Familar

Tekijät tutuksi: Perheterapeutti Susanna Backlund-Enges

Minulla on vahva usko perheen ja verkoston voimaan. Me ammattihenkilöt olemme lapsen elämässä tietyn ajan, mutta perheenjäsenet ja muut tärkeät ihmiset pysyvät lapsen elämässä. Olen huomannut myös, että suhteiden uudelleen rakentaminen on mahdollista, vaikka se ensin näyttäisi olevan mahdotonta. Tiedän ja olen nähnyt, että suhteita voi vahvistaa ja korjata. Olen myös nähnyt, miten suuri merkitys suhteiden vahvistamisella on lapselle ja perheelle. Toivon, että lapsi saa kokea olevansa perheen ja läheisten kannattelemana ja rakastettuna. Me ammattilaiset voimme toimia siltana ja kutsua sekä houkuttaa ja motivoida perheenjäseniä kiintymään uudestaan.

Yhdessä olemme vahvoja, yhdessä toisten ihmisten kanssa muutamme käytöstämme, asenteitamme, arvoja sekä tulevaisuuttamme.

Minulle on tärkeää, että lapsen vanhemmat ovat osallisena lapsen elämässä silloinkin, kun lapsi on sijoitettu. Vuoropuhelu vanhempien, Varatien ja sosiaalityöntekijän kanssa on erittäin tärkeää. Avoimuudella ja kunnioituksella luomme yhteisen ymmärryksen. Kun vanhempi huomaa olevansa tärkeä ja arvostettu, vanhemman tunne siirtyy lapselle. Yhdessä vanhempien ja ammattilaisten kanssa rakennamme lasta vahvaksi.

Olen integratiivinen perhe- ja paripsykoterapeutti. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on minulle läheinen. Kokeilemalla eri menetelmiä ja tapoja huomaamme, mikä toimii ja mikä ei. Vahvistamme sitä mikä toimii. Olen utelias, haluan ymmärtää miten tapahtumat liittyvät toisiinsa. Tutkin perheen menneisyyttä, jotta nykytilanne avautuisi. Muutokset eivät tapahdu hetkessä ja pysyviä muutoksia rakennetaan hitaasti.

Haluan mahdollistaa vanhempien ja lasten välillä tarinoiden kertomisen. Yhdessä tutkimme, mitkä asiat ovat vaikuttaneet lapsen ja perheen tilanteeseen ja mitä on opittu matkan varrella. Pienikin muutos yhdessä perheenjäsenessä voi vaikuttaa paljon. Varatie Vihdin arjen käytännöissä näkyy vanhempien arvostaminen ja vanhempien osallistuminen. Tämä vaatii tahtoa ja sitkeyttä niin meiltä kuin myös vanhemmiltakin.

Familarin Eero Niskanen on vuoden paras lastensuojelun työntekijä 2024

TikTok-sossut jakoivat palkinnon, jonka saajan valitsivat parhaat mahdolliset asiantuntijat – nuoret itse.

– Eero on kokenut lastensuojelun ammattilainen, jonka 30 vuoden työura sijaishuollossa kertoo sitoutumisesta ja asiantuntijuudesta. Hänen työotteessaan yhdistyy kokemus, välittäminen ja persoonallinen tapa työskennellä nuorten kanssa, kertoo Puistotien yksikönjohtaja Paula Berg.

Berg nostaa esiin Eeron erityisen kyvyn kohdata jokainen nuori yksilöllisesti ja lämpimästi. – Hän ymmärtää nuorten erilaisia tarpeita ja osaa tukea heitä elämän eri osa-alueilla. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten hän aktiivisesti kannustaa nuoria koulunkäynnissä ja harrastuksissa, ymmärtäen niiden merkityksen nuorten kasvulle, Berg kuvailee.

Eeron tärkeänä työkaluna toimii huumorintaju, joka auttaa selviämään haastavistakin tilanteista. Hän käyttää huumoria tilannetajuisesti, mikä keventää ilmapiiriä ja auttaa rakentamaan luottamuksellisia suhteita nuoriin.

– Pitkä kokemus näkyy Eeron tavassa ymmärtää lastensuojelutyön moninaisuutta. Hän on säilyttänyt aidon kiinnostuksen ja välittämisen jokaista nuorta kohtaan, mikä tekee hänestä luotettavan aikuisen nuorten elämässä. Hänen työnsä vaikuttaa positiivisesti niin nuorten elämään kuin työyhteisön toimintaan, Berg toteaa.

Lämpimät onnittelut Eerolle ansaitusta palkinnosta!

Palkitsemisvideo perusteluineen löytyy TikTok-sossujen tililtä @sossut

Pienistä kohtaamisista suuriin muutoksiin – laadukas lastensuojelu rakentuu läsnäolosta ja vahvoista rakenteista

Nikkasen ymmärrystä lastensuojelun merkityksestä ja vaikutuksesta lapsen elämään syventävät myös lapsena koettu huostaanotto ja sijoitus isovanhempiensa luokse.
 
– Olen aina ollut lapsen oikeuksien puolustaja. Työssäni keskeistä on miettiä, miten lapsi voi ja miten voimme tukea häntä parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen hyvinvointi on kaiken perusta, Nikkanen painottaa.
 
Kokemukset ovat opettaneet, että pienilläkin kohtaamisilla voi olla suuri merkitys. Jokainen lapsi tarvitsee tunteen siitä, että hän on tärkeä ja hänen ajatuksillaan on väliä. Tämä näkökulma ohjaa Nikkasen työtä päivittäin.

Arjen tuki ja onnistumiset näkyvät pienissä hetkissä

Lastensuojelu liitetään usein haastaviin tilanteisiin, mutta lastensuojeluyksiköiden arki koostuu kuitenkin enimmäkseen aivan tavallisista asioista – lasten ja nuorten koulupäivistä, harrastuksista, iltapalan äärellä käydyistä keskusteluista ja elämään liittyvien haasteiden ratkomisesta.  
 
Nikkanen näkee lastensuojeluyksiköiden arjessa valtavasti hyviä asioita, kuten lapsen tai nuoren onnistuminen koulussa tai sen, kun hän oppii luottamaan turvalliseen aikuiseen. Nikkasen mukaan nämä ovat hetkiä, jotka tekevät työstä merkityksellistä. 
 
– Nämä pienet askeleet ovat usein pitkän työn tuloksia. Lapsen luottamus ei synny hetkessä. Se vaatii aikaa, johdonmukaisuutta ja aitoja kohtaamisia. Kun lapsi lopulta uskaltaa avautua tai ottaa itse ensimmäisen askeleen kohti muutosta, se tuntuu merkittävältä sekä lapselle että meille ympärillä oleville aikuisille, hän sanoo.

Laadukas lastensuojelu vaatii sekä kohtaamisia että rakenteita

Laadukas lastensuojelu perustuu vuorovaikutukseen, läsnäoloon ja kuuntelemiseen. Luottamuksen rakentaminen voi olla niinkin yksinkertaista kuin yhteisen puheenaiheen löytäminen.  

– Keskustelut lemmikeistä, harrastuksista tai lapsen mielenkiinnon kohteista voivat tuntua pieniltä asioilta, mutta juuri näistä hetkistä alkaa rakentua luottamus. Kun luottamus syntyy, avautuu myös mahdollisuus aidolle auttamiselle.

Kohtaaminen edellyttää myös johdonmukaisuutta ja rakenteita, jotka varmistavat, että jokainen lapsi saa tasa-arvoista ja laadukasta tukea. Familarilla on käytössä sertifioitu (ISO 9001) laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka antaa toiminnalle vahvat raamit. Sen lisäksi hyvä johtaminen ja ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistavat, että tuotetut palvelut ovat korkealaatuisia. Familarin toimintaa ohjaa ennen kaikkea lastensuojelulaki ja toiminnassa huomioidaan myös viranomaisten ohjeet, laatusuositukset, sijaishuollon valvontaohjelman mukaiset ohjeet ja lastensuojelun eettiset periaatteet. 

Laatutyökaluilla, kuten omavalvonnalla, johon sisältyy prosessien ja hoidon sisällön arviointia ja siitä raportointia, toiminnanohjausjärjestelmällä ja kokouskäytännöillä varmistetaan, että yksiköissä työskentelevillä ammattilaisilla on selkeät raamit ja ohjeistukset. Niiden avulla jokainen lapsi saa mahdollisimman laadukasta ja turvallista hoitoa. Familarissa laatu rakentuu huolellisesti suunnitelluista prosesseista, jatkuvasta seurannasta ja henkilöstön vahvasta ammattitaidosta.

Ennaltaehkäisyä ja rohkeutta kehittää

Nikkasen mukaan tulevaisuudessa lastensuojelussa tulisi panostaa entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, joka mahdollistaa perheiden tukemisen ja lapsen hyvinvoinnin vahvistamisen jo varhaisessa vaiheessa. Kun perheiden tilanteisiin puututaan riittävän ajoissa, voidaan paitsi tukea lapsen kasvua myös vähentää tarvetta myöhemmille, raskaammille toimenpiteille, kuten huostaanotolle tai sijoitukselle.  
 
Lastensuojelutyön merkitystä ei Nikkasen mielestä aina ymmärretä tarpeeksi laajasti, vaikka se vaikuttaa suoraan lasten ja perheiden elämään.  
 
– Tämä työ on valtavan arvokasta. Olen ylpeä siitä, mitä alalla tehdään joka päivä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa suoraan lasten ja perheiden elämään positiivisesti, ja se tekee tästä työstä niin merkityksellistä. Onnistuminen tarkoittaa sitä, että lapsi kokee saavansa apua juuri silloin, kun hän sitä eniten tarvitsee. Siihen pyrimme jokaisessa kohtaamisessa.

Vastuullisuus sosiaalipalveluiden vuoden 2025 vahva painopiste

Mehiläisen sosiaalipalveluissa on tehty töitä vastuullisuuden teemojen eteen jo pitkään. Koko konsernin vastuullisuusohjelman peruspilareiden mukaisesti sosiaalipalveluissa on panostettu:

  • Hoivan laatuun mm. omavalvontaa ja laadun mittaamista kehittämällä.
  • Esihenkilötyöhön ja työyhteisöjen toimintaan mm. Elinvoimaiset työyhteisöt -hankkeen kautta.
  • Kestävän kehityksen teemoja on tarkasteltu ruokahävikin ja uusiutuvan energian käytön kautta.

– Olemme tehneet paljon työtä yhdessä asiakaskokemuksen, korkean laadun ja työyhteisöjemme kehittämisen eteen. Tämä työ jatkuu, ja sen lisänä 2025 sosiaalipalveluissa paneudutaan nyt erityisesti kolmeen painopisteteemaan vastuullisuustyössä. Ne vahvistavat meitä strategisessa tavoitteessamme olla toimialan laatujohtaja. Yhdessä voimme luoda vastuullisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta, toteaa sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Harri Pomell.

Sosiaalipalveluiden vastuullisuustyön painopisteet vuonna 2025

  1. Haluamme tuottaa sosiaalipalveluja ilmaston kannalta kestävästi vähentämällä hiilidioksidipäästöjä
    Haluamme olla rakentamassa ilmastokestäviä sosiaalipalveluita. Onkin tärkeää, että jokaisen yksikkömme ympäristösuunnitelmat ovat ajan tasalla ja tavoitteet on asetettu paikallisista lähtökohdista. Ruokahävikki on yksi merkittävä keino vaikuttaa hiilidioksidipäästöihimme, ja teemme työtä sen vähentämiseksi. Myös kiinteistöjen ja autojen osalta pyrimme vähentämään päästöjä ympäristön kannalta kestävästi.
  2. Pidämme huolta jokaisen asukkaan tietosuojasta ja yksiköiden tietoturvasta
    Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat asiakkaillemme tärkeitä vastuullisuusteemoja, ja ne ovat myös osa laadukasta asiakaskokemusta. On olennaista, että jokainen yksiköissämme tietää miten toimia tietoturvan ja tietosuojan osalta, ja että roolit, vastuut ja ohjeet ovat selkeät. Tätä osa-aluetta vahvistamme entisestään eteenpäin vuoden aikana.
  3. Meillä ihmiset hoitavat ja kohtaavat ihmisiä – ja jokaiselle heistä kuuluvat samat jakamattomat ihmisoikeudet. Jatkamme työtämme ihmisoikeuksien parissa.
    Toteutimme sosiaalipalveluissa vuonna 2024 Mehiläisen ensimmäisen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin. Jatkamme työtämme ihmisoikeusvaikutusten parissa vuonna 2025 muun muassa kouluttamalla, jakamalla tietoa ja arvioimalla, että prosessimme vahvistavat ihmisoikeuksien parissa tehtävää työtämme.

Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q4/2024

Toteutuneet kehittämistoimet Q3/2024


Omavalvonnan vuosikysely

Vuosittainen omavalvonnan vuosikysely toteutettiin lokakuussa 2024. Kyselyyn vastasi yhteensä 87 toimipistettä laitoshoidosta, perhekuntoutuksesta, perhehoidosta ja avopalveluista. Vastausprosentti oli 96,7.



Vuosikyselyn tuloksia

Onnistumiset 2024

Henkilöstön pysyvyys ja sitoutuminen: Monissa yksiköissä on onnistuttu pitämään henkilöstö vakaana ja sitoutuneena. Tämä on mahdollistanut laadukkaan ja jatkuvan asiakastyön. Henkilöstön pysyvyys on ollut keskeinen tekijä toiminnan vakaudessa ja kehityksessä.

Asiakastyytyväisyys ja onnistuneet asiakkuudet: Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla ja useat yksiköt ovat saaneet positiivista palautetta asiakkailta ja tilaajilta. Onnistuneet asiakkuudet, kuten lasten kotiutuminen ja itsenäistyminen ovat saaneet kiitosta sosiaalityöntekijöiltä.

Toiminnan kehittäminen ja uudet toimintatavat: Useissa yksiköissä on kehitetty uusia toimintatapoja ja parannettu olemassa olevia prosesseja. Tämä on sisältänyt esimerkiksi omaohjaajatyön syventämistä, uusien työmenetelmien käyttöönottoa ja asiakastyön sisällön kehittämistä. Nämä toimenpiteet ovat parantaneet toiminnan laatua ja asiakaskokemusta.



Kehittämiskohteissa onnistumiset 2024

Osaamisen kehittäminen ja koulutukset: Yksiköissä on panostettu henkilöstön osaamisen kehittämiseen erilaisten koulutusten kautta, kuten traumainformoitu työote- koulutus, neuropsykiatrinen valmennus ja päihdetyön prosessien kuvaaminen. Nämä koulutukset ovat auttaneet syventämään henkilöstön ammattitaitoa ja parantamaan hoidon laatua.

Toimintakulttuurin ja työmenetelmien kehittäminen: Useissa yksiköissä on keskitytty toimintakulttuurin muutokseen ja työmenetelmien kehittämiseen. Tämä on sisältänyt esimerkiksi omaohjaajatyön sisällön suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisäämistä, hyveiden jalkauttamista sekä perhetyön vahvistamista. Näiden toimenpiteiden avulla on pyritty parantamaan asiakastyön laatua ja työyhteisön toimivuutta.

Tilojen ja infrastruktuurin parantaminen: Yksiköissä on tehty merkittäviä parannuksia tiloihin ja infrastruktuuriin, kuten lämmitysjärjestelmän muuttaminen kaukolämpöön, kuntosalin rakentaminen ja piha-alueen viihtyvyyden lisääminen. Nämä parannukset ovat tukeneet sekä henkilöstön työhyvinvointia että asiakaskokemusta.



Mahdollisuudet 2025

Yhteistyön ja verkostojen vahvistaminen: Yhteistyön parantaminen eri tahojen, kuten hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden yksiköiden kanssa, tarjoaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa

Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen: Henkilöstön monipuolinen osaaminen ja kehittämishalukkuus mahdollistaa palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantumisen entisestään. Koulutukset ja osaamisen kehittäminen vahvistavat yksikön kykyä vastata asiakkaiden tarpeisiin ja parantaa työyhteisön hyvinvointia.



TYÖSUOJELUVALTUUTETUT KOOLLA 12.11

Familarin työsuojeluvaltuutetut tapasivat Tampereella yhteisen kehittämispäivän merkeissä.

Päivän aiheet liittyivät uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn, toimitilatarkastuksiin, yhteistyöhön yksiköiden turvallisuusvastaavien kanssa ja turvallisuuteen liittyvät palautteet omavalvonnan vuosikyselyssä.

KUUKAUSITTAISET OMAVALVONTAKYSELYT

Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta; Hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät.

Omavalvontaindeksi vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 91,6 /100. (Q3/2024 91,2).

Poikkeamat Q4

Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti.

Q4 /2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 870 (Q3 881) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4-5) poikkeamia oli 0,60 (Q3 0,63) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.

Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q4/2024 0,04 (Q3 0,15) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden. Näiden poikkeamien johdosta on kiinnitetty huomiota erityisesti lääkkeiden dosettijakoon ja dosettien säilytykseen.

Vakavien poikkeamien osalta seurantaa tiivistetään vuonna 2025. Vakavan poikkeaman käsittelyajaksi ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi on määritelty maksimissaan kolme arkipäivää.



Q1 / 2025

Tulossa olevia toimenpiteitä:

  • Omavalvontakäyntien käynnistäminen, fokuksena asiakastyön kirjaaminen
  • Uudistuneen ympäristösuunnitelman siirtyminen Pelsu-järjestelmään
  • Ohjaus- ja valvontakäyntien palautteen parempi hyödyntäminen koko Familarissa
  • Uudistettu palautekysely sosiaalityöntekijöille

Kohtaamisen kosketuspisteitä perhekuntoutuksessa

Perheiden kohtaaminen perhekuntoutuksessa on jokapäiväistä ja erilaisissa tilanteissa tapahtuvaa, on kyse sitten perheen saapumisesta perhekuntoutukseen, arjen askareista tai työskentelystä. Joka tapauksessa on äärimmäisen tärkeää asettua sen äärelle, miten me kohtaamme asiakkaita ja miten toivoisimme asiakkaiden kohtaavan meitä.


Kohtaamisessa on äärimmäisen tärkeää kohdata asiakas omana itsenään, ilman ennakkoajatuksia. Asiakkaalla voi olla perhekuntoutukseen tullessaan jo valmiina itselleen luotu odotus siitä, miten työntekijä näkee hänet menneisyytensä ja aikaisempien kirjauksien perusteella. Jotta kohtaaminen voisi olla mahdollisimman autenttinen, huomioiva ja läsnäoleva, se vaatii työntekijältä vahvaa mielellistämistä siitä, miten asiakas saattaa jännittää ensi kohtaamista.

Aito kohtaaminen pohjustaa orastavaa luottamusta

Kohtaaminen ei ole perhekuntoutuksessa vain perheen ja yhden työntekijän välinen tapahtuma vaan perhekuntoutuksessa työskentelee yli kymmenen työntekijää. On todella tärkeää työntekijänä asettua siihen, miten voimme luoda asiakkaalle tunteen aidosta kohtaamisesta. Kohtaamisen kautta luodaan polku orastavalle luottamuksen synnyttämiselle.


Kohtaamiseen liittyvät aina sanat, mutta ennen kaikkea eleet ja ilmeet. Kun sanamme ja eleemme ovat samassa linjassa, silloin kohtaaminenkin on aitoa. Voimme myös sanoittaa, mikä meitä mietityttää kohtaamisessa, jolloin asiakas tietää mitä pohdimme. Tämä auttaa rakentamaan luottamusta asiakkaan ja työntekijän välille. Usein asiakkaamme tarkkailevat kovasti tapaamme olla vuorovaikutuksessa, eleitämme ja olemustamme. Sanoittamisen kuuluu olla eleiden kanssa samassa linjassa ja siksi sanoittaminen on merkityksellistä kohtaamisen aikana.

Molemminpuolinen ymmärrys kasvaa

Istuessani palaverissa havahdun siihen, miten vieraskielinen perhe sanoittaa suomeksi sanoja, samalla kertoen omaohjaajien oppineen omaa kieltään. Ja he pitävät asiaa itselleen äärimmäisen tärkeänä. Näen asiakkaan hymyilevät kasvot ja työntekijäni iloisen hymyn ja heidän vaihtamansa katseen. He ovat vuorovaikutuksessa, iloiten jakamastaan opista, toistensa ymmärtämisestä. On tapahtunut kohtaaminen, jossa molemmat ovat halunneet ymmärtää toisiaan. Esihenkilönä tämän vuorovaikutuksen näkeminen tuntuu äärimmäisen hyvältä. Työntekijä iloitsee asiakkaan ilosta ja asiakas iloitsee tullessaan kohdatuksi, ymmärretyksi ja kuulluksi. Asiakastyötä parhaimmillaan, asiakas on tullut nähdyksi.

Sanoittamisen kuuluu olla eleiden kanssa samassa linjassa.

Tunteenpurkaukset otetaan vastaan

Työhömme kuuluvat vahvasti tunteet ja asiakkaat kohdistavat erilaisia tunteita työntekijöitämme kohtaan. Kerromme aina,
että meillä saa näyttää tunteitaan ja kuuluukin näyttää, mutta tunteiden näyttämisellä on rajat. Jotta asiakkaan tunteenpurkauksen jälkeen voimme tavata asiakkaan uudelleen, meillä pitää työntekijöinä olla hyvä resilienssi ja ymmärrys asiakkaan tuntemaan tunteenpurkaukseen. Me emme voi vastata siihen samalla tavalla vaan ymmärtäväisesti. Työntekijöiden tukena tulee olla ehdottomasti tiimi ja esihenkilö.

Kohtaamisen näkökulmasta on äärimmäisen merkityksellistä, että voimme palata asiakkaan kanssa tunteenpurkaukseen ilman provokaatiota vaan sanoittaen huomioitamme. Kaikkein tärkeintä on kohdata asiakas ilman kytemään jäänyttä tunnetta, koska silloin tunteet saattaisivat eskaloitua. Siksi on tärkeää, että työntekijä auttaa asiakasta huomaamaan asioita ja kohtaa asiakkaan arvokkaasti tällaisen tilanteen jälkeenkin. Miten muuten opetamme ja tuemme asiakasta tunnistamaan omia toimintatapojaan ja ohjaamaan lempeästi muuttamaan omaa toimintatapaansa.

Muutoskohdat tarjoavat tilaisuuden oppia

Kohdataan ihminen ihmisenä. Uskalletaan ihmetellä asioita ja tutustua asiakkaaseen ja hänen tarinaansa elämän varrella. Muutokset tapahtuvat aidoissa kohtaamisissa, tilanteissa, joissa ei tarvitse pälyillä tai varmistella ohjaajan motivaatiota tukea asiakasta. Muutokset tapahtuvat kohtaamisten kautta niin arjessa kuin suunnitellusti työskentelyissä. Ne ovat oivallisia kohtia sanoittaa ja oppia uutta. Usein me ohjaajatkin opimme uutta asiakkailtamme, vastavuoroisesti, sillä silloin meillä on arvo.


Meidän tiedollamme ja kokemuksellamme on arvo, jota voi opettaa molemmin puolin, niin asiakkaalta työntekijälle kuin toisinpäin. Arvokasta kohtaamista ansaitsee jokainen, ja se on yksi tärkeimpiä elementtejä yksikössämme.

TEKSTI: Mira Norräng, yksikönjohtaja, Eemelin Perhetukiyksikkö

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Satakunnan alueen Familar Extra -lehdessä 2024

Ammatillinen tukihenkilötyö

Vapaaehtoiset tukihenkilöt ovat lapsille ja nuorille äärimmäisen arvokkaita, mutta ammatillinen tukihenkilötyö ei ole korvattavissa vapaaehtoisilla. Ammatillinen tukihenkilö on koulutettu sosiaali- tai terveysalan ammattilainen, jolla on ymmärrystä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvistä teemoista ja näin ollen ammattitaitoa kohdata eri tavoin oireileva lapsi ja nuori. Ammatillista tukihenkilötyötä ohjaa lait ja säädökset ja työskentely on näyttöön perustuvaa sekä työskentelyyn kuuluu myös asianmukainen dokumentointi. Lisäksi ammatillisella tukihenkilöllä on käytössään usein myös moniammatillisen tiimi tuki sekä mahdollisuus työnohjaukseen, mikä vaikuttaa työskentelyn laatuun.

Ammatillinen tukihenkilötyö mahdollistaa monenlaisen tavoitteellisen työskentelyn. Tukihenkilötyön keskiössä on voimavarakeskeisyys. Valmentavan ja voimavarakeskeisen työskentelyotteen avulla lapsi tai nuori pääsee esimerkiksi oppimaan uusia taitoja, kasvattamaan itsevarmuuttaan, pohtimaan omaa identiteettiään, tunnistamaan ja hyödyntämään voimavarojaan, harjoittelemaan sosiaalisia taitoja sekä keskustelemaan ja käsittelemään vaikeita asioita aikuisen tuella.

Vaikka tukihenkilötyössä usein hyödynnetäänkin toiminnallisia menetelmiä, ei työskentely ole sirkushuvien mahdollistamista, vaan pitkäjänteistä, suunnitelmallista ja suhdeperusteista työtä, jonka avulla pyritään pääsemään asetettuihin tavoitteisiin. Ammatillinen tukihenkilötyö on osallistavaa ja syrjäytymistä ehkäisevää työtä.

Tukihenkilö on läsnä, kannustaa, ohjaa ja joskus myös haastaa lasta tai nuorta sekä antaa tarvittaessa ammatillista näkemystä lapsen ja perheen tuen tarpeesta osana lähiverkostoa. Suhdeperusteisuuden myötä erilaiset tuen ja palveluiden tarpeet voivat tulla esiin varhaisessa vaiheessa, jolloin muihin palveluihin ohjautuminen tukihenkilön toimesta voi tapahtua oikea-aikaisesti. Ammatillinen tukihenkilötyöskentely voi olla kiintymyssuhdetta korjaavaa ja siksi työskentelylle pitäisi antaa tarpeeksi aikaa, eikä tukisuhteita pitäisi katkaista liian varhaisessa vaiheessa. Ammatillinen tukihenkilötyö voi olla myös osa jälkihuollon ohjaustyötä.

Huhtikuussa 2024 julkaistun tutkimuksen mukaan nuorten ahdistusoireet on lisääntyneet huomattavan paljon lyhyellä aikavälillä erityisesti 13–16- vuotiaiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan erityisesti tunnetiloihin, keskittymiseen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kanssa liittyy aiempaa enemmän haasteita. (Turun Yliopisto 2024.) THL:n julkaisemasta tilastosta käy ilmi, että psykiatriseen hoitoon pääsyä on odottanut heinäkuussa 2024 1799 alle 23-vuotiasta lasta ja nuorta (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024). Jonot hoitoon pääsemiseksi kertovat karua faktaa palveluiden tarpeesta ja niiden ruuhkautumisesta. Ammatillinen tukihenkilötyö voi tällaisessa tilanteessa olla lapselle ja nuorelle avuksi ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä ennen muihin palveluihin pääsemistä. Toisaalta ammatillisella tukihenkilötyöllä voidaan myös ehkäistä muiden palveluiden tarvetta.

Ammatillinen tukihenkilötyö tarjoaa varhaista tukea, mikä auttaa ehkäisemään korjaavien palveluiden tarvetta, eikä näin ollen hyvinvointitalousajattelun näkökulmasta se ole palvelu, josta kannattaa säästää.

Kirjoittaja:
Marianna Hannukainen
Avopalveluiden ohjaaja
Familar avopalvelut, Pirkanmaa

Lähteet:

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2024. Psykiatrista hoitoa ja hoidon tarpeen arviointia odottavat lapset ja nuoret. Tilastoraportti. Luettu 16.9.2024. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/eshjono/psykiatria/fact_eshjono_psykiatria

Turun Yliopisto. 2024. Suomalaisnuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt. Mediatiedote. Luettu 16.9.2024. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomalaisnuorten-ahdistuneisuus-on-lisaantynyt

Omavalvonnan seurantahavainnot ja kehittämistoimenpiteet Q3/2024


Toteutuneet kehittämistoimet Q3/2024

Toimintariskien arviointi
Lastensuojelussa toteutettiin omavalvontaan liittyvä toimintariskien arviointi, jonka tarkoituksena on arvioida toimintaan ja sen jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Arviointia uudistettiin, ja se erotettiin omakseen työn vaarojen arvioinnista, joka toteutettiin jo Q2:n aikana. Tulokset arvioinnista käsitellään vuoden viimeisellä kvartaalilla.


Omavalvontakäynnit
Kevään aikana aloitetut, Mehiläisen sosiaalipalveluissa yhteisesti toteutettavat kaikkia toimipisteitä koskettavat omavalvontakäynnit saatiin muutamaan poikkeusta lukuun ottamatta suoritettua Q3:n aikana. Yhteenvedossa yhteisiksi kehittämisteemoiksi nousivat:
Avopalvelut: turvallisuusohjeistuksien terävöittäminen, riskiarvioinnin kehittäminen sekä asiakaspalautteen kehittäminen
Laitospalvelut (mukaan lukien perhekuntoutus): turvallisuuskäytännöt ja ennakointi, asiakkaiden kohtaaminen ja itsemääräämisoikeuden entistä parempi toteutuminen sekä kiinteistöhallinta
Perhehoidon tulokset valmistuvat lokakuussa.


Palautekysely sosiaalityöntekijöille
Lähetimme elokuussa 750 palautekyselyä hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijöille koskien heidän kokemustaan asiakkaidensa ja itsensä saamasta palvelusta. Vastauksia tuli kaikilta palvelulinjoilta yhteensä 27. Valitettavasti tästä vastausmäärästä ei voi tehdä johtopäätöksiä.
Palautteisiin liittyvänä kehittämiskohteena on jo syksyn aikana palautteen keräämisen uudelleenorganisointi.


Henkilöstötutkimus
Vuosittainen henkilöstötutkimus toteutettiin syyskuussa ja vastausprosentti nousi yli 73:n. Tulokset tutkimuksesta saadaan lokakuussa ja niiden perusteella tehdään kunkin toimintayksikön työyhteisön kehittämissuunnitelmat vuodelle 2025.


Muut kehittämiskohteet
Esihenkilöpäivien teemana oli syyskuussa jengiytyminen ja katuväkivalta, seksuaalisuuden monimuotoisuus ja sosiaalisen median haasteet. Kouluttajina toimivat THL:lta projektipäällikkö Jonna Laitonen, Mehiläisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo asioiden johtava asiantuntija Teemu Kärnä sekä lääkäri Atte Virolainen (#lääkäriatte).
Seksuaalisuuden monimuotoisuutta ja sosiaalisen median haasteita käsittelevät koulutukset ovat yksiköiden käytettävissä tallenteina.


Kuukausittaiset omavalvontakyselyt
Lastensuojeluyksiköiden laatua seurataan myös kuukausittaisilla omavalvontakyselyillä yksiköille. Kyselyssä on yhdeksän seurattavaa osa-aluetta: hoito ja kasvatus, asiakkaiden tilanne, lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet, turvallisuus, ravinto ja siisteys, kiinteistö, lääkehoito, poikkeamien käsittely ja vuosikellon mukaiset tehtävät.
Omavalvontaindeksi vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä oli 91,2 /100. (Q2/2024 87,7).


Poikkeamat Q3
Havaittujen puutteiden ja epäkohtien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi seuraamme yksiköiden poikkeamaraportointia. Yksiköt raportoivat poikkeamista toiminnanohjausjärjestelmään, jonka jälkeen ne käsitellään yksikkö- ja palvelulinjakohtaisesti.
Q3/2024 poikkeamia kirjattiin yhteensä 881 (Q2 787) kappaletta. Suoraan asiakkaiden hoitotyöhön liittyviä vakavia (luokka 4–5) poikkeamia oli 0,63 (Q2/2024 0,75) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden.
Lääkehoidon vakavia poikkeamia kirjattiin Q3/2024 8 kappaletta eli 0,15 (Q2 0,13) kappaletta tuhatta hoitovuorokautta kohden liittyen lääkkeiden säilytykseen ja jakeluun.

”Hyvin kaikki järjestyy ja apua saa, jos sitä tarvitsee” – opinnäytetyö lastensuojelun sijaishuoltoon

Kuva 1: Levonen, J. Painosta tullut Hyvän kohtelun suunnitelma

Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on lastensuojelulaissa (2007/417) määritetty suunnitelma siitä, miten lastensuojelulaitoksessa huomioidaan ja edistetään lasten oikeuksien toteutumista. Lakimuutos on tullut voimaan vuonna 2020, joten opinnäytetyön aiheena hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on verrattain tuore. Lastensuojelulain mukaan lapsia tulee osallistaa suunnitelman tekemiseen. Lasten kuuleminen on tärkeä osa prosessia, joten tilaajaorganisaatio ja opinnäytetyön tekijät halusivat panostaa siihen. Lasten osallisuudesta säädetään myös YK:n lapsenoikeuksien sopimuksessa. Pykälän 12 mukaan, lapsella on oikeus oman mielipiteensä ilmaisemiseen kaikissa häntä koskevissa asioissa ja lapsen mielipide on huomioitava ikä- ja kehitystason mukaisesti (Unicef).

Hietamäen ja Jalkasen opinnäytetyössä osallistamisen keinoksi valikoitui pelillistäminen ja VAMKin sosionomikoulutuksessa tutuksi tullut suomalainen Seppo.io-pelillistämisalusta. Pelillistämisen hyödyntäminen prosessissa tarjosi uuden ja mielenkiintoisen näkökulman opinnäytetyölle, sekä lapsilähtöisen keinon lastensuojelulain hahmottamiselle. Pelillistämisellä tarkoitetaan asioiden tekemistä pelien kaltaisiksi ja oleellista pelillistämisessä on tavoittellisuus pelin taustalla (Seppo). Hietamäki ja Jalkanen loivat Seppo-alustalle mobiililaitteella pelattavan pelilaudan, johon oli koottu kysymyksiä lastensuojelulain pohjalta. Hyvän kohtelun suunnitelmasta ja Seppo-pelistä kerrottiin jokaiselle Tahtorantaan sijoitetulle lapselle. Osallistuminen oli vapaaehtoista ja vastausprosentti oli hyvä. Seppo-pelin jälkeen pidetyssä purkutilaisuudessa lasten kanssa sovittiin, millaisia asioita hyvää kohtelua koskevaan suunnitelmaan kirjataan.

Tahtorannan Hyvän kohtelun suunnitelma valmistui maaliskuussa 2024. Lasten kuulemisen lisäksi Hietamäki ja Jalkanen hyödynsivät suunnitelman kokoamisessa THL:n lastensuojelun käsikirjaa, Tapio Rädyn kirjaa Lastensuojelulaki – Käytäntö ja soveltaminen, sekä Lastensuojelun keskusliiton julkaisemaa opasta Meidän oma valvontasuunnitelma – Opas nuorten osallisuutta tukevaan omavalvontatyöhön lastenkodeissa. Suunnitelma koostettiin Canva-verkkosivustolla, joka on helppokäyttöinen graafiseen suunnitteluun tarkoitettu sivusto. Suunnitelma painatettiin konkreettiseksi kompaktin kokoiseksi vihoksi ja se on tarkoitus julkaista julkisena asiakirjana Tahtorannan internet-sivuilla ja tehdä nuorille helposti saavutettavaksi QR-koodin avulla. Suunnitelma on nähtävillä kokonaisuudessaan myös Hietamäen ja Jalkasen opinnäytetyön liitetiedostoissa.

Mitä hyötyä opinnäytetyöstä on?

Opinnäytetyölle oli tilaus, joten konkreettinen tarve ja hyöty oli Hietamäelle ja Jalkaselle selkeä alusta asti. Kuitenkin vasta valmistunut tuotos auttoi hahmottamaan kaikkea sitä, mitä opinnäytetyö on. Kahden ammattikorkeakouluopiskelijan käsissä tuotoksesta tuli enemmän kuin vaadittiin. Opinnäytetyö tarjoaa laajan katsauksen lastensuojelun sijaishuoltoon ja hyvään lastensuojeluun.

Suunnitelma auttaa lisäämään Tahtorannan läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä tärkeimmän yhteistyökumppanin, eli lapsen kanssa. Hyvin laadittu suunnitelma helpottaa yhteistyötä myös muiden tärkeiden verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, joita ovat esimerkiksi lapsen läheiset ja perhe, sosiaalityöntekijät, valvova viranomainen ja hyvinvointialueet. 

Hyvän kohtelun suunnitelma antaa kattavan kokonaiskuvan Tahtorannan arjesta ja nuoriin vaikuttavista asioista perusteluineen. Suunnitelma on kokonaisuudessaan laaja, mutta sisältää lasten kannalta tärkeitä tietoja. Lastensuojelun sijaishuolto on monimutkainen kokonaisuus ja lasten tulee saada itseään koskevaa tietoa luotettavasti ja selkeästi. Suunnitelma auttaa niin lapsia kuin aikuisiakin hahmottamaan monimutkaista lastensuojelun sijaishuollon kokonaisuutta ja palvelee konkreettisesti jokapäiväistä arkea. Tahtorannan esihenkilötaholta nousi esiin idea hyödyntää suunnitelmaa myös uuden työntekijän tai opiskelijan perehdytysmateriaalina.

Kuva 2: Otteita Hyvän kohtelun suunnitelmaan päätyneistä lasten kommenteista.

Hyvän kohtelun suunnitelma tulee tarkastaa ja päivittää lastensuojelulain määräämänä vuosittain ja tarvittaessa, joten Hietamäki ja Jalkanen pitivät tärkeänä koota suunnitelmasta helposti muokattavan. Seppo-alustalle luotu peli on olemassa Tahtorannan Seppo-tunnuksien takana, ja pelin voi helposti päivittää ja käynnistää uudelleen vuosittain. Suunnitelmapohja löytyy Canva-verkkosivustolta tunnuksien takaa, ja on myös helposti muokattavissa. Suunnitelmasta on mahdollisuus nostaa erillisiä sivuja julisteiksi ja on muokattavissa vielä tiivistetymmäksi versioksikin.

Hietamäki ja Jalkanen toivovat opinnäytetyön julkisuuden tuovan mukanaan myös yhteiskunnallista hyötyä. Opinnäytetyön ja hyvän kohtelun suunnitelman otsikoksikin nostettu nuoren lause ”Hyvin kaikki järjestyy ja apua saa, jos sitä tarvitsee” on hieno kiteytys koko lastensuojelun sijaishuollon tavoitteesta. Lastensuojelu näkyy uutisotsikoissa usein negatiivisessa mielessä. Lastensuojelun syvimpänä tarkoituksena on kuitenkin auttaa hädässä olevia lapsia ja nuoria takaamalla lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (THL). Lastensuojelun sijaishuolto ansaitsee myös positiivista näkyvyyttä.

TEKSTI | Aira Bragge, Tuulia Hietamäki ja Jenni Jalkanen

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Vaasan ammattikorkeakoulun Energiaa verkkolehdessä. 

https://energiaa.vamk.fi/artikkelit/ihmisyys/hyvin-kaikki-jarjestyy-ja-apua-saa-jos-sita-tarvitsee-opinnaytetyo-lastensuojelun-sijaishuoltoon/

Lähteet

Familar lasten ja perheiden tukena – Katso video

Halusimme tehdä videon, joka pureutuu ydintehtäväämme: lapsiin ja perheisiin. Halusimme luoda toivoa ja muistuttaa niin teitä siellä kuin myös meitä itseämme siitä, että tällä työllä on valtava merkitys.

Kaiken keskiössä on lapsi. Hänen ainutkertainen lapsuutensa, jota me aikuiset emme voi mokata.