Uudet tilat, jätskibaari ja aurinkoinen retki – nuorten päivä täynnä iloa 13.6.2025 Uudet tilat – valmiina vastaanottamaan nuoret Vierailumme alkoi uusien tilojen esittelyllä. Heti sisään astuessamme oli selvää, että tilat on suunniteltu huolella ja nuorten tarpeet huomioiden. Yläkerta oli jo lähes valmis, vain suurin osa kalusteista puuttuivat. Nuoret kiertelivät tiloissa uteliaina ja alkoivat heti pohtia, minkä huoneen he valitsisivat itselleen. Oli ilo huomata, kuinka innostuneita he olivat ja kuinka paljon he odottavat tilojen käyttöönottoa. Erityisen mukavaa oli se, että nuoret eivät keksineet mitään huonoa sanottavaa tiloista. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka hyvin suunnittelu on onnistunut. Tilat tuntuivat jo nyt kutsuvilta ja viihtyisiltä, vaikka ne eivät olleet vielä täysin valmiit. On helppo kuvitella, kuinka nämä tilat tulevat täyttymään naurulla, keskusteluilla ja yhteisillä hetkillä. Retki ostoskeskukselle – jäätelöä ja aurinkoa Talovierailun jälkeen suuntasimme läheiselle ostoskeskukselle tutustumaan sen tarjontaan. Ostoskeskus oli täynnä elämää, ja nuoret nauttivat kierrellä ja katsella ympärilleen. Yksi päivän kohokohdista oli löytömme – retrohenkinen jäätelöbaari, joka hurmasi meidät kaikki. Baarin värikäs sisustus ja laaja jäätelövalikoima toivat hymyn jokaisen kasvoille. Oli ihanaa istua yhdessä, nauttia jäätelöä ja jakaa päivän kokemuksia. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja lämpö helli meitä koko päivän ajan. Tämä teki retkestä erityisen miellyttävän. Kävelimme rauhassa, nautimme kesäisestä säästä ja pysähdyimme välillä ihailemaan ympäristöä. Tällaiset hetket ovat tärkeitä – ne luovat yhteisöllisyyttä ja tarjoavat mahdollisuuden rentoutua arjen kiireiden keskellä. Yhteiset kokemukset vahvistavat yhteisöä Päivä oli kaikin puolin onnistunut. Uusien tilojen näkeminen herätti innostusta ja odotusta tulevasta, ja ostoskeskusretki tarjosi mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä rennossa ilmapiirissä. On hienoa nähdä, kuinka nuoret ottavat tilat ja ympäristön omakseen. Heidän positiivinen asenteensa ja avoimuutensa ovat inspiroivia. Tämä päivä muistutti jälleen siitä, kuinka tärkeää on tarjota nuorille mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja kokea yhdessä. Jäämme innolla odottamaan, millaisia hetkiä uudet tilat tulevat tarjoamaan ja kuinka ne tulevat rikastuttamaan nuorten arkea. Samalla toivomme, että aurinkoiset retket ja jäätelöhetket jatkuvat myös tulevaisuudessa – ne ovat pieniä, mutta merkityksellisiä ilon hetkiä.
Tekijät tutuksi: Varatie Vihti 10.6.2025 Varatie Vihdin ohjaajat on koulutettu neuropsykiatriseen lähestymistapaan sekä lapsen haastavan käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Heillä on tietoa ja ymmärrystä myös trauman vaikutuksista ja erilaisista psyykkisistä häiriöistä. Esittelemme tässä artikkelissa osan Varatie Vihdin tiimistä. Tea Tea Korkeamäki työskentelee lastensuojeluyksikkö Varatie Vihdin asuinyksikkö Vellamossa vastaavana ohjaajana. Vellamo on 5-paikkainen, viihtyisä asuinyksikkö, jossa lapsen on turvallista harjoitella arjen taitoja yhdessä muiden kanssa. Tea on koulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja (YAMK), sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja ja neuropsykiatrinen valmentaja. Vapaa-aikaani kuuluu hevoset, ratsastus, laskettelu ja luonnossa liikkuminen. Tärkeitä arvoja itselleni ovat perhe, terveys, toisten kunnioittaminen ja toivo. Jessica Varatie Vihdissä työskentelevä Jessica valmistui keväällä 2025 neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Koulutus piti sisällään paljon uutta, mutta myös jo opittua tietoa. Jessica kertookin olevansa innoissaan mahdollisuudesta päästä työskentelemään uuden tiedon kanssa ja sen kautta tukemaan lapsia vielä paremmin heidän haasteissaan. Työssäni parasta on onnistumiset ja ilon hetket. Huumori on itsellä vahvasti arjessa läsnä ja se auttaa myös läpi haastavien tilanteiden. Vahvuuksia työskentelyssäni lasten kanssa on arjen selkiyttäminen suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden kautta. Antoisimmat keskustelut lasten kanssa saa aikaan yhteisen tekemisen kautta. Silja Silja on asuinyksikkö Vellamon uusimpia ohjaajia. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja ja tehnyt pitkän uran vanhusten parissa ennen kuin siirtyi joulukuussa 2024 lastensuojelun puolelle. Siljan mukaan tämä on ollut yksi hänen elämänsä parhaimmista päätöksistä. Silja on musikaalinen, soittaa pianoa ja laulaa. Hän kokee, että musiikin avulla on helppo ilmaista itseään ja sanoittaa tunteitaan. Se onkin yksi Siljan suurimmista vahvuuksistani. Hän on avoin, empaattinen ja helposti lähestyttävä. Huumorintaju kuuluu myös Siljan vahvuuksiin, ja hän uskoo, että näistä vahvuuksista voi olla paljonkin hyötyä tätä tärkeää työtä tehdessä. Kaikki on minulle vielä uutta, ja odotan innolla mitä oppeja ja oivalluksia tämä työ minulle matkanvarrella tuokaan. On mahtavaa olla osa Varatie Vihdin porukkaa! Sanna Hirvelä Sanna Hirvelä toimii Varatie Vihdin yksikönjohtajana. Sannan mukaan aiempi työkokemus sytykoordinaattorin tehtävässä on muovannut hänen ajatteluaan – ja systeeminen työote on yhä kaiken ytimessä. Sanna uskoo vahvasti siihen, että suhteet kannattelevat. Ammattilaiset kulkevat lasten ja perheiden rinnalla usein vain hetken, mutta läheiset ja perheenjäsenet koko elämän, ja siksi suhteiden tarkastelu ja niiden merkitykseen panostaminen on tärkeää. Sanna uskoo, että juuri näiden suhteiden vahvistamisessa piilee todellinen muutosvoima. Ammennan voimavaroja luonnosta ja uteliaasta asenteesta elämänilmiöitä kohtaan. Pidän itseäni myös ikuisena oppijana. 💚 Johtajuutta läsnäololla 💚 Yhteistyötä perheiden kanssa 💚 Systeeminen lastensuojelu Lue myös maaliskuussa 2025 julkaistu Varatie Vihdin perheterapeutti Susanna Backlund-Engesin esittely: https://familar.fi/tekijat-tutuksi/tekijat-tutuksi-perheterapeutti-susanna-backlund-enges Lue lisää Varatie Vihdin toiminnasta: https://familar.fi/toimipaikat/varatie-vihti
Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q1/2025 28.5.2025 VASTUULLISUUS LASTENSUOJELUPALVELUISSA Mehiläisen sosiaalipalveluiden vastuullisuuden painopistealueet, joihin vuonna 2025 kiinnitetään erityistä huomiota ovat ympäristö, tietoturva ja tietosuoja sekä ihmisoikeudet. TOTEUTUNEET KEHITTÄMISTOIMET Ympäristö Ympäristösuunnitelmien sisältöä uudistettiin paremmin lastensuojelupalveluihin sopivaksi ja ne siirrettiin käsiteltäviksi ja tallennettaviksi Pelsu-ohjelmaan. Samalla laadittiin ohje ja vinkkejä yksiköille ympäristökasvatuksen toteuttamiseksi yksiköissä. Yksiköissä käynnistettiin myös ruokahävikin seurannan ensimmäinen kierros. Toinen kierros toteutetaan syyskuussa 2025, jolloin saamme tuloksia yksiköiden toimenpiteiden vaikutuksista hävikin pienentämiseksi. Yksiköiden lämmitystavoissa on tehty lämmitystapamuutoksia ja autokantaa on uudistettu ja uudistetaan sähköautoiksi Tietosuoja ja tietoturva Tietosuoja ja tietoturvan auditointi yksiköissä totutettiin syksyllä 2024. Sen perusteella todettiin niiden olevan lastensuojelupalveluissa hyvällä tasolla. Kysely uusitaan syksyllä 2025. Yksiköiden arjessa kehittämistoimia on tehty esimerkiksi kiinnittämällä huomiota salassapitoon, äänieristykseen, asiakirjojen säilytykseen ja viestintään. Ihmisoikeudet Toteutimme sosiaalipalveluissa vuonna 2024 Mehiläisen ensimmäisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Lastensuojelussa olemme jatkaneet osallisuuden vahvistamista kiinnittämällä huomiota hyvää kohtelua koskeviin suunnitelmiin, rajoituspäätösten ennaltaehkäisyyn ja lapsen äänen kuulumiseen. OHJAUS- JA VALVONTAKÄYNNIT Uudistimme hyvinvointialueilta ja aluehallintovirastoilta saamamme palautteen perusteella ohjaus- ja valvontakäyntien huomioiden tiedottamista. Yksiköillä on käytettävissään jatkossa käyntien perusteella tehtävät huomiot oman toiminnan parantamiseksi. SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN PALAUTEKYSELY Uudistimme asiakkaiden vastuusosiaalityöntekijöille tehtävän palautekyselyn. Siirryimme aikaisemmasta vuosittaisesta palautekyselystä jatkuvaan kyselyyn, ja saimme vastausten määrän jo ensimmäisen kvartaalin aikana viisinkertaistumaan verrattuna aikaisempaan koko vuoden palautemäärään. Ensimmäisen kvartaalin tuloksena sosiaalityöntekijät antoivat palveluidemme kokonaisarvosanaksi 9+. Vastauksia oli 86. KUUKAUSITTAISET OMAVALVONTAKYSELYT Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta: hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely sekä vuosikellon mukaiset tehtävät. Omavalvontaindeksi vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä oli 91,4 (Q4/2024 91,6). Poikkeamat Q1/2025 Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista intranettiin, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti. Q1/2025 poikkeamia kirjattiin yhteensä 896 kappaletta (Q4/2024 870). Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,64 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden (Q4/2024 0,60). Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q1/2025 5 kappaletta eli 0,09 kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden (Q4/2025 0,04). Näiden poikkeamien osalta jatkettiin lääkkeiden dosettijakoon ja dosettien säilytykseen liittyvien toimenpiteiden selkiyttämistä. Q2/2025 Tulossa olevia toimenpiteitä: Vuosittainen työn vaarojen arviointi Kirjaamisen omavalvontakäynnit Valmistautuminen Sosiaalihuollon Kannan käyttöönottoon
Voimailua ja välittämistä Palmukoti Kannelmäessä 15.5.2025 Projekti lähti pienestä, mutta vei mukanaan ja kasvoi lopulta suureksi. Lopputuloksesta voi olla enemmän kuin tyytyväinen ja uusi sali onkin ollut kovalla käytöllä. Kuntosalilaitteita saatiin lahjoituksena, ja osa laitteista ostettiin käytettynä. Idea kuntosalista syntyi noin vuosi sitten, kun Jaakko ja Visa halusivat kehittää lastensuojeluyksikön toimintaa ja tuoda omaa osaamistaan osaksi työtä. Muu työryhmä on tukenut projektin toteutumista muun muassa onnistuneella työnjaolla sekä maalaustalkoilla. Kuntosali rakennettiin pääosin käytetyistä ja lahjoitetuista laitteista, ja se on suunniteltu aktiivisten harjoittelijoiden tarpeisiin. – Jaakko ja Visa ovat tehneet todella hienoa työtä salin suhteen ja nuorisoa on saatu osallistettua niin rakentamisprojektiin kuin treeneihinkin. Halu tehdä työstä ja työpaikasta viihtyisä on ajanut projektia upeasti eteenpäin ja voi kyllä ylpeydellä sanoa, että työhyvinvointi on sekä itsensä toteuttamisen että treenimahdollisuuden myötä todella hyvällä tasolla näiden miesten ansiosta, kehuu Palmukoti Kannelmäen yksikönjohtaja Laura Kosonen. Jaakko Aho: Yhteiset harrastukset vahvistavat luottamusta Jaakko Aho toimii ohjaajana Palmukoti Kannelmäessä, jossa hänen työtehtäviinsä kuuluvat erilaiset arjen kasvatus- ja ohjaustehtävät. Jaakko aloitti uransa lastensuojelun parissa opiskeluaikanaan Familarin yksikössä Kauhavalla, ja löysi pääkaupunkiseudulle muuton myötä uuden paikan Palmukoti Kannelmäestä. – Olen nyt toiminut ohjaajan työssä samaisessa yksikössä neljän vuoden ajan, Jaakko kertoo. Jaakko on koulutukseltaan sosionomi, ja suoritti opinnot Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Sosiaali- ja terveysala valikoitui mieluisimmaksi vaihtoehdoksi, ja lastensuojelualalle hän päätyi luokkakaverinsa suosituksesta. – Aiempaa kokemusta lastensuojelusta ei ollut, joten täysin nollasta lähdin kokemusta kerryttämään, Jaakko muistelee. Työssään Jaakko arvostaa erityisesti yhteisiä hetkiä nuorten kanssa, kuten kalastusta, musisointia ja kuntosalitreenaamista. – Olen huomannut yhteisten mielenkiinnonkohteiden parissa ajan viettämisen parantavan yhteistyötä ja tehostavan luottamussuhteen rakentumista, hän kertoo. Työyhteisössä vallitsee arvostus ja luottamus, ja uusia ideoita otetaan vastaan avoimin mielin. – Olemme pyrkineet kehittämään paikkaamme nuorten ja työntekijöiden toiveiden mukaan, Jaakko lisää. Palmukoti Kannelmäessä on Jaakon mukaan panostettu työhyvinvointiin muun muassa kuntosaliprojektin myötä. – Kuntosali-idea alkoi rakentumaan pienistä palasista, ja pienestä jumppatilasta alkoikin kasvaa ihan aktiivisenkin harjoittelijan tarpeet kattava kuntosali, Jaakko kertoo. Kuntosali on ollut kovassa käytössä ja tullut osaksi arkea, lisäten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Jaakko kannustaa rohkeasti kokeilemaan lastensuojelun työkenttää. – Nuorten auttaminen on ensisijaisen tärkeää ja tuo merkityksellisyyttä myös omaan elämään. Nuoren kehitystä on hienoa seurata ja omalla panoksellaan on mahdollista luoda kauaskantoisiakin myönteisiä vaikutuksia, hän toteaa. Olen huomannut yhteisten mielenkiinnonkohteiden parissa ajan viettämisen parantavan yhteistyötä ja tehostavan luottamussuhteen rakentumista. Visa Ripatti: Nuorten onnistumiset palkitsevat Visa Ripatti toimii ohjaajana Palmukoti Kannelmäessä, jossa hänen työtehtäviinsä kuuluu lasten ja nuorten kanssa arjessa oleminen, auttaminen ja tukeminen. – Arki Palmukodissa on hyvin kodinomaista, Visa kertoo. Visa on alkujaan koulutukseltaan talonrakentaja, mutta aloitti lähihoitajaopinnot rakennustöiden loputtua kotikaupungissaan. Valmistuttuaan Visa siirtyi lastensuojelutyön pariin, ja aloitti työt ryhmäkodissa vuonna 2012. Muutettuaan pääkaupunkiseudulle vuonna 2018, hän löysi uuden työpaikan Palmukoti Kannelmäestä, jossa on työskennellyt siitä asti. Työssään Visa arvostaa erityisesti aikaa, jonka hän viettää lasten ja nuorten kanssa yhteisen tekemisen kautta. – On hienoa nähdä nuorten onnistuvan elämässään eteenpäin kohti itsenäistä elämää, hän kertoo. Palmukoti Kannelmäessä on Visan mukaan aina ollut huiput työkaverit, joiden kanssa on mahtavaa työskennellä. – Työporukasta on muotoutunut osaava ja kannustava työympäristö, Visa toteaa. Kuntosaliprojekti toteutettiin pitkän ajan kuluessa, ja se vaati paljon suunnittelua ja vaivannäköä. Idea lähti vapaana olevan tilan muuttamisesta hyötykäyttöön, joka hyödyttäisi niin asiakkaita kuin myös työntekijöitä. – On ollut hienoa nähdä, kuinka kuntosali alkoi hahmottua pikkuhiljaa pala palalta, Visa kertoo. On hienoa nähdä nuorten onnistuvan elämässään eteenpäin kohti itsenäistä elämää. Työhyvinvoinnilla keskeinen vaikutus työssä jaksamiseen Visa Ripatti ja Jaakko Aho korostavat molemmat, että työhyvinvointi ja työssä jaksaminen edellyttävät työntekijältä omaa panostusta. Työhyvinvoinnin merkitys on nykypäivänä yhä suuremmassa roolissa, sillä työn aiheuttama stressi ja kuormitus ovat vahvasti läsnä. Liikunnalla tiedetään olevan valtavat vaikutukset mielen ja kehon hyvinvointiin. Hyvällä työhyvinvoinnilla voidaan vaikuttaa työssä jaksamiseen ja parantaa työn laatua. Hyvä työhyvinvointi vähentää myös merkittävästi työntekijöiden sairaspoissaoloja, joten on erityisen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta. – Tätä salia ei olisi ilman halua tehdä, tuoda omaa osaamista osaksi työtä ja valmiutta ideoida boksin ulkopuolelta, summaa yksikönjohtaja Kosonen.
Perhe osana sijaishuoltoa 15.5.2025 Perheenä olo lastensuojelussa herättää usein monenlaisia tunteita, joita olemme myös työntekijöinä myötäeläneet työuramme aikana. On helppoa tavoittaa jotakin siitä, mitä vanhempana, sisaruksena tai isovanhempana voi kokea, jos oma lapsi tai läheinen tarvitsee lastensuojelun tukea. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on kriisi koko perheelle. Perheyhteyden säilyttäminen sijoituksen aikana Olemme pohtineet paljon sitä, millä kaikilla tavoin lapsen yhteyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta omaan perheeseensä voisi ylläpitää silloin, kun lapsi on sijoitettuna meille. Lapsen perhe ja läheiset eivät jää taka-alalle, vaan kulkevat matkassa mukana tiiviisti, niin tapaamisin, puheluin kuin puheissamme. Vaikka lapsi muuttaisi asumaan sijaishuoltopaikkaan, se ei ole perheen loppu. Sijaishuollon tavoitteena on se, että lapsi voisi palata kotiinsa turvallisiin olosuhteisiin. Parhaimmillaan sijoitus on alku voimavarakkaammalle ja vahvemmalle perheelle, vaikka kotiutus ei aina olisikaan vaihtoehto. Toimiva työskentelysuhde sijaishuollon ohjaajan ja perheen välillä tarvitsee ohjaajan aitoa kiinnostusta, arvostusta ja kuuntelua. Vanhassa intiaanien sanonnassa on todellinen viisaus: ”Et voi tuomita toista, jos et ole kulkenut hänen mokkasiineissaan”. Ymmärrys lapsen ja perheen elämäntilannetta kohtaan on välttämätöntä suhteen syntymiseksi. Ohjaaja tapaa vanhempia ja tutustuu heihin sekä perheen tarinaan. Myös ymmärrys vanhempien ja perheen voimavaroista ja voinnista on tärkeää, jotta saamme kokonaiskuvan perheen tilanteesta. Parhaimmillaan perhe tarjoaa pysyviä ihmissuhteita, turvallista oloa, lämmintä suhtautumista ja huolenpitoa Useimmiten lapsi käy kotona loma-aikoina, ja puheluita vanhempien kanssa käydään viikoittain. Lapsen perhettä ja verkostoa kuljetetaan puheissa mukana lapsen kanssa työskenneltäessä sekä arjen keskusteluissa. Perheen kuljettaminen mukana puheissa on tärkeää lapsen identiteetin ja itsetunnon kehityksen kannalta. Järjestämme myös perhepäiviä, jotka nimensä mukaisesti ovat perheen, lapsen ja ohjaajan kanssa vietettyjä päiviä. Perhepäivinä tehdään erilaisia asioita yhdessä (kuten ulkoilua, keilausta, syömistä, yhdessäoloa), vahvistetaan perheen ja lapsen välistä suhdetta ja luodaan lämpimiä muistoja perheelle ja lapselle yhdessä vietetystä ajasta. Pohdimme, voisiko tätä kaikkea kuvata eräänlaisena ’’yhteisvanhemmuutena’’, vaikka sijaishuollon aikuisten ei ole koskaan tarkoitus korvata lapsen omia vanhempia/huoltajia. Toivomme kuitenkin, että voisimme tarjota lapselle jonkinlaista perheyden kokemusta myös meillä. Parhaimmillaan perhe tarjoaa pysyviä ihmissuhteita, turvallista oloa, lämmintä suhtautumista ja huolenpitoa. Kokemusta siitä, että pidämme aina puoliasi ja toivomme hyvää sekä taistelemme sen puolesta, että se mahdollistuu. Sitä toivomme voivamme välittää lapsille perheydestä myös meillä täällä Lehtosarassa. Näiden ajatusten myötä haluamme toivottaa kaikille hyvää perheiden päivää! Kirjoittajat: Elina Ravantti, ohjaaja, Familar Lehtosara Joutseno Anu Lyytikäinen, yksikönjohtaja, Familar Lehtosara Joutseno Kirjoituksessa on hyödynnetty koko työryhmämme ajatuksia.
Sijaisperheydellä on tärkeä merkitys kaikille osapuolille 25.4.2025 Yhteisölliseen tekemisen kulttuuriin jokainen kymmenestä perheenjäsenestä osallistuu kykyjensä mukaisesti. Pysähdymme yhdessä Suvin, Markon ja perheen kohta 18-vuotiaan tyttären, Jessican, kanssa pohtimaan perhehoitajuuden merkityksiä. Millaisilla asioilla voitte vaikuttaa hyvinvointiinne perhehoitajina? ”Hyvinvointia lisää mahdollisuus joustavasti suunnitella arkea ja ajankäyttöä”, Suvi toteaa. Toinen keskeinen asia on lapsille tuotettu ilo. Myös perheen biologiset lapset saavat ajoittain erityistä huomiota, koska ovat vahvasti mukana perhehoitajuuden ytimessä. Yhteiset hetket puolison kanssa tasaavat sykettä, joten välillä istutaan alas juttelemaan. Myös perhehoitajan lakisääteiset vapaat palauttavat kehoa ja mieltä kiireisen arjen keskellä. Perheenjäsenten ajatukset kivasta ja palauttavasta ovat välillä erilaisia. Kompromisseihin päästään kuuntelemalla jokaisen tarpeita ja toiveita. Millainen tuki Familarilta edistää hyvinvointia? ”Aina on apua tarjolla”, toteaa Marko, ”Familarin työntekijät ovat läsnä, myös silloin, kun eivät ole paikalla”. Kriisitilanteissa perhe on saanut välittömän avun, mm. vauhdittamalla lapsen terveydenhuollon tutkimuksia. Tämä on ollut merkittävää lapsen kuntoutumisen kannalta. ”Tukityössä ei keskitytä vain sijoitettujen lasten hyvinvointiin vaan panostetaan myös perhehoitajan hyvinvointiin. Se on tärkein pohja lapsen hyvinvoinnille”, Jessica pohtii. Suvi ja Marko toteavat, että hyvin on Jessica ymmärtänyt perhehoidon tuen ytimen. Työntekijöiden tapaamiset myös biologisten lasten kanssa ovat tärkeitä. Tutustuminen koko perheeseen alkaa jo valmennusvaiheessa ja jatkuu tukityöskentelyn aikana. Jessica pitää myös vertaistukea merkittävänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Hän onkin itse lupautunut yhdeksi vertaisryhmän vetäjäksi Familarille. Mistä löytyy perhehoidon merkityksellisyys? ”Lapsia ei pyritä pelastamaan tai muuttamaan, mutta kaikkemme teemme, että lapsilla olisi hyvä olla tässä hetkessä ja tulevassa”, Marko kiteyttää. Perhe on nähnyt vuosien aikana, että lapsen kuntoutuminen tulee ajan kanssa turvallisen arjen sivutuotteena. Suvin ja Markon näkemys on, että perhehoidon merkityksellisyys nähdään yhteiskunnassa aikaisempaa paremmin. Perhehoidossa ei tapahdu vain pieniä edistymisiä vaan usein positiivinen muutos lapsissa on massiivisen iso. ”Olen tehnyt vuosia sotealan töitä, mutta mistään muusta työstä ei saa samaa merkityksellisuuden kokemusta kuin sijaisvanhemmuudesta”, sanoo Suvi. Perhehoitajuudella on muitakin positiivisia vaikutuksia. ”Koko perheen sosiaaliset taidot ja ihmistuntemus ovat kehittyneet perhehoitajuuden myötä”, Suvi toteaa. Millainen on sijaisperheen biologisten lasten rooli? ”Sijoitetut lapset ovat sisaruksiani. Isosiskona minulla on erityinen rooli, mutta se on samanlainen sekä suhteessa biologisiin että sijoitettuihin sisaruksiin”, Jessica toteaa. Suvi kokee, että Jessicalla on pelisilmää toimia eri ikäisten lasten kanssa. Usein Jessica on se perheen suosituin. Jessica on juuri aloittanut Familarin tukiperhevalmennuksen. Aikomuksena on tulevaisuudessa toimia lomitusperheenä. ”Sijaisperheenä oleminen ei ole ottanut mitään pois vaan antanut paljon. Olen saanut riittävästi huomiota, vaikka ympärillä on ollut muitakin lapsia”, Jessica lisää. Sijaisperheenä oleminen ei ole ottanut mitään pois vaan antanut paljon Jessica pitää merkittävänä hyviä kohtaamisen taitoja. Millaisia ominaisuuksia perhehoitajalla tulee olla? ”Huumorintajua ja leikkisä asenne”, toteaa Marko. Jessica nyökyttelee. Suvi kokee, että perhehoitajuus edellyttää erilaisten roolien joustavaa jakamista puolison kanssa. Vuorovedoin analysoidaan tunteita ja hurrataan jalkapallokentän laidalla. Suvi ja Marko ovat kokeneet perhehoitajuuden helppona valintana. ”Helppous muodostuu positiivisesta asenteesta, myös vaikeuksia kohtaan”, Suvi toteaa. Jessica pitää merkittävänä hyviä kohtaamisen taitoja: ”Lapsen tarina ja historia on tärkeä tuntea ja sitä kautta ymmärtää hänen käytöstään. Mutta yhtä lailla tärkeää on kohdata lapset lapsina, ei heidän rankkojen kokemustensa kautta”. Tärkeänä Jessica näkee myös taidon kysyä lapsen vanhemmilta näkemyksiä lapsesta. ”Hyvä yhteistyö on keskeinen osa perhehoitajuutta”, Suvi tiivistää. Jessica kertoo, että äidin lähisuvun perintöä on lapsikeskeinen arki, johon myös Jessica ja muut sisarukset ovat pienestä saakka kasvaneet. Nyt Jessica opiskelee sotealan tutkintoa. Opettajat ja opiskelijat ovat innostuneena kuulleet kokemuksia perhehoitajuudesta sijaissisaren näkökulmasta. Jessican viesti on, että ajoittaisista arjen haasteista huolimatta perhehoitajuus on ehdottomasti positiivinen asia. Perheen mieltä lämmittää se, että lapsi pääsee laitoksen sijaan perheeseen. He toivovat, että perheet rohkeasti lähtevät mukaan ennakkovalmennukseen. Famile-valmennuksen aikana selviää, onko perhehoitajuus se oma juttu. ”Familarissa kunnioitetaan sitä, millainen lapsi juuri meidän perheeseemme soveltuu. Olen tyytyväinen, että olemme valinneet juuri Familarin”, Suvi toteaa. HAASTATTELU: Milla Höykinpuro, koulutuspäällikkö Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Familar Uutiset lehdessä 2024
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tärkeänä tavoitteena 16.4.2025 Yhtenä tärkeänä painopisteenämme on toimintamme hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Työhön osallistuu jokainen Mehiläisen sosiaalipalveluiden yksikkö: Jokaisella yksiköllä on ympäristösuunnitelma, jossa yksiköt määrittelevät omat tavoitteensa ja toimenpiteensä. Suunnitelmien toteutumista seurataan. Hyvä ja maukas ruoka on yksi toimintamme kulmakivistä, ja sosiaalipalveluissa valmistetaankin noin 8 miljoonaa ateriaa vuodessa. Yksiköissämme seurataan ruokahävikkiä ja mietitään keinoja hävikin vähentämiseksi. Uudistamme autokantaa vähäpäästöiseksi. Toteutamme kuljetukset tarkoituksenmukaisesti ja arvioimme ajojen tarpeellisuutta. Kiinteistöissämme tehdään merkittäviä investointeja energiaremontteihin. Yksiköissä huomiota kiinnitetään tasapainossa olevaan lämmitykseen, valaistuksen ja laitteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön.
Laadun anatomia -podcastissa puhutaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista 4.4.2025 Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Mehiläisen Laadun Anatomia -podcastin uudessa jaksossa pohditaan Familarin laatujohtaja Marko Nikkasen johdolla ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen. Jaksossa avataan muun muassa lastensuojelujärjestelmän rakennetta, nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä. Lisäksi pohdimme sitä, minkälaisilla arjen teoilla voimme jokainen omalta osaltamme varmistaa nuorillemme turvallisen kasvuympäristön. Jaksossa keskustellaan muun muassa seuraavista aiheista:🎧 Lapset ja nuoret ovat yhä valveutuneempia, vastuullisempia ja voivat yhä paremmin, mutta samaan aikaan kuilu hyvin menestyvien ja enemmän tukea tarvitsevien välillä kasvaa. Mistä polarisoituminen johtuu ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa? 🎧 Mistä osatekijöistä laadukas lastensuojelu rakentuu, miten palveluiden vaikuttavuutta voidaan mitata ja minkälaisia tuloksia aidosti läsnä olevalla ja kohtaavalla työllä voidaan saavuttaa? Pääset kuuntelemaan tuoreimman jakson Spotifyssa tai muilla podcast-alustoilla. Kuuntele jakso suoraan Spotifysta alta.
Kun sijaishuolto toimiikin – tarinoita tilastojen takaa 3.4.2025 Tilastot puhuvat huolestuttavaa tarinaa siitä, miltä vaikuttaa sijaishuollossa olleiden lasten tulevaisuus. Sijaishuollon vaikuttavuutta on tutkittu vielä verrattain vähän, mutta on havaittu, että sijoituksella ei aina pystytä riittävän hyvin poistamaan lasten osalta riskejä aikuisiän haasteille, kuten psyykkiselle huonovointisuudelle, päihdehaasteille, rikollisuudelle, koulutukselle tai työllistymiselle. Vaikkei tutkimukset kerro koko totuutta, on tuloksen ääreen pysähdyttävä ja pohdittava vakavasti, millainen sijaishuolto toimii tavoitteensa mukaisesti korjaavana palveluna. (Kääriälä ja Hiilamo 2023). Sijaishuollon tutkimus on vielä hyvin alkuvaiheessa monenkin haasteen takia. Työskentelyn tavoitteet ovat usein laaja-alaiset ja työtä ei haluta jäsentää selkeästi menetelmien tai interventioiden kautta, johtuen sen diversiteetistä. Tavoitteen asettaminen vaikeutuu, sillä tavoitteena lapsen etu sekä kasvun ja kehityksen turvaaminen, voi tarkoittaa valtavaa määrää eri asioita jokaisen lapsen ja tilanteen ollessa yksilöllinen. Menetelmien vaikuttavuuden tutkiminen vaikeutuu taas, kun usein yksittäisen menetelmän sijaan puhutaan työskentelytavasta, minkä sisältöä ei ole konkretiatasolla mahdollista kuvata kovinkaan selkeästi. Puhutaan vaikka suhde- tai lapsikeskeisestä työstä, jolla tavoitellaan tiettyä vaikuttavuutta, mutta tavoitteita tai keinoja ei pystytä avaamaan riittävästi. (Aaltio & Eriksson 2023). Tästä kaikesta seuraa se, että mikäli tavoitteet ja työn sisältö (=menetelmät) eivät ole tiedossa etukäteen, on niiden välistä suhdetta mahdotonta arvioida. Vaikka menetelmät avattaisiinkin ja tavoitteetkin olisivat selkeät, ollaan mittaamisen haasteessa. Valideja mittareita on vähän ja tuloksiin vaikuttaa myös lapsen päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä muut lasten ja nuorten käyttämät perus- ja erityistason palvelut. Tästä kokonaisuudesta on haasteellista eritellä sijaishuollon vaikutukset. (Aaltio & Eriksson 2023) Mitä enemmän saamme tutkimustietoon perustuvia menetelmiä ja realismiin pohjaavia tavoitteita, sitä helpommin pystymme kuitenkin ymmärtämään sijaishuollon vaikuttavuutta. Mitä paremmin ymmärrämme vaikuttavuuden mekanismit, sitä laadukkaammaksi pystymme sijaishuoltoa kehittämään ja sitä kautta mahdollistamaan yhä useammalle sijoitetulle lapselle hyvän elämän pohjan. Familar on yksiköissä jo vuosia tehty viitekehykseen pohjaavaa ohjaustyötä sekä työn vaikuttavuuden mittaamista. On tärkeää myös ymmärtää, mitkä kaikki osa-alueet toimivat vaikuttavina tekijöinä, kun ihminen toimii ihmisen kanssa. Haastattelimme Vilppulan ja Ylöjärven yksikön muutamia, jo nyt aikuisia asiakkaitamme heidän kokemuksistaan. Kysyimme myös, mikä heidän mielestään vaikutti siihen, millaista elämä tänä päivänä on. Yksiköstä aikuisuuteen ponnistanut asiakas kertoi, että hänen ennakkoajatuksensa sijoituksesta oli alun perinkin positiivinen ja myös kokemus osoittautui sellaiseksi. ”Vaikuttavaa oli, kun ammattitaitoinen tiimi hoiti nuoren ja koko perheen asiat henkilökohtaisella otteella. Kun perheen, sosiaalityöntekijöiden ja sijoituspaikassa olevien aikuisten välinen kommunikaatio toimii moitteettomasti ja tilanne on muutenkin kaikin puolin avoin. Silloin toive ja toteutus ovat toisensa kohtaavia”, kuvasi hän ajatuksiaan merkittävistä tekijöistä. Hän sai kokemuksen siitä, että häntä aidosti kannatellaan kohti itsenäistä ja täysipainoista elämää. Teoriaosaamisen ja menetelmäosaamisen ollessa kunnossa, voidaan kuntouttavaa työskentelyä toteuttaa. Jokaisen kohdalla ei lopputulos ole sama, mutta silti merkityksellinen. ”Aikuisuuteen olen saanut parhaat mahdolliset valmiudet sijoitukseni ansiosta, mutta tähän on vaikuttanut tärkeimpänä asiana sijoituspaikkani, ja työntekijät, joilla on ollut tarvittavat taidot ja näkemys psyykkisesti oireilevan lapsen/nuoren hoitoon ja nuoren sekä hänen vanhempansa kohtaamiseen”. Noo ehkä teidän ansiosta olen elossa. Sain ainakin neuvoja, miten voittaa tai ainakin yrittää voittaa syömishäiriö Menetelmän sisällä on tärkeää, että työvälineet valikoituvat asiakkaan tarpeiden mukaisesti, ja työskentelyyn kannustetaan. ”Ajatuksista ja päivien tapahtumista pidettiin hoitajan kanssa keskusteluvihkoa yhdessä vaiheessa päivittäin. Minun oli vaikea ilmaista asioita sanallisesti, joten keskustelu vihon välityksellä helpotti ja se mahdollisti myös asioihin palaamisen ja oman toiminnan analysoinnin jälkikäteen. Näin pystyi välillä toteamaan, että esim. aiemmin isolta vaikuttanut asia ei enää vaikuttanutkaan niin suurelta”. Omia tunteita ja ajatuksia laitettiin analysoimaan, se edisti itsensä tuntemista. Myös erilaisten ihmisten kanssa asuminen ja kommunikointi heidän kanssaan oli hyvin opettavaista ja kasvatti ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan Asiakkaat muistavat sijoituksen ajalta juuri heille sopivia keinoja. Myös turvallinen ja toisteinen arki mallintaa asioita. Yksi aikuisista kuvasi muistavansa edelleen arjen rutiinit ja mitä minäkin päivänä tehtiin. Joka toinen torstai vaihdettiin lakanat, ja kertoi tekevänsä edelleen niin omassa elämässään. Viitekehys, menetelmät ja työvälineet ovat silta toimivaan vuorovaikutukseen ja luottamukseen, koska loppupelissä kaikki muutos tapahtuu kuitenkin suhteessa toiseen ihmiseen. ”Kaikista tärkein ja kantavin asia mitä olen sijoituspaikassani kokenut, on se, että olen aidosti tärkeä ja merkityksellinen, että minä olen kaikesta huolimatta hyvä juuri tällaisena. Nyt edelleen, 17 vuotta myöhemmin, en voisi olla kiitollisempi sijoituspaikkani ammattitaidolle siitä, että olen saanut menestyä elämässäni ja itselleni tärkeimpänä voimanani on henkinen vahvuus. Koen, että ei ole olemassa asiaa mistä en voisi selviytyä”. Nuoren tarina: Olen Julia, pian 29-vuotias entinen huostaanotettu nuori. Minut huostaanotettiin Ylöjärven silloiseen Mehiläiseen ollessani 16-vuotias. Olin ollut aikaisemmin kiireellisessä sijoituksessa Tampereella, mutta minut siirrettiin haasteideni takia Ylöjärvelle. Sain avaimet hyvään ja tasapainoiseen elämään Olin nuorena hyvin aggressiivinen, äkkipikainen ja mielialani vaihtelivat jollei tunneittain, niin ainakin päivittäin. Minun oli historiani takia hyvin vaikea luottaa uusiin ihmisiin ja koska elämäni ennen sijoitusta oli ollut täynnä vaihtuvia aikuissuhteita, toi myös yksikön työntekijävaihtuvuus lisähaastetta kohdalleni. Sain onnekseni kuitenkin kaksi omaohjaajaa, jotka olivat ja pysyivät. Toinen omaohjaajistani on edelleen elämässäni, tosin nykyään ystävänä. Talolla oli myös minulle jo entuudestaan tuttuja nuoria, sekä tutustuin myös uusiin ikäisiini. Lähennyimme ja koenkin etuoikeutena yhteisöllisyyden, niin kutsutun laitosperheen. Olin lapsuudessani kuullut tarinoita lastenkodeista, ei mitään positiivisia vaan enemmänkin pelottavia sellaisia. Todellisuus oli kuitenkin päinvastainen. Vaikka nuorena kapinoin sääntöjä vastaan, sekä koin negatiivisia tunteita esimerkiksi henkilöstöä kohtaan, olen aikuisiällä ymmärtänyt kaiken tuon merkityksellisyyden. Sain kasvaa ja varttua turvassa, sekä olla oma itseni myös huonoine puolineni. Sain tukea, kun sitä tarvitsin, mutta mikä tärkeintä, sain avaimet hyvään ja tasapainoiseen elämään. Nykypäivänä olen kolmen lapsen äiti, työskentelen esihenkilönä ja koen olevani hyvin onnekkaassa asemassa. Lähtökohdistani huolimatta olen ponnistanut pitkälle ja koen, että tämä on vasta alkua. Olen ennenkin sanonut, mutta sanon vielä tänä päivänäkin. Muilla on lapsuudenkoteja, minulla on lastenkoti. Se on talona ainoa pysyvä asia lapsuudestani. Saan olla etuoikeutettu, että olen vuosittain kutsuttujen listalla jouluaterioille, sekä nuorten kesägrillijuhliin. Muilla on lapsuudenkoteja ja minulla lastenkoti Omaohjaajan tarina: Julian tullessa sijoitukseen Ylöjärvelle, olin itse aloittanut hetkeä aiemmin ohjaajan työssä Ylöjärven yksikössä. Muistan Julian tullessa meille miettineeni omaohjaajatyöparini kanssa, että kuinkahan voisimme Julian oloa helpottaa parhaalla mahdollisella tavalla, kun historiassa hänellä oli raskaita kokemuksia jo riittävästi. Koimme monta kertaa tunnetta siitä, että emme osaa tehdä riittävän hyvää työtä. Kuitenkin hiljalleen luottamussuhde alkoi syntyä Julian kanssa ja Julian arkeen muodostui pidempikestoisia tasaisempia hetkiä. Silloinkaan, kun tilanne ja tunteet olivat Julialla solmussa, vuorovaikutus ei koskaan loppunut hänen kanssaan. Julialla ja meillä oli vihko, johon hänelle kirjoitimme ja hän kirjoitti meille. Vihko sujautettiin oven alta Julian huoneeseen ja kun hän kirjoitti meille, siirtyi vihko asuinyksikön käytävään. Kävimme Julian sijoituksen aikana läpi kaikki tunteet laidasta laitaan. Yhtäkkiä olimme siinä tilanteessa, että Julia täytti 18 vuotta. Luopuminen kosketti kovasti meitä kaikkia osapuolia. Elämä kuljetti Julian hieman kauemmaksi ja yhteydenpito oli vähäistä. Sitä toteutettiin sen mukaan, kuinka Julia halusi. Nyt 11 vuotta Julian lähdön jälkeen, Julia vierailee yksikössä grillijuhlissa ja vanhojen nuorten jouluaterialla, koska täytyyhän kotiin voida tulla käymään. Käymme silloin tällöin esimerkiksi kahvilla ja ihmissuhdetta Julian kanssa ei ole tarvinnut katkaista. Yhteys on säilynyt vuosien kulumisesta huolimatta. Kirjoittaja: Johanna, Julian entinen omaohjaaja ja nykyinen Familar Ylöjärven yksikönjohtaja Lähteet: Sijaishuollon laatua ja vaikuttavuutta on parannettava; Antti Kääriälä & Heikki Hiilamo, Yhteiskuntapolitiikka 88 (2023):2 https://www.julkari.fi/handle/10024/146464 Sijaishuollon mustaa laatikkoa ryhdytty avaamaan vaikuttavuuden ja laadun arvioimiseksi; Elina Aaltio & Pia Eriksson Yhteiskuntapolitiikka 88 (2023):3 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061354677 Sosionomit asiakastyön kentillä Johanna Hirvonen, Päivi Niiranen-Linkama ja Mauno Saksio (toim.) https://www.theseus.fi/handle/10024/97130
Kohtaamisen tärkeys lastensuojelussa 3.4.2025 ”Eero on useasti ollut auttamassa monia nuoria niin kriisi kuin normitilanteissa: kun Jouduin laitokseen vuoden 22 lopussa, Eero otti mut avosylin vastaan ja oli heti tukena, kun oli uusi paikka kyseessä sekä vieraat ihmiset jne. ”. Tämä nuoren kommentti, siitä miksi Familarin ohjaaja Eero Niskanen tulisi valita vuoden 2024 lastensuojelutyöntekijäksi TikTok sossujen äänestyksessä, kertoo siitä mitä nuoret toivovat aikuisilta heidän tullessa uuteen sijaishuoltoyksikköön. Nuoret toivovat, että heidät otetaan vastaan avosylin vastaan juuri sellaisina, kun he ovat. Kuunnellaan mitä nuorelle itsellään on kerrottavana. Pitkänlinjan lastensuojelun työntekijänä Eero kertoo, että nuoren kiinnittymistä uuteen yksikköön auttaa se, että aikuiset ovat kiinnostuneita nuoresta ja hänen asioistaan, nuorelle annetaan aikaa ja ollaan aidosti läsnä. Eero kertoo, että hänelle luontaisin työskentelytapa ja keino saada nuori juttelemaan on yhteinen tekeminen. Mennään yhdessä makkaranpaistoon, ongelle tai vaikka autoajelulle. Kun jo heti sijoituksen alussa nuorelle tulee tunne, että täällä minusta välitetään, luo se hyvän pohjan sijoituksen jatkolle. Nuoren opittua luottamaan aikuisiin arjessa, on hänen helpompi tulla kertomaan huolistaan tai jos on tullut mokailtua. Luottamuksen saaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, samoin koko lastensuojelu työ. Eero vertaakin lastensuojelua maanviljelykseen. Kun me tänään viskaamme siemenet maahan, sato ei ole heti korjattavissa. Välissä maata on pitänyt kastella ja lannoittaa. Me voimme arjessa antaa nuorelle työvälineitä, neuvoja ja ohjeita, mutta sen lisäksi nuorelle pitää taata hyvät kasvuolosuhteet, arjen perustarpeet ja paljon välittämistä. Jonain päivänä siemen puhkeaa kukkaan. Kirjoittaja:Paula Berg, Yksikönjohtaja, Puistotie