Familar

Päivätoimintaa ja positiivisia haikuja Raussilan päihdeyksikössä

Raussilan toimintayksikössä aloitettiin kehittämisprojekti päivätoiminnan ja nuorten koulunkäynnin edistämiseksi. Tärkeimpiä elementtejä toiminnan käynnistymisessä ovat olleet dialogisuus ja positiivinen vahvistaminen. Tällä hetkellä eletään marraskuuta 2022 ja toiminta on lähtenyt tehokkaasti käyntiin. Nuoret ja aikuiset ovat omaksuneet nopeasti uusia kuntouttavia rutiineja ja yhteisö vaikuttaa motivoituneelta, kun yhdessä luodaan parempaa huomista.

Päivätoimintamme Raussilan toimintayksikössä on myös osa kuntouttavaa päihdetyötä. Päivätoiminnan tarkoituksena on vakauttaa päivärytmi, luoda sisältöä päivään ja saada onnistumisen kokemuksia. Uudet rutiinit ja toimintatavat tukevat nuorten hyvinvointia vahvistamalla nuorten minäpystyvyyttä ja voimavara-ajattelua. Parhaassa tapauksessa nuoren löytämät uudet voimavarat kannattelevat heitä tulevaisuudessa, kun sijaushuollon tukitoimet päättyvät. Kun näemme ja tuemme hyvää nuorissa, alkavat he uskoa hyvään itsekin.

Päivätoiminnan kuvaus:

Päivätoiminta toteutetaan arkipäivisin siten, että koulua käyvillä nuorilla on kaksi tuntia koulunkäyntiä ja yksi tunti yhdessä sovittua muuta aktiivista toimintaa, joka voi olla käytännössä mitä tahansa. Koulunkäynnin tehostamiseksi ja toiminnanohjauksen tukemiseksi on nuorille nimetty erikseen päivätoiminnan työryhmä, joka huolehtii koulunkäynnistä toimintayksikössä sekä päivätoiminnan kehittämisestä. Nuoria on kuultu paljon uusien rutiinien luomisessa ja tämä on vahtistanut nuorten osallisuuden tunnetta.

Nuorten kanssa tehdään joka viikko viikkosuunnitelma, johon kaikki tuovat oman ehdotuksensa ja yhdessä lähdetään sitä toteuttamaan. Koulutehtävien lisäksi nuorilla on myös tehtäviä mm. elämänhallinnan, elämäntaitojen sosiaalisten suhteiden, tunteiden käsittelyn sekä päihdetyöskentelyyn liittyviltä osa-alueilta. Näitä ohjataan mm. positiivisen pedagogiikan keinoin ja tehtävin. Päivätoiminnan ohjaajat ovat jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä lähikoulusta toimintayksikössä käyvän opettajan kanssa sekä, omaohjaajien ja omaohjaajatyöstä nousevien teemojen parissa.

Päivätoimintaa ohjaavat arvot:
1. Positiivinen kasvatus ja –pedagogiikka
2. Dialogisuus

Raussilan päivätoiminnan tiimi
Iiro & Heli

Säikän sähkökatkoharjoitus

Lasten ja aikuisten kanssa pohdittiin mihin kaikkeen sähkö vaikuttaa ja miten esim. ruokaa voisi laittaa, jos sähkö puuttuukin. Taskulamppuleikkiä ei unohdettu ja todettiin että niistä tuleekin tosi hyvä valo lautapelien pelaamiseen. ? ?

Kokemuksia jaetaan myös Familarin muihin yksiköihin ja näin pyritään ennakoimaan myös tällaisia epävarmuustekijöitä.

Tutustu säikän yksikköön tästä

Teemavuodesta toiseen – Kurkistus omaohjaaja teemavuoteen ja vuoden 2023 suunnitelmiin

Vuoden aikana käydään läpi yhteensä 12 tavoitteellista ja omaohjaajatyöskentelyä tukevaa teemaa. Teemojen avulla on jo päästy tutustumaan muun muassa lasten elämänhistorioihin, erilaisiin kehon ja mielen rentoutusmenetelmiin sekä mentalisaatioon osana eheyttävää lastensuojelutyötä. Loppuvuoden aikana pureudutaan vielä lapsen oikeuksiin ja omaohjaajasuhteeseen – siihen, mikä tekee omaohjaajasuhteessa juuri ”meistä meidät”. Yhdistävinä tekijöinä kaikissa vuoden teemoissa ovat olleet yhteisen ajan lisääminen, sekä lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutussuhteen parantaminen.

Palaute teemavuodesta on ollut pääosin positiivista ja erityisesti yksilöllisen ja luovan työskentelyn mahdollistaminen on koettu hyväksi; toimivaankin omaohjaajatyöskentelyyn on saatu teemojen kautta lisämaustetta ja uusia näkökulmia. Kehittävää palautetta on saatu vuoden rytmittämistä ja teemojen lyhyestä kestosta; teemojen syvemmän toteuttamisen ja työhön nivomisen näkökulmasta yksittäisen aiheen keston pidentäminen koettaisiin usein vaihtuvia teemoja toimivammaksi ratkaisuksi. Omaohjaaja teemavuosi on jo nyt osoittanut, että yhteiseen teemaan panostaminen kannattaa! Vuoden lopussa toteutetaan palautekysely, jolla kartoitetaan omaohjaajien ja lasten kokemuksia teemavuodesta ja sen vaikuttavuudesta omaohjaajatyöskentelyyn. Palautteet toimivat kehittämisen välineenä ja kyselyn avulla kehittämisehdotuksia ja hyviä huomioita saadaan juuri sieltä, missä tapahtuu Familarin laadukas, lapsilähtöinen ja turvallinen asiakastyö.

Positiivista nostetta kohtaamisiin panostamalla!

Omaohjaaja teemavuoden opit ja vinkit antavat pohjaa tulevalle vuodelle ja tavoitteena on, että seuraava teemavuosi on entistäkin toimivampi, ja henkilöstöä sekä asiakkaitamme vieläkin

palvelevampi. Vuoden 2023 teemamme Familarissa on Kohtaaminen. Keskiössä tulevat olemaan hyvän näkeminen sekä ihmisten väliset suhteet niin lasten ja aikuisten, henkilöstön ja esihenkilön kuin Familarin ja yhteistyötahojenkin välillä. Kohtaamisen teemavuosi on jaettu vuosineljänneksiin ja teemat kulkevat aaltomaisesti tutustumisen kautta työskentelyvaiheeseen ja siitä edelleen yhteenvetoon ennen seuraavaan teemaan siirtymistä. Tarpeiden äärelle pysähtymistä, läsnäoloa ja kohtaamisia ihmisten välillä pyritään teemavuoden avulla lisäämään. Tavoitteena on positiivisen ilmapiirin ja välittävän kulttuurin leviäminen ja kiertyminen aikuisten kautta tärkeimpään – lapsiin.

Kohtaamisiin!

Teemavuosikoordinaattori Laura Kosonen
Vastaava ohjaaja, Pienryhmäkoti Hima

Häpeän tunne voi olla osa joulua

Häpeä on myös käyttäytymistä voimakkaasti säätelevä sosiaalinen tunne, joka syntyy vertailusta muihin ihmisiin tai silloin kun ihminen ei koe tulevansa nähdyksi sellaisena kuin haluaisi. 

Tätä epämiellyttävää tunnetta torjuakseen ihminen kehittää erilaisia käyttäytymisstrategioita. Ihminen voi yrittää suojata itseään esimerkiksi vetäytymällä sosiaalisista kontakteista, ryhtymällä suorittajaksi tai käyttäytymällä hyökkäävästi toisia ihmisiä kohtaan. Nämä kaikki suojelevat minuutta ja ovat siksi hyvinkin ymmärrettäviä käyttäytymismalleja. 

Miten työskennellä häpeän kanssa:

  • Nähdään ja hyväksytään ihminen sellaisena kuin hän on. Häpeä saa paradoksaalisesti sitä enemmän valtaa, mitä enemmän sen olemassaoloa yrittää kieltää tai peittää. Tämä vaatii työntekijältä myötätuntoa, hyväksyntää ja herkkyyttä.
  • Sovintoon häpeän kanssa pääsee siis vasta, kun tulee ensin tietoiseksi häpeästään ja myöntää sen vaikutuksen elämässään. Tämä vaatii työntekijältä sensitiivisyyttä, oikea-aikaisuutta ja hyviä keskustelutaitoja. Unohtamatta psykoedukaation tärkeyttä.
  • Häpeän kanssa työskenneltäessä on tärkeää avata uusia näkymiä tulevaisuuteen ja luoda toivoa tulevaisuuden suhteen. Tämä vaatii työntekijältä uskon ja toivon luomista.
  • Luottamuksellisen suhteen rakentamisen, paljastumisen ja itsekunnioituksen parantamisen jälkeen keskustelu siirretään häpeästä kohti voimavaroja.  Tämä vaatii työntekijältä kokonaisuuden hallintaa sekä rinnalla kulkemista.

Jo yksi ainoa kohtaaminen ammattilaisen ja asiakkaan välillä saattaa olla ihmiselle merkittävä häpeän näkökulmasta. Kohtaamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

Kirjoittaja:
Titta Pohjantähti, Sijaisperhekoordinaattori ja perheterapeutti

Lähteet: Häpeän hoito, Katja Myllyviita (Duodecim, 2020)

Lapsen oikeuksien viikko

Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on ollut turvallisuus. Kysyimmekin teeman mukaisesti Facebook – sivullamme sitä, millä tavoin turvallisuutta voidaan lisätä. Vastauksia tuli hurjasti, valtava kiitos kaikille osallistuneille! Kommenteista muodostui sanapilvi, jossa asiat kasvavat sitä mukaa, kun niitä mainitaan. Melkoisen tärkeitä asioita  ?

#sunturvallisuus #munturvallisuus #familar #lapsenoikeudet 

Saukkorannalle rakenteilla uudet toimitilat

Rakennustyöt Vaasan Rajalahdentiellä ovat alkaneet lokakuussa 2022 ja uutispalstallamme voit seurata rakennushankkeen edistymistä ja miten toimintaa suunnitellaan uusiin toimitiloihin. Saukkoranta on toiminut vuosien ajan Sundomissa vanhoissa tiloissa, jotka mittavistakin remonttitoimenpiteistä huolimatta ovat jääneet taloteknisesti sekä tiloiltaan ajastaan jälkeen. Uudet toimitilat kahdelle 7-paikkaiselle asuinyksikölle sekä yhteisille harrastetiloille, on suunniteltu nykyisten terveys- ja turvallisuusnäkökulmien lisäksi aistiystävällisiksi ja vähähiilisiksi. Yksikönjohtajana Saukkorannassa toimii sosionomi AMK Heidi Svartsjö. 

—

Familars specialbarnskyddsenhet Saukkoranta som är verksam i Vasa får nya, moderna lokaler i slutet av sommaren 2023. Byggnadsarbetet på Råviksvägen i Vasa har startat i oktober 2022 och på vår nyhetssida kan du följa byggprojektets gång och hur verksamheten planeras för de nya lokalerna. Saukkoranta har funnits i åratal i en äldre byggnad i Sundom, som trots omfattande renoveringsåtgärder halkat efter sin tid vad gäller byggnadsteknik och anläggningar. Den nya lokalen har för två enheter med 7 boendeplatser var och gemensamma hobbyanläggningar. Den nya lokalen är designade för att vara sensorvänlig och koldioxidsnål utöver de nuvarande hälso- och säkerhetsaspekterna. Heidi Svartsjö, socionom (YH) arbetar som enhetschef på Saukkoranta. 

Tutustu Saukkorantaan ja seuraa uudisrakennuksen valmistumista täällä

Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 4

Eikä minulla ei ole sateenvarjoa mukana. Virittelen repun pääni päälle ja kuulokkeet korviin ja lähden lampsimaan. Päästyäni perille soitan ovikelloa, että ohjaaja tietää päästää minut sisälle. Vastassa on yksi lemppareistani, Laura. Hän aloittaa heti hössötyksen kastumisestani ja kuinka olisi pitänyt soittaa, niin he olisivat tulleet hakemaan. Hän huolehtii, että vaihdan kuivaa ylle ja pyytää minut välipalalle muiden seuraan. Ja niin minä teen. Mieleni on levollinen ja oloni turvallinen.

-Nora

Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? 

Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta.  

Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? 

FAmilar Perhehoitopalvelut ja yhteystiedot

Suojaan sateelta, turvaan tuulelta osa 3

Istun koulutaksin kyydissä matkalla kotiin. Äiti on iltavuorossa ja isäpuoli töissä. Nousen taksista ja juoksen etuovelle, kengät märkään nurmikkoon lätsähtäen. Ovi on lukossa. Etsin avaimen piilopaikasta ja napsautan lukon auki.

Talo on tyhjä. Pikkueteisestä tulvahtaa nenääni hieman tympeä ummehtuneen haju, meidän talon haju. Meidän talomme on vanha. Lasken repun tuvan lattialle. Heitän märät kengät ja vaatteet keittiön sohvalle. Sellainen vanha levitettävä puusohva.

Talo pitää lämmittää ja se on minun tehtäväni koulun jälkeen. Lähden hakemaan liiteristä puita, sateesta huolimatta. Nappaan eteisen nurkasta ison punaisen sateenvarjon ja astun ulos.

Isäpuoli saapuu töistä, pikkuveli mukanaan. Saan huudot ja läpsäytyksen takaraivoon, olenhan jättänyt märät vaatteet sohvalle.

Olisipa äiti kotona, ajattelen.

-Nora

Millainen on sinun muistosi lapsuudesta? Muistatko lämmön ja huolenpidon, samoina pysyvät ja turvalliset asiat? Vai muistatko pelottavuuden ja etäisyyden, ennakoimattomuuden ja turvattomuuden? Millaiseen kotiin sinä astuit sateesta ja tuulesta? 

Sadat, ja jopa tuhannet lapset jäävät jatkuvasti vaille jatkuvuutta, ennakoitavuutta ja turvaa. Lapsuudessa syntyneen turvattoman kiintymyssuhteen vuoksi lapsilla on elämässään vaikeuksia kaverisuhteissa, koulussa ja kotona. Keskittyminen ja oppiminen on vaikeaa, koska pienessä päässä ei murheiden ja huolien lisäksi ole tilaa uusille asioille. Psyykkinen energia kuluu huolien pyörittelyyn ja vaarojen ennakointiin, eikä ilolle ja luovuudelle jää tilaa. Turvattomissa olosuhteissa tunteiden tunnistaminen, sanoittamisen ja käsittelemisen kyky ei kehity, jolloin oma paha olo jää piiloon aikuisilta. Varhaislapsuuden turvattomuudesta saattaa muodostua kiintymyssuhdetrauma, jonka seurauksena myös aikuisuuden sosiaaliset suhteet tuottavat haasteita, ystävyyssuhteet ja parisuhteet syntyvät nopeasti, tuottavat tuskaa ja katkeavat toistaen ja vahvistaen lapsuuden hylkäämisen kokemusta.  

Olisiko sinun kodissasi tilaa lapselle, jonka tulevaisuuden suuntaan voisit vielä vaikuttaa? 

Familar perhehoitopalveluista lisää ja yhteystiedot

Familar ja Laurea ammattikorkeakoulun MAPA-keskus kehittävät yhdessä Familarin MAPA-koulutusta

Tiistaina 25.10. tavattiin mukavissa merkeissä Hyvinkäällä Laurea Ammattikorkeakoulun Suomen MAPA-keskuksessa. Tilaisuudessa sovittiin MAPA-sopimuksen päivittämisestä ja Familarin kouluttajien täydennyskouluttamisesta. 

Familar on vuosien mittaan kouluttanut omia MAPA-kouluttajia ja tällä hetkellä riveissä on 16 Laurean kouluttamaa MAPA-kouluttajaa. Koulutukset toteutuvat yksiköissä toimintalähtöisesti ympäri Suomen kaikissa palveluissamme. 

Kuvassa vasemmalta lukien Laurean MAPA-keskuksen palvelukoordinaattori Minttu Riutsola, maavastaava Anna Vaara, Familarin pitkän linjan MAPA-kouluttaja Konsta Mäkinen ja Familarin lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen.

Lisätietoja:
https://suomenmapakeskus.fi/mapa/
MAPA® (Management of Actual or Potential Aggression), Haasteellisen käytöksen ennaltaehkäisy ja hallinta.
MAPA® on toimintamalli, joka antaa keinoja haasteellisen ja aggressiivisen käyttäytymisen hallintaan ja ennakointiin.
Lastensuojelupalveluiden johtaja Mikko Määttänen