmaa marraskuu, mutta mieluisa puhelu. Tarjolla oli paikka ESR-hankkeen Brnon reissulle. Passin numero nopeasti ja olin listalla. Pääsin Tsekin tasavaltaan saakka vertailemaan suomalaista, tsekkiläistä, espanjalaista ja itävaltalaista lastensuojelua. Kyseisen ESR-hankkeen kautta tsekkiläinen lastensuojelujärjestö pyrkii saamaan uusia ideoita lastensuojelun kehittämiseksi Tsekin tasavallassa. Tätä kautta toimii myös aktiivinen opiskelijavaihto maidemme välillä. Kohteemme oli Brno, Tsekin toiseksi suurin kaupunki, jossa on nähtävissä sekä entisen ajan suuruus, että nyky-yhteiskunnan nurjat puolet. Kaupungin elävyys ja viihtyisyys perustuu pitkälti suureen määrään opiskelijoita, joiden vaellus viikonlopun viettoon kotikaupunkeihinsa hiljentää Brnon kadut viikonloppujen ajaksi. Vierailimme Brnossa sosiaalikeskuksessa, lastensuojelulaitoksissa ja nuorisokeskuksissa tutustuen käytäntöihin, lainsäädäntöön ja järjestelmiin pohtien maiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, toisiltamme oppien. Tsekkiläinen lastensuojelu on melko heikosti resurssoitua ja sosiaalityöntekijöiden valtaa on viime vuosina vähennetty. Sosiaalityöntekijä ei voi esimeriksi tehdä päätöstä kiireellisestä sijoituksesta vaan tarvitsee siihen oikeuden määräyksen. Resurssien vähyys merkitsee sitä, ettei perheille ole mahdollista tarjota tarvittavia avohuollon tukitoimia. Sosiaalityöntekijät kuitenkin kokevat, että päätösvallan väheneminen sosiaalityöntekijän työssä on mahdollistanut avoimemman ja luottamuksellisemman suhteen luomisen asiakkaisiin. Tsekkiläisessä sosiaalityössä on havaittavissa vanhanajan charmia, jossa sosiaalityöntekijä pyrkii aidosti tuntemaan asiakkaansa ja tarjoamaan omaa ammattitaitoaan asiakasperheen käyttöön. Asiakasmäärät ovat kuitenkin melko samoja kuin Suomessakin, joten työssä jaksaminen ja sen haasteet koskettavat myös tsekkiläistä lastensuojelua. Sosiaalityöntekijät pyrkivät huolehtimaan omasta jaksamisestaan samoin keinoin kuin Suomessakin, pyrkimällä erottamaan työ- ja vapaa-aika toisistaan ja turvautumalla kollegiaaliseen tukeen. Lastensuojeluyksiköt ovat kooltaan isoja. Keskittämisellä on historialliset ja taloudelliset juurensa. Suurimmassa yksikössä, jossa vierailimme, paikkoja oli lähemmäs 80, tosin jaettuna 6-8 lapsen yksiköihin, joiden kautta levottoman ympäristön stressaavuutta pyritään vähentämään. Lapsilla ei ole omia huoneita, kuten suomessa vaan he asuvat kahden hengen huoneissa. Tsekin tasavallassa lastensuojeluyksiköt ovat nimeltään joko ”education center” tai ”detension center”. Suomessa vastaavat yksiköt olisivat perus- ja erityisyksikköjä. Tosin sillä erotuksella, että Suomesta puuttuu eurooppalainen nuoriso-oikeus, jonka antamien tuomioiden perusteella nuorisoikäiset sijoitetaan rangaistusyksikköinä toimiviin lastensuojelulaitoksiin. Siitä huolimatta lastensuojeluyksiköiden johtajilla on hyvin vähän valtaa ja mahdollisuuksia rajoittaa haasteellisesti käyttäytyviä lapsia ja henkilökunnalta puuttuu erityisosaamista rajoittamisen suhteen. Isojen yksiköiden haasteena on vaikeus erikoistua lasten tarpeiden mukaiseen osaamiseen. Toisaalta isojen lastensuojeluyksiköiden etuna on moniammatillisten tiimien ja koulunkäynnin mahdollistuminen sijoitusyksikössä. Isot yksiköt mahdollistavat toimintojen keskittämisen ja taloudelliset säästöt, jolloin yksiköihin on ollut mahdollista rakentaa hienot ja toimivat yhteiset tilat. Tsekissä pienien vauvojen sijoituksia pyritään kaikin keinoin välttämään. Vierailimme äidille ja vauvoille suunnatussa perhekuntoutusyksikössä, jossa kuulemani perusteella äideillä oli suuria sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia, myös vakavaa päihteidenkäyttöä. Siitä huolimatta huostaanotot olivat hyvin harvinaisia. Perhehoidon haasteet olivat hyvin samanlaisia kuin Suomessa; hyviä perheitä on vaikea löytää ja lasten haasteet ovat vuosien myötä kasvaneet. Tsekin tasavallassa nuoriso- ja katutyö on keskittynyt nk. sosiaalihuoltolain alle. Myös yleisiä, matalan kynnyksen palveluita on jossain määrin tarjolla, mutta järjestelmä ei tunne Suomen kaltaista nuorisolakia, jolla nuoret pyritään taustastaan ja asemastaan riippumatta integroimaan samoihin ryhmiin ja tiloihin. Brnossa oli nähtävissä perinteisen katutyön käytäntö, mikä jossain määrin on Suomesta katoamassa. Suomessa painotetaan enenevässä määrin asiakkaan, lapsen tai nuoren omaa motivaatiota, mikä jättää ison osan syrjäytymässä olevista nuorista oman onnensa nojaan. Katutyön ”takaa-ajavalla” käytännöllä on edelleen sijansa myös suomalaisessa kulttuurissa, sillä kaikkia nuoria ei pystytä sitouttamaan aikuisten odottamalla tavalla. Reissun aikana tietoisuuden sisältö avartui ja suhteellisuudentaju kasvoi. Pääosaan ei noussut niinkään se, millaisen lainsäädännön tai rakenteiden kautta työtä tehdään vaan se, millaisella asenteella ja ylpeydellä se tapahtuu. Matkan aikana näkyvissä oli ilo ja palo työn tekemiseen huolimatta resurssien niukkuudesta. Samanlaisella palavalla sydämellä työtä tekevät sekä tuliset espanjalaiset että harkitsevat pohjalaiset. Vierailujen, presentaatioiden ja vapaiden keskustelujen kautta huomasimme, että maidemme systeemeissä on paljon sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Kansainvälisen yhteistyön, vierailujen ja opiskelijavaihdon kautta muistamme kyseenalaistaa oman tapamme ajatella. Yhteiskunnan muuttuessa myös lasten, nuorten ja perheiden tarpeet muuttuvat. Tiettyjen pysyvien lainalaisuuksien lisäksi on paljon liikkuvia tekijöitä, joiden mukana meidän on pysyttävä. Sen vuoksi on hyvä mennä välillä kauas, että näkee paremmin lähelle. – Milla Höykinpuro (sosiaalipsykologi, sosiaalityöntekijä YTM)
BLOGI: Työharjoittelu Familarissa 26.3.2019 Olen Sari Halme, toisen polven tamperelainen. Ikää on kertynyt muutama vuosi päälle 50:nen. Olen ammatinvaihtaja, noin vuosi sitten lähdin opiskelemaan lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoa. Aikaisemmat tutkintoni ovat artesaani ja visualisti. Perheeseeni kuuluvat 4 aikuista lasta, lapsenlapsi ja aviomies. Lemmikkimme on maltankoira Messi. Harrastan käsitöitä, liikuntaa, puutarhanhoitoa ja mökkeilyä. Sain mahdollisuuden olla työharjoittelussa Familarissa. Lastensuojeluala oli minulle vieras, mutta koin, että työ on niin tärkeää, että haluan tutustua alaan paremmin. Ala yllätti minut siinä mielessä, että työ on hyvin liikkuvaa, alalla on paljon erilaisia toimintamuotoja ja asioihin liittyy monta eri työvaihetta ja tehtävää. Työ on useimmiten pari tai tiimi työskentelyä, mutta suurin osa tehdään itsenäisesti. Työ on hyvin haastavaa. Sovitut tapaamiset ja tilanteet voivat vaihtua päivittäin. Työntekijältä vaaditaan joustavuutta, joustavuutta ja vielä kerran joustavuutta. Hyvästä tilannetajusta on paljon etua. Omasta jaksamisesta täytyy huolehtia terveellisillä elämän tavoilla, puhumalla työasioista ym. Huomasin myös miten tärkeää ja arvokasta työtä Familarissa tehdään. Emme aina voi valita mitä elämä tuo tai on tuonut tullessaan. Kannamme mukanamme erilaisia asioita ja välillä ammattilaisten pitää puuttua niihin. Ammattilaisten ja koulutettujen osaajien tuki ja asiakkaiden ohjaaminen on erittäin arvokasta työtä. Olin mukana avoimessa perhetukipalvelussa ja avoimessa nuorisopuolen toiminnassa. Työntekijät ottivat minut avoimesti vastaan. Sain selkeää ja monipuolista perehdytystä. Perehdytyksen jälkeen minun oli helppo toimia opiskelijan roolissa. Työssä oli paljon vuorovaikutusta, sain kohdata erilaisia perheitä ja nuoria sekä eri instansseja. Olin mukana myös Familarin toimistolla järjestettävissä avoimissa luento- ja iltatoiminoissa. Sain itse toteuttaa ryhmien kanssa erilaisia kädentaitoja. Tekemisen kautta sain tutustua lapsiin ja nuoriin. Askartelujen ja korujen tekemisen yhteydessä oli mukava jutella ja samalla auttaa, tukea ja kannustaa nuoria ja lapsia. Elämänkokemukseni, kiinnostukseni alaa kohtaan ja oma rauhallinen luonteeni olivat merkityksellisiä asioita siihen, että harjoittelu sujui hyvin ja sain hyvää palautetta. ”Elämä koostuu pienistä pisaroista. Välillä pisarat ovat suhjua, pientä kevyttä sadetta. Toisinaan räntäpisaroita, välillä vaakatasossa jäätävää viimaa. Silloin tällöin rankkasadetta tai harmonista, pehmeää, kevyttä lunta mutta ei niin kylmää, kosteaa, ettei jotain lämmintä ja aurinkoakin.” Pyyteetöntä rakkautta, halu auttaa ja tehdä hyvää, kiitos Familar! – Sari Halme (opiskelija)
BLOGI: Ilmariassa lakkoiltiin ilmaston vuoksi 15.3.2019 Osa Ilmarian koulun oppilaista vietti lakkoa mielenilmauksena ilmastoasioiden edistämiseksi, eivätkä osallistuneet koulutyöhön 15.3. Edellisenä päivänä ohjaajat haastoivat nuoria miettimään miksi lakko järjestetään, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa ja mitä esimerkiksi Ilmariassa voidaan asian hyväksi tehdä. Nuorten kanssa syntyi hyvää keskustelua ja he ehdottivat esimerkiksi sähkönkäytön vähentämistä keinoiksi toteuttaa lakkoa. Lakkopäivän ohjelmasta nuorten kanssa sovittiin yhdessä. Lakko kesti koulupäivän ajan, joten nuoret heräsivät normaaliin aikaan ja päivän toiminnot jatkuivat koulun loppumiseen saakka. Nuoret sitoutuivat olemaan kaksi tuntia ilman sähköllä toimivia laitteita ja samalla käytiin keskustelua siitä, mitä kaikkia sähkö- energiasyöppöjä taloissa on. Ensimmäiset pari tuntia nuoret tekivät koulutehtäviä omissa huoneissaan, etteivät jääneet jälkeen omista tavoitteistaan opiskelun suhteen. Lisäksi nuoret tekivät esitelmän aiheesta ilmastonmuutos. Esitelmä tehtiin kartongille ja laitettiin esille yhteisiin tiloihin muistuttamaan aiheesta. Esitelmää varten nuoret etsivät netistä tietoa siitä, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa, mitä siitä seuraa ja miten Ilmariassa voidaan tehdä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi ja luonnon suojelemiseksi. Päivän ohjelmaan kuului myös ulkoilualueen siistiminen ja roskakorien lisääminen piha-alueelle. Ohjaajat olivat innostuneesti mukana talkoissa, vaikka eivät lakkopäivää voineet viettääkään 🙂 Blogin kuva on Ilmarian nuoren ottama!
BLOGI: Nuoren ajatuksia asumispalveluyksikkö Koppurista 28.2.2019 ”Pohjalta voi nousta vaan jos sitä itse haluaa, ja ilman oikeanlaista apua matka jää puolitiehen. Olin saanut jo ennen muuttoa Koppuriin hitusen toivoa elämään ja tulevaan, motivaatiota parantua, mutta matka oli silti tosi vaikea. Välillä tuntui, ettei siitä tulisi mitään, että helpointa olisi vaan luovuttaa, mutta työntekijöiden kanssa emme luovuttaneet ja nyt olemme tässä pisteessä. Asun omassa asunnossa, hoidot loppusuoralla, työelämässä ja menossa kohti uusia korkeampia tavoitteita, eläen onnellista ja tasapainoista elämää. Koppuri oli yksi isoimmista syistä tähän kaikkeen paranemiseen ja eteenpäin menemiseen oman työn lisäksi. Sain tavata ihania ja välittäviä ihmisiä, jotka kulkivat yhdessä kanssani eteenpäin. Sain nauraa, itkeä, iloita, surra, haaveilla ja toteuttaa jopa osan ensimmäisistä haaveista. Haluan kiittää joka ikistä hoitajaa ja asukasta joka minua vei eteenpäin ja antoi toivoa ja välittämistä, jota en tule koskaan unohtamaan. Kenenkään elämä ei ole täydellistä, mutta siitä voi aina tehdä paremman yhdessä, minkä olen oppinut tällä matkalla. ” Kiitos kun jaoit ajatuksiasi kanssamme ja turvallista matkaa tästäkin eteenpäin! <3 Koppuri on Espoossa sijaitseva 8-paikkainen palveluasumisyksikkö. Koppurissa tarjotaan kuntouttavaa palveluasumista yli 18-vuotiaille mielenterveyskuntoutujille ja lastensuojelun jälkihuollossa oleville nuorille, joilla voi olla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus-, syömis-, tai neuropsykiatrisia häiriöitä, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsofrenia. Koppurin palveluasuminen tarkoittaa yksilöllistä ohjauksen ja intensiivisen kuntoutuksen järjestämistä nuorelle aikuiselle, joka tarvitsee määräaikaisesti tukea terveydenhoidossa, asumisessa ja muussa elämänhallinnassa. Yksikön toiminta-ajatuksena on, että asiakasta tuetaan kuntouttavan asumisen ja sosiaalisen sekä psyykkisen kuntoutuksen avulla itsenäiseen asumiseen, arkielämän perusasioista huolehtimiseen sekä koulunkäyntiin, opintojen aloittamiseen ja työpaikan hankkimiseen.